keskiviikon kiukuttelut

jotka kyllä näköjään jatkui tällekin päivälle... Olin eilen melko ajoissa kotosalla, otin pikku päikkärit. Siinä heräilin kun mr S tuli kotiin, jumitettiin väliä tietokone - sohva ihan yhteisesti. Jossain vaiheessa mr S tiuskas mulle, että miks mä oon niin jumalattoman vittumainen. Tai kiukkunen tai jotain. Yritin olla nätisti, ottaa positiivisemman asenteen (vaikka omasta mielestäni olin aivan normaalisti) ja jatkaa provosoitumatta.

Päätettiin lähteä ilta-ajelulle. Tai mä olisin halunnut kävelylle, mutta myönnyin ajeluun. Ihan autolla mentiin, käytiin jossain Otaniemen - Kehä I:n välimaastossa katsomassa jotain asuinaluetta, jolle en tiedä nimeä. Oli aikamoinen nukkumalähiö. No, ihan kivan näköstä kuitenkin, meri lähellä jne. Siitä mr S ajeli Lehtisaareen. Siellä kierreltiin katselemassa vähän. Se se vasta nukkumalähiö on! Koko paikka ahdisti jo ajatuksena. Mutta kun sieltä olis näköala merelle. Siinä sitten erehdyin sanomaan, että mä en suostu muuttamaan vaan sen takia, että mr S saisi näköalansa. ISO VIRHE. Sen jälkeen ei sitten muuta olla oikein sanottukaan/puhuttu. Yritin perustella sille, että eikö ole parempi, että sanon nyt suoraan, mitä ajattelen, kuin että vaan myönnyn kaikkeen ja mulle tulee paha olo asioista, joihin suostun.

Jotenkin vaan on aika raskasta välillä ton mr S:n kanssa. Kyllä tää tästä, mutta mä olen vähän kyllästynyt aina miettimään, että mitä saa ja mitä ei saa sanoa. Ja anteeksipyytelyyn. Ja kaikkiin sen ideoihin, joita pitäis riemusta kiljuen alkaa toteuttamaan.

Se sanoi vielä illalla mulle, että jos multa kysyttäisiin, niin ei muutettais ikinä mihinkään, eikä tehtäis ikinä mitään. Teki mieli vastata takaisin, että katotaan kuinka nopeasti muutankaan... Aamulla vielä (ei eilen illalla hyvänyöntoivotuksia, ei tänä aamuna pusua) teki mieli kerätä kaikki mun kamat ja lähteä kävelemään. Sanomatta sanaakaan. Mähän en nyt ala anelee ja pyytelee anteeks sitä, että sanoin, mitä ajattelin.

Välillä vähän tällaista... aika harvoin kuitenkin riidellään. Ehkä se tekee hyvää välillä.