torstai 30. elokuuta 2012

pesänrakennusta

mulla ei raskaana juurikaan tullut mitään kovaa tarvetta laittaa kotia valmiiksi vauvaa varten. Mutta nyt mr S tuntuu olevan sitä mieltä, että tää koti pitää saada valmiiksi viimeistään eilen. Joka sinänsä on ihan kiva juttu, (rahaa vaan palaa) toisaalta sen loma menee touhutessa kaikkea kotijuttua. Pitäis keksiä jotain kivempaa tekemistä välillä.

Kolmen tunnin välein heräämiset on historiaa, päätettiin ottaa järki omaan käteen ja olla herättämättä nukkuvaa lasta... Herää kerran yössä syömään ja muutenkin vetelee melkein koko ajan unta kuulaan. Mutta syö kuitenkin hyvin, koska syntymäpaino oli jo ylitetty! Ekat vaatteet jäi jo pieneksi, tosin oli vähän kittanat jo alunperin.

Käytiin tänään vähän shopauttamassa, mr S osti parit matot ja muutenkin ollaan saatu yläkertaa raivattua, kirjastonurkkausta valmiiksi ja kaikennäköstä muutenkin järkkäiltyä. Meillä alkaa oleen melko kiva koti!

Mr S touhuilee autotallissa serkkunsa kanssa helikoptereita, mä taistelen unta vastaan. Pitää odotella, että U herää, jotta saa sen syötettyä ja pääsee itse nukkumaan. Sisko kävi poikansa kanssa moikkaamassa U:ta, oli ihan kiva että oli vähän seuraa. Huomenna vois käydä vähän kattomassa henkkamaukasta imetyspaitoja... ja ehkä jotkut housut, jotka mahtuu päälle, olis kiva ylläri. On hieman hankalaa, kun kaikki mammavaatteet on telttoja ja vanhat omat vaatteet ei mee päälle. No joo, eiköhän tässä nyt taas ollut jaarittelua tarpeeksi yhdeksi illaksi. Joku kerta lisää.

torstai 23. elokuuta 2012

arkea?

kotiuduttiin maanantaina. Siitä lähtien on ollut... jännää. Johtuen heräämisistä (joita ei edes tyyppi, jota Uunoksi tästä lähin kutsuttaneen, aiheuta) kolmen tunnin välein. Siis pitää herättää Uuno syömään. Kuulostaa kyllä niin dorkalle touhulle ja sitä se kyllä onkin. No mutta. Itse asiaan. Eli kertomusta keisarileikkauksesta:

Viime perjantaina aamulla ilmottauduttiin ohjeiden mukaan kasilta osastolta. Sitten odoteltiin. Ja odoteltiin. Ja odoteltiin vähän lisää. Oli muuten melkoisen pitkä odotus, lopulta joskus puol kympin aikaan mulla oli vihdoin leikkausvaatteet niskassa ja kätilö otti sängyn ja sitten mentiin. Ihan kevyesti jänskätti sinne leikkaussaliin astuminen, onneksi oli tosi mukavat tyypit laittelemassa mua kuntoon. Ensin tippa, (anestesialääkäri kyseli allergioista ja totesi vain, että sinnehän sitä antibioottia (penisilliinipohjaista, jolle tosiaan oon allerginen) meneekin jo) sitten epiduraali. Niin ja kaikenmaailman lätkiä tarkkailemaan syräntä ja sykettä.

Epiduraali oli oikeesti aika peace of cake. Se kun alkoi vaikuttaa, laitettiin mut leikkauspöydälle pötkölleen ja odoteltiin, että alkaa vaikuttaa kunnolla. Jossain vaiheessa laittoivat katetrin, onneksi vasta puudutuksen jo vaikuttaessa, en edes tiedä missä vaiheessa se meni...

