virallinen aloitus

rakentamisen suhteen ollaan siis saatu vihreää valoa. Tai siis tietyillä (todella typerillä) ehdoilla saadaan se talo varmaankin pystyyn. Tänään aloituskokouksessa oli vastaava mestari, pääsuunnittelija, Espoon kaupungin rakennustarkastaja, minä ja mr S. Hieman olin huuli pyöreenä kaikesta diibadaabasta, tänhän pitäis olla ihan selvää pässinlihaa, valmistalo nousemassa jne. Ei vaan kaikki näköjään oo niin yksinkertaista ikinä. No, mun rooli oli lähinnä vaan allekirjottaa pari paperia ja näyttää nätiltä. Siinä taisin onnistua ihan hyvin, vaikka ite sanonkin;)

Eilen päätin vaihtaa asennetta tähän työhakuhässäkkään. Mä olen hyvä työntekijä ja johan on kumma, ettei joku oo jo riemusta kiljuen mua halunnut töihin. Tänään sitten tulikin haastattelukutsu ens keskiviikoksi. Heti buustaa pikkasen itsetuntoa. Odottelen vaan sitä tilannetta, jonka ennustin tossa jokin aika sitten. Että pian mulla on pari-kolme paikkaa, joista pitää valita paras. Itsetunto kohillee ja silleen.

Tuli muuten aika kamala ajatus mieleen. Mitä jos oonkin allergiaa nakeille?

Tänään tuli (toivottavasti, en oo käyny tarkastamassa) viimeinen palkka. Ja törsäsin hieman, kävin ostamassa sellasen mustan lyhyen trenssimallisen takin henkkamaukasta. Mutta voin säästää vaikka ens viikon ruoista, mr S kun on ens viikolla vaan kahtena päivänä kotona... On työmatkaa ja metsästysreissua.
Eli ens viikolla tiedossa pakkasen tyhjennystä (siellä on lähinnä kasvissosekeittoa, joten sitä sitten).

Huomenna pääsenkin matsiin! Ei olla aikoihin käyty kattomassa lätkää, nyt mr S toi liput huomiseen Jokerit-Kalpa matsiin. Aika kivaa. Tämän illan suunnitelmista ei varmuutta, mutta luulisin, että punttisali taitaa kuulua niihin.

ei ollut hyvä nakki se

ei muuta raportoitavaa, kuin että mun on pakko opetella pureskelemaan mun ruoka kunnolla. Ihan hyvät oli nagit alaspäin mennessä, mutta ylöspäin oli inhottavaa nähdä niin isoja nakinpalasia. Jepupee, joku ihana ruokapöpö sitten iski eilen illalla, melkein välittömästi ilta-aterian jälkeen (joka siis sisälsi (jos ei kukaan vielä ymmärtänyt) naggeja). Luulin melkein kuolevani, sydäriäkin veikkailin vahvasti. Oli veikeetä pompata suoraan pöntöltä oksentamaan. Tosiaan luulin vaan vatsanväänteitä kakaksi, mutta ei, oksupoksuhan sieltä tuli käymään.

Mr S oli ihan ihana, talutti mut sänkyyn, toi ämpärin viereen eikä edes vongannut. (Iso rasti seinään siitä hyvästä). Toi myös salmiakkia ämpärillisen, sillätavoin pystyin nukahtamaan. Väsytin itteeni niin kauan, että uni tuli ennen kuin salmiakin maku hävisi suusta. Pidin oksupoksua loitolla siis salmiakin avulla. Hienoa. Ei oo vieläkään mikään voittajafiilis, mutta enpä oo käyny pöntöllä. Tosin en oo kauheesti uskaltanut syödäkään mitään (paitsi niitä salmiakkeja). Nyt pitää mennä uhkapelaamaan yhdistetyn lounaan ja aamupalan ja välipalan kanssa. Toivottavasti ei tuu ylös. Mutta jotain on pakko syödä.

hälsningar från Tallinn!

Olipa pitkä päivä! Anopin kanssa puoli kahdeksan lautalla Tallinnaan, jossa pyörimistä (omalla kuskilla varustettuina tietenkin) mm. rautakaupassa ynnä muuta hauskuutta. Kotona olin vasta kuuden jälkeen, kun odottelin vielä anoppilassa mr S:ää töistä. Poimi mut siitä kyytiin.