Tässä vaiheessa varmaankin mr S tuli saliin, kun alkoivat mua availemaan. Oli melkoisen jännä tunne, kun sisuskaluja ronkitaan ja sörkitään. Kun ei satu, mutta tuntee kaiken. Ihmettelivät kyllä melkoisesti, kun sävähtelin kovasti sitä, kun putsasivat mun napaa. Kätilökin ihmetteli, ettei ole ikinä nähnyt moista, että napa on noin arka alue. Inhottavaa oli. Siitäkin selvittiin. Klo 10.52 syntyi pieni poika, 3310 g, 50 cm. Niin pieni... Mr S meni kattelemaan poitsua, kun sitä putsattiin ja leikkailtiin napanuorat sun muut härdellit. Uunon arvosana syntymässä oli 9. Hyvä numero =). Huus myös melkoisesti ja lennätti pissat kaaressa ympäri leikkaussalia. Sitä sorttia onkin sitten riittänyt ihan joka päivälle. Pissakaaria meinaa.

Mr S ja Uuno tuli moikkailemaan mua siinä kun karsittiin mua kasaan. Hetken sain ihmetellä, että tollanen sieltä nyt sitten tuli. Niin jossakin vaiheessa Uunoa pois musta kiskottaessa sain myös nitroa, oli poitsun peppu niin tiukassa, kuulemma rentouttaa kohtua moinen. Ei nyt kovin loogisesti irtoa tää tarina, mutta jotain suoltaa kuitenkin tää pää ;)

Kun mut oli saatu kasaan, mr S lähti Uunon kanssa viettämään laatuaikaa, mut siirrettiin leikkauspöydältä omalle sängylle ja sänky kärrättiin heräämöön. Siellä viettelin parisen? tuntia. Toivoin, että mr S ja Uuno olis tullu mua moikkaamaan, mutta olivat päättäneet ottaa pikku tirsat rankan kokemuksen jälkeen. Kun pääsin osastolle, tuli Uuno nakkena mun tissille ja siinä hamuili jonkin aikaa. Siinä sitten ihmeteltiin ja laiteltiin viestit kavereille ja soiteltiin mummit sun muut. Onneksi saatiin perhehuone, päästiin harjoittelemaan ihan alusta asti sopivia tanssiaskelia. Siinä pötköttelin ekan päivän, ihmettelin ihmisenalkua ja söin särkylääkkeitä... Mr S vaihtoi vaippoja, hörpytti lisämaitoa kun mulla ei ihan heti herunut maito ja oli muutenkin aivan ihana. Taisin ekat vaipat vaihtaa Uunolle vasta kotona. Niin ja siihen napatynkään en oo koskenut kertaakaan, sen putsaus on mr S:n homma.

Nyt taas tissitakiainen kiinni muhun, odotellaan että mr S tulee kotiin kaupasta, sitten meen suihkuun ja ehkä seuraavan tissituokion jälkeen pienet päikkärit...

perjantai 17. elokuuta 2012

synttäripäivä

tyypillä nimittäin. Vajaa tunnin päästä lähdetään sairaalaan, sitten ei mee kauaa kun tyyppi on ulkona mahasta. Sairaalalaukku (melkein) pakattuna, tukisukat (tosi sexyt) jalassa, tukka hyvin, tyypin kotiintulovaatteet valittuna, kämppä siivottuna, eilen ravintolassa syötynä eli eiköhän tässä olla valmiita. Tai niin valmiita kun nyt ikinä voi tollaseen juttuun olla.

Vähän oli levoton yö, mutta jonkin verran silti sai nukuttua. Mr S kuorsaa vielä, kiltisti auttoi mua laittamaan kuuden aikoihin sukat jalkoihin. Yllättävän hyvin se on kuorsannut, vaikka pienehköä jännitystä oli illalla ilmassa silläkin. Tosin sillä eka lomapäivä tänään, joten tais sellanen pienehkö työstressi myös laueta illalla, sai jotakuinkin viidessä minuutissa unen päästä kiinni.

Millanenkohan tyyppi on?

keskiviikko 15. elokuuta 2012

hups

niin se vaan vierähtää nää päivät, vaikkei mitään tee... Ylihuomenna jo olis (toivottavasti kaikki menee hyvin ja oikeesti on) tyypin synttärit! Eilen käytiin kuuntelemassa ylirauhallisen kätilön selostusta tapahtumien kulusta, ja edelleen toivottavasti menee niin kuin se selitti. Rauhallisesti ja hyvin, ilman suurempia kipuja ja komplikaatioita.

Iskä kävi päivällä, en nyt oikein tiedä, miten suhtautua sen puuttumiseen. Kävi kyselemässä, että oonko hyvällä mielellä, setvi vähän vierailusysteemejä ja lopuksi "jyrähti", että mr S:n pitää olla häneen yhteydessä ja selvitellä sitten, että kuka saa tulla ja missä vaiheessa moikkaamaan vauvaa. Että iskä jakaa vierailuvuorot. Ihan symppiksenä myös tarjos siunausta, josta (toivottavasti) kohteliaasti kieltäydyin. Että sellasia tänään.

Piti käydä kaveria moikkaamassa, siirtyi huomiselle. Mr S:n töihin pitäis jotain lomapullaa taikoa, pyysi muffinsseja, mutten oikeesti jaksa leipoa. Toivottavasti ymmärtää. Käy vaikka Kannistolta hakemassa jotkut käntyt. Tai tosta viereisestä Vaasan leipomonmyymälästä.

Tipu muuten on kunnostautunut aivan todella rasittavasti tässä kaksi viimeistä aamua. Joskus kukonlaulun aikaan viritellyt sellaiset konsertit, että oksat pois. Tämän aamun livertelyistä ei meinannut oikeesti tulla loppua ollenkaan. Muutenkin huonosti nukuttu yö takana ja yks päättää olla joku virtuoosi kuuden? aikaan aamusta. Ei hyvä. Mutta vastavuorosesti se sitten on kujerrellut mulle aivan ihanasti, tulee ihan naamaan kiinni tuossa häkin päällä ja pitää sellasta vislauskonserttia, että oksat pois. Että ei haittaa, vaikka heräsin, kun se kuitenkin sitten tykkää musta ;)

Paco on oma ihana itsensä, tällä hetkellä keittiön lattialla on kahdet auton avaimet, puolen litran mitta, pari kynää ja muutama paperi. En vaan jaksa nostella niitä. Toi puolen litran mitta oli muuten ihan hitti, siitä kuului kova kolina..

sunnuntai 12. elokuuta 2012

viikon vihannes

ihan vaan pikaväliaikatietona tän viikon vihannes (joka jää nyt sitten erittäin luultavasti viimeiseksi tätä lajia, nyyh) on pieni kurpitsa! Sopii teemaan, mr S katteli eilen jo pikkaselle halloween -asua ;)

Yritän keksiä tälle tulevalle viikolle mahdollisimman paljon aktiviteetteja, jotta perjantai ei jännittäisi niin kovasti, mutta saa nähdä, miten moinen onnistuu. Luultavasti huonosti, sen verran jo pyörii päässä kyseinen päivä ja sen jälkeinen elämä. No, kaikkeen tottuu. Mutta mitä ihmettä sitä on menty tekemään? Oltais oikeesti vaan voitu nautiskella elämästä kahdestaan, matkustella, syödä ja juoda hyvin... Ehkä jotain sentään voi vielä tehdä, vaikka elämä loppuukin perjantaina ??!!?

lauantai 11. elokuuta 2012

vika ja eka

vika viikonloppu ihan vaan kahdestaan (tosin vieraita ramppaa sen verran paljon, ettei toi nyt ihan pidä paikkaansa... aamulla kävi yks tuttavapariskunta yksivuotiaan lapsensa kanssa ja nyt A on käymässä ilman krapulaista vaimoaan ;))

Eka taas kerta kun katsoin edes sivusilmällä olympialaisia. Ja heti meni joku suomalainen ottamaan jotain pronssia jossain viskauslajissa. Eli ihan hyvä, että katsoin.

Mr S:lle taas oli eka kerta tänään, kun liitovarjoili. Tandemina tosin, mutta oli ollut kivaa. Mä en halunnut mennä katsomaan, koska pelotti liikaa. Ajatus siitä, että jokin olis mennyt vikaan ja olis tullut mr S pannukakku. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt.