En oo kirjotellu, kun ei oikeestaan mitään tapahdu. Herään, (vastailen anopin puheluun) surffaan netistä työpaikat, (kts. edellinen välihuomautus), pelaan vähän timanttipeliä ;), (kts. edellinen), ehkä käyn kaupassa, (anoppi soittaa), odottelen mr S:ää kotiin töistä (anoppi soittaa...)

Ei nyt oikeesti parane valittaa, anopin kanssa on ollu ihan mukavaa. Käytiin mm. viemässä koruja korjattavaksi, sain uuden sormuksen siltä ja sain vihkisormuksen ihanan kiiltäväksi taas. Niin ja nimppari- ja joululahjaksi saattaa tulla jotain korunpoikasta;)

Eilen käytiin mr S:n kanssa talotehtailijan edustajalla. Huhhuh, meillä alkaa kohta ihan oikeesti tositoimet! Pikkasen on jännää. Varovasti ehdotteli jopa, että voisi tulla ennen vuodenvaihdetta talo tontille. No, saa nähdä. Kunhan saatais pohjatyöt alkuun...

Olis kiva laitella vähän jotain kuvaa tänne, mutten nyt jostain syystä onnistu poimimaan tuolta puhelimesta kuvia. Pitää taas opetella se taito. Osasin sen jossain välissä, mutta oon unohtanut.

Halloween tosiaan lähestyy hurjaa vauhtia. Olis ihan tosikiva järkkää taas kunnon bileet, mutta pitää hieman miettiä tota budjettipuolta. Ehkä nyyttärit tai jtn. Huomenna on eka päivä työttömänä. Jep.

Porvoon mitalla

Anopin kanssa kierrettiin Porvoon kirppareita ja kävästiin myös Brunbergilla. Niin ja käytiin syömässä. Ja vietiin kasa koruja kultasepälle, joka tekee ehkä niistä uusia/muokkaa/puhdistaa. Että sellasta.

Tuli taas yksi hylkäyskirje työhakemuksesta takaisin. Ihan kohta alkaa jo pikkuhiljaa masentaa moinen. No, ei ihan vielä. Tai tottakai ottaa päähän.

rankkaa

tää mitään-tekemättömyys.

Pitänee ottaa päikkärit.

uusi harrastus

mr S askarteli eilen ihan omilla pikku kätösillään viininmaistelulomakehässäkän. Ei saatu ketään meille kylään, ihan keskenämme siis ruokailtiin. Käytiin Alkosta viini, laitoin ruoan ja sitten haisteltiin ja maisteltiin viiniä ensin yksinään ja sitten sen ruoan kera. Ihan hauskaa ja kyllähän sieltä jotain ihan oikeesti löysi (siis mausta marjaisuutta, jota myös jälkeenpäin pakkauksesta lukien siellä pitikin olla). Ja ihan hyvin soveltu ruoan seuraksi. Ruokana siis possun sisis pekoniin käärittynä (possua possulla) ja ylenhyvät yrttilohkoperunat. Vaikka siis itse kehunkin=)

Niin tarkoitus olisi vähän keräillä näitä viini"makusteluja" jotta voisi sitten jossain vaiheessa löytää just sen nappiviinin kullekin ruoalle. Että sellasia harrasteita tällä kertaa. Alkoholismia odotellessa... No ei vaiskaan.

Viime yö meni kyllä jotenkin ihan plörinäks. Oli kylmä ja sitten kuuma ja availin ja suljin ikkunaa, ravasin vessassa, juomassa, kääntyilin ja heräilin uniini. Ei hyvä. Onneksi sain nukkua päikkärit. Heräiltiin melko myöhään (vanhuus on iskenyt, sunnuntaiaamuna kun herää kahdeksalta, niin se on myöhään) ja siinä sitten nautiskeltiin runsas aamiainen. Runsasta syömistä jatkettiin möksällä, jonne mr S:n isäpuoli meidät pyysi. Voi elämä, että opin taas uusia huonoja tapoja. Aiemmin olen aivan tyytyväisenä syönyt croissanttini hillolla. Mr S:n isäpuoli opetti, että tokihan sinne hillon alle on lisättävä voita. Aivan järjettömän hyvää ja niin syntisen epäterveellistä!