Ja voi miten mä toivoisin, että olisi ollut vika kerta kun jouduin käymään verkkokauppa.comissa. Luultavasti ja valitettavasti tosin tällainen vieno kaino toive ei tule toteutumaan, mutta ainahan sitä saa toivoa. Miten voinkaan inhota yhtä kauppaa niin paljon? Vaikka siellä on kaikkea muutakin kuin tietokonesälää, mutta silti! Mr S yritti lahjoa mua karkkipussilla, muttei auttanut angstiin moinen.

Eiköhän siinä ollut tarpeeksi ekoja ja vikoja tähän päivitykseen.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

ketuttaa kuin pientä oravaa

jolla on käpy hukassa. Pacoa meinaa. Löysi mikron päältä itselleen sopivan kolon, johon koloutua. Tyhmät omistajat vaan eilen illalla tukki kyseisen kolon. Nyt raivoo tuolla keittiössä, heitellen tavaroita... Mahtaa ottaa pikkulintua piästä ;)

Eilen touhuiltiin tuolla yläkerrassa, jaoteltiin kirppiskamat erilleen säilytettävistä ja muutenkin vähän setvittiin (ainut vika tässä setvimisessä oli se, että se tapahtui keskellä yötä, nyt vähän nukuttaa). Isukkipappa tuli aamulla touhuilemaan, nyt se tuolla ylhäällä maalailee niitä lattioita, että saadaan lopputarkastuskuntoon taloa. Mr S lähti raukka aamulla töihin jotain neljän tunnin unien jälkeen. Mahtaa sitäkin väsyttää. Tosin sillä tuntuu nyt olevan jokin ylimääräinen vaihde päällä, yrittää saada maailmaa (tai ainakin töitänsä) valmiiksi ennen lomaansa. Toivottavasti saa tehtyä, että ehtii sitten keskittyä pikkuruiseen uutuuteen.

Unet alkaa olee melko levottomia, isopäisiä rumia vauvoja, jostain syystä häitä?, ylipäänsä kamalaa härdelliä ja menoa mun unissa. Ei ihme että väsyttää vuorokaudet läpeensä, kun unet ei yhtään rentouta, päinvastoin.

Eilen uuden parturin kokeilu ja jes! Kerralla oikein!!! On meinaa harvinaista herkkua mun tukan kanssa moinen ihme. Eli löysin uuden kampaajan. Tosin hiukka on kalliimpi kuin aiempi, mutta ei mitenkään dramaattisesti.

Jostain pitäis repiä intoa keittiön laatikoiden ja kaappien järkkäilyyn (muutossa vaan tuli heitettyä tavarat jotenkuten paikoilleen ja nyt tuntuu, että ei kovin järkeviin paikkoihin) mutta kun ei vaan nyt nappais. Ehkä sitä tässä vielä jonain päivänä tulis into siihen hommaan. Siihen asti vaan lueskelen. Niin ja kohta lähden iskän kanssa lounaalle =)

maanantai 6. elokuuta 2012

viikon vihannes

kevyttä rummunpärinää tähän kohtaa ja ehkä jopa pieni fanfaari; nyt se pamahti sitten se vesimeloni! Tosin tekstissä oli maininta pienestä vesimelonista, mutta ei kovin pieneltä vaikuta tällä hetkellä. Ottakaa tää jo ulos musta! Varsinkin kun yrittää ihan tosissaan puskea läpi mun kylkiluista.

Ylöjärvellä käyty, poni oli poissa (ensi kesänä pikkuponi toivottavasti tiedossa) joten tyydyin rapsuttelemaan kahta erittäin mukavaa koiruutta. Nuha ei meinaa helpottaa, onneksi kurkkua ei enää kutittele niin pahasti kuin aiemmin.

Olin jo nukkumassa, nukahdinkin jo pariinkin otteeseen, mutta mr S könys viereen ja vaati huomiota. Siitä sitten suivaantuneena ja piristyneenä riehuin pyykit paikoilleen ja tuli surffaamaan. Ei oo kivaa tää tällanen yövalvominen, sais palautua normirytmi melkoisen pian kohdilleen.

Tällä tulevalla viikolla varattuna parturi, kokeilen uutta tyyppiä. Saa nähdä miten käy, jänskättää ainakin ihan liikaa. Tiistaina moinen jännitysnäytelmä, siitä lisää silloin. Jos myös vähän saisi setvittyä noita kirpparikamoja samoihin pinoihin? Se nyt on ollut tän äippärin tavoitteena, mutta koko ajan tuntuu tulevan muuta kivempaa tekemistä. Kuten lukemista, nukkumista ja syömistä. Siinähän ne tärkeimmät.

Josko yrittäis tästä räkänokkasuudesta huolimatta mennä vaikka hetkeksi nukkumaan, kohtahan se on taas noustava vessaan, syömään, juomaan, haahuilemaan...

lauantai 4. elokuuta 2012

treffi-ilta

taitaa pienoinen paniikki nostaa päätään, sanoin mr S:lle, että saa viedä mut syömään ennen kakaran tuloa, koska sitten menee luultavasti hetki ennen kuin päästään moisesta luksuksesta nauttimaan. Eilen sitten oli treffi-ilta. Käytiin Hoku -nimisessä ravintolassa (mauilaistyyppistä ruokaa, listalla vaan muutama ruokalaji), mä söin teriyakilohta ja mr S jotain biffintyyppistä. Molemmat annokset aivan jumalaisen hyviä. Mutta ravintolassa oli vaan joku parikyt asiakaspaikkaa eikä meillä ollut varausta, sniikattiin yhteen väliin, joten pikkasen hopulla joutui nauttimaan. Siinä meidän syödessä joutuivat tarjoilijat myymään eioota melkoisen monelle asiakkaalle. Suosittu paikka. Jälkkärille mentiin TinTinTangoon. Jossa oli pakko jälkkärin jälkeen vielä saada croissantti. Ei osaa edes kuvailla, miten hyvälle se maistui. Kun oikein teki mieli kyseistä leivonnaista ja sitten sai puraista sitä voista, suolaista, makeaa, rapeaa, sitkeää ihanuutta. Melkein tulee vieläkin tippa linssiin. Töölöstä sitten kotiin, palju oli lämpimänä, siellä lilluttiin melko kauan.

Inha olo nyt, nuhaa puskee ja pientä kurkunkutinaa. No, jos sairastais pikkuflunssan ennen lapsosen tuloa, helpottais arkea varmaan kummasti. Viime yö meni vähän harakoille, tein henkilökohtasen ennätyksen. Heräsin kolme kertaa syömään/vessaan. Toisaalta ei oikein ollut nälkä, vaan piti ton kurkun kutinan takia ottaa pienenpieni jäätelöpuikko pariin eri otteeseen ;)

Jos hetken vielä saisi nukuttua, aamupalan jälkeen lähdetään moikkailemaan kaveria Ylöjärvelle (niillä on myös poneja, jee, pääsen paijailemaan niitä!) ja varmaankin Tampesterissa tulee myös käväistyä. Kun nyt vaan tää räkätauti ei kunnolla iskis päälle. Toisaalta, sama kai tuo, että missä pärskin...

torstai 2. elokuuta 2012

väliaikatiedote vol. 3

kaks vuotta ja viis kuukautta siihen meni, mutta nyt meillä on yhteinen sukunimi! Onneksi ehti ennen kun pikkuruinen tyyppi putkahti maailmaan, saa alusta asti olla yhdellä sukunimellä.

Pieni päivitys; mr S jo valmiiksi on ihan kyrpiintyneenä facebookin vaikutuksesta, joten asia olkoon vielä salaisuus, kunnes mr S on kertonut asiasta läheisilleen asiasta. Joten ennenkuin itse vaihdan nimeä facessa niin asia on hyshys...

toinen väliaikatiedote

ei tullut toista yöllistä ruokataukoa, vaikka heräilinkin kyllä tehokkaasti moneen monituiseen kellonaikaan (välillä tuntuu, etten nuku ollenkaan öisin).