Mr S touhuilee tuolla sohvalla työjuttuja, hassua kuunnella sen muminaa. Jostain syystä sen on pakko puhella silleen puoliääneen samalla kun kirjottelee. Ja mä muka puhun itekseni liikaa... Tarkoituksena oli lähteä vielä jossain vaiheessa iltakävelylle. Pitäis sitä ennen ehkä syödä jotain ruokaa. En vaan jaksais tehdä...

popsi popsi porkkanaa

Travis tuli hoitoon aamusta. Oltiin jo pihalla leikkimässä, leikittiin myös syömistä (sen suuhun meni ehkä n. 1/4 leipää ja kaks ja puol lusikallista keittoa) ja nyt se vetää tuolla päikkäreitä. Ennen päikkäreitä katottiin youtubesta Naken laulamana "popsi popsi porkkanaa". Veikkaanpa, että se on eka juttu, joka tulee päikkäreiden jälkeen mieleen.

Eilen oltiin kylässä Traviksen kotona (T jo nukkui) ja tänään olis tarkotus saada joku meille kylään. Saas nähdä, pääseekö joku näin pienellä varotusajalla.

perjantai, miskei aina voi olla...

viikonloppu edessä ja toivottavasti mukava sellainen. Ei ole kummempia suunnitelmia, talojuttuja pitää katsoa hieman, että mitä pitää tehdä ja missä vaiheessa. Lauantai-illaksi vois yrittää pyytää jonkun kylään? Olis ihan kivaa vähän sosialisoida. Mutta yleensä ollaan niin myöhässä näiden juttujen kanssa että jäädään vaan kahdestaan. No ei sekään väärin oo.

Eilen mr S oli etäpäivällä, käytiin lounaalla yhdessä. Ihan kivaa, vaikka lounaalla tosin oli mr S:n työkaveri, joten työjuttujahan ne suurimmaksi osaksi jutteli. Mutta pääs vähän ihmisten ilmoille. Siitä heitin mr S:n takasin kotiin ja lähdin moikkaamaan kaveria ja sen melkein yksvuotiasta iloista tyttöä. Oli ihan kiva, pari tuntia siinä löpistiin. Takasin kotiin ja päikkäreille (oli ollu senverran rasittava tää mun päivä). Mr S oli veljensä kanssa ampumassa (skeetiä harrastavat) ja tuli kotiin, nappasi kopterin ja lähti lennättämään sitä. Mä tein lettuja. Ei ookaan pitkään aikaan menny nukkumaan oikein kunnon lettuähkyssä. Tulipahan syötyä. Ja niitä jäikin vielä. En osaa tehdä pientä lettutaikinaa!

Tänään ohjelmassa kaupassa käynti ja siinä se sitten taitaa olla. Tylsää.

UPS

tänään oli jännitystä ilmassa, päivälle oli ohjelmaa. Odotin UPSin lähettiä, joka toi rikkoutuneen printterin tilalle toisen (ja vei vanhan mennessään). Siinä odotellessa soittelin kaverille, jolla tänään synttärit. Sovittiin ens tiistaiks päiväkahvit, sekin kun on kotosalla päivät. Onpahan jotain ohjelmaa jollekin päivälle. Niin ja zumbasin ja siivosin. Vähän ykstoikkosta tää mun päiväohjelma.

Tulee vähän sykleissä noi työpaikat, nyt ei oo taas moneen päivään ollut mitään varteenotettavaa vaihtaria, sitten välillä on liiakskin ettei kerkee melkein hakee edes kaikkiin.

Eilen anopin kanssa tosiaan edestakas sompailua ja lounas Ikeassa (lihapullat, nam!). Siitä suoraan siskojen kera tukkumessuille. Hieman oli ähky, kun oli maistellut kaikenmaailman ruokia ja juomia. Paras oli ehkä sellanen suolatikkukuorrutettu kanan rintafile, toinen sisko kävi pariinkin otteeseen uudestaan pyörähtämässä siinä kojulla. Ite en kehannu. Tänään voiskin tehdä ruoaksi kanaa. Kun en jaksa mennä tonne ulos myrskyyn, pakkasessa on kanapaketti. Pitää ottaa sulamaan.

Mr S korjailee tänään rc-helikopteriaan kera serkkupoikansa. Tylsyyksien tylsyys=(

kello lyö kohta jo viisi

en tiiä mikä mättää, mutta taas yönä muutamana on uni ollut hukassa. On ilmeisesti pikkasen ressinpoikasta ilmassa. No, päivällä on yleensä aikaa ottaa pikku tirsat. Paitsi tietty tänään. On anopin kanssa askartelua, siskojen kanssa messuilua ja jossain vaiheessa tosiaan pitäisi töitäkin hakea.

Eilen ei ollut mikään huippupäivä (joku vois sanoo, että perusmaanantai, mutta kun nää viikonpäivät tosiaa menettää vähän merkitystään tässä "lomaillessa"). Päivä alkoi hienosti. Paco jopa tuli mun seuraksi suihkuun (viime aikoina ei oo juuri ollut kovin seurallinen yksilö) mutta se seurallisuus loppui siihen, kun päätti hyökätä mun alahuulen kimppuun nokkinensa, eikä suostunut päästämään irti. Että hieno yllätysbotoxhoito heti aamusta. Turvotti hieman tota alahuulta (niin ja vertakin hieman tirahti) ja teki aivan käsittämättömän kipeetä.

Siitä sitten ihan voittajafiiliksillä työkkäriin. Jossa jonotusta n+1 tuntia, vaan saadakseni kuulla, että pitää ensin täyttää tällainen nettijuttu. Jota sitten täyttelin sillä klähmäsellä, maailman vanhimmalla ja hitaimmalla tietokoneella siinä työkkärissä. Tämän olisi tosiaan voinut tehdä jo kotona. Onneksi sen verran joustivat, että tän lomakkeen täytön jälkeen sain sniikattua ilman jonotusta vaan vapaalle virkailijalle. Ei ollut ihan kaikista kivoin reissu=( mutta tulipahan tehtyä ja toivottavasti vauhdittaa mun työnsaantia. En ehkä just halua olla työkkärin vakkariasiakas.

Tein muuten ihan älyhyvää ruokaa eilen. Jauheliharisottoa. Ilman mitään kasviksia tai muita hömpötyksiä. Vaan risottoriisiä ja jauhelihaa ja hyvät mausteet. Voi jukra, että olikin maukasta. Aina välillä muistaa noita helmiä, jotka on oikeesti ihan lemppariruokia. Tää on siis yks lapsuuden lemppari. Varmasti oli yks niistä loppukuun ruokalistalta löytyvistä noin niinku porukoiden puolesta (sitä ei todellakaan tehty mihinkään risottoriisiin!) mutta mulle se oli juhlaa varsinkin jos ei tosiaan ollut edes sitä pakaste-hernemaissipaprika-pussia edes sotkettu sinne sekaan. Jos vielä onnistui kauhottua sellaisesta kohdasta, jossa oli hieman enemmän jauhelihaa niin avot! Eilen leikin kroisosta ja latasin 400g jauhelihaa siihen kahden hengen risottoriisin joukkoon. Että ei ollut lihasta puutetta. Ja syötiin kaikki, mr S pyysi lisää, vaikka yritin sniikata itelleni loput. Joutui tekemään kristillisen tasajaon. Että näin.

Voiskohan vaikka mennä hetkeks sänkyyn hakemaan sitä unta....

BMW?

Vaikkei työpaikasta ole tietoakaan, voi silti miettiä jo kakkosauton hankintaa. Tällä hetkellä vahvimpana vaihtoehtona taitaa olla bemari, tarkemmin vielä jokin vanha kolmossarjalainen coupe. Vaikkei oo rahaa todellakaan tällä hetkellä panostaa moiseen, niin saa sitä katella ja pohtia. Nettiautosta jo muutamia mukavia yksilöitä ollaan tutkailtu.

Pinkkiä shampanjaa oli tarjolla, saunassa tarjoiltuna kasvonaamiot naamassa (siis meillä tytöillä, pojat ei moiseen hömppään lähteneet mukaan, vaikka skumppa kyllä kelpasikin) ja hoitoaineet tukassa. Oli kyllä loistava ilta, meri tyynenä ja kaunis kuutamo. Saunan jälkeen ruokana lehtipihvejä kera salaatin. Nams. Kavereiden koiruus sai myös osansa piffeistä. Taisin saada uuden ystävän=)

Tänä aamuna heräiltiin melko aikaisin jo, kello ei oo vielä edes viittä ja jo ollaan laitettu vene pakettiin ja kellariin, heitetty kärry tontille ja kärryn päälle kuomu. Muutaman pahvilaatikon mr S roudas kellarista tänne ylös, mun romuja joita on pitänyt jo aikaa sitten käydä läpi