Käytiin anopilla eilen ja sieltähän alkoi tulla oikein olan takaa kaikkee rätii ja lumpuu kakaralle. On jemmaillut niitä möksällä ja nyt padot aukes. Oli joltain saksan reissulta roudannut (ne oli saksassa muistaakseni joskus melko alkukeväästä...) kaikenmaailman potkupukua, peittoa, pyyhettä, kylpytakkia jne. Ehkä lievä ahdistus valtasi mielen. Saatiin myös (jipii) mr S:n vanha koppa, jonka oli päällystyttänyt uudelleen ja nyt on sitten rimpsua ja systeemiä. Mr S tokaisi, että parempi ottaa vastaan, kun on säilyttänyt kyseistä koppaa yli kolmekymmentä vuotta ja vielä kunnostanut sen ensimmäistä lapsenlastaan varten. Silti ahdistun.

Paco ei muuten ollenkaan tykkää uusista ruokapöydän tuoleista. Onkohan huono feng shui?

ihan vaan väliaikatiedoksi

yön eka syömätauko on ajallaan (ehkä hivenen etuajassa, normiaika olis tasan kahdelta) ja ruoaksi (hahaha) puoli kiloa lakuja. Seuraava odotettavissa viiden aikoihin. Että sitä odotellessa. Voisi vaikka yrittää nukkua hetken.

keskiviikko 1. elokuuta 2012

onko ilmaista tavaraa olemassakaan?

Noin niinkuin tuli vaan eilen illalla hieman ennen puoltayötä mansikoita peratessani mieleen, ettei oikeasti täysin ilmaista lounasta ole olemassa. Käytiin Ikean ihmemaassa, ostamassa (VIHDOIN) ruokapöydän tuolit. Nyt vaan puuttuu vielä pöytä, onneksi anopilta lainassa oleva välttää sen hetken kuin nyt tarttee välttää. Mutta siis takaisin siihen ilmaiseen. Ikean ulkopuolella oli marjakoju laittamassa pillejä pussiin ja sen edustalla oli ILMAISIA laatikoita mansikoita ja mustikoita. Toki parhaat hetkensä nähneitä, mutta bongailin kuitenkin sen verran monta ehjää ja kiinteetä marjaa, että pakkohan se oli yks laatikko ottaa mansikanmolluskoita. Ja ilta menikin rattoisasti niitä peratessa/valkkaillessa vähiten vaurioituneita. Tuli pari rasiaa pakkaseen ja kilhollinen jääkaappiin syöntiversioiksi. Nam. Mutta se perkuuasento + aiemmin päivällä suoritettu silityspuuska + Ikeassa haahuilu kostautui sitten melko pahasti sänkyyn mennessä. Eipä oo näin kipeenä selkä ollut ihan hetkeen...

Tyypin synttäripäivä on nyt mitä luultavimmin selvillä (ellei sitten halua vielä kääntyä pää alaspäin tässä parin viikon sisään). Lantiossa olis tilaa, mutta muoto on epäedullinen. Sitä kun sitten ääneen pohdiskelin, että miten vaan lapselle olis paras, niin johan varailtiin leikkuuaikaa. Että perjantaina 17.8. voisi olla tuloillaan jos nyt vaan menee loppuun asti itsepäisesti pää mun kylkiluissa. En edes vielä uskaltanut kertoa perheelle/mr S:n äidille tätä lopullista synttäripäivää, jotenkin hermostuttaa, että sitten ne kaikki on siellä töllöttämässä yhtä aikaa ja mä oon ihan kuollut ja väsynyt ja kaikki menee pieleen. No, mr S KÄSKI olla stressaamatta asiasta. Jep, yritän kovasti. Mutta kun haluais olla mieliksi kaikille, muttei sitten kuitenkaan oman hyvän olon kustannuksella.

Äh, nyt soittoa YTV:lle, oliko roskienhakupäivä tänään vai vasta ensi viikolla. Voi tulla tenkkapoo, jos vasta ensi viikolla... jostain tota roskaa taas on kertynyt kiitettävästi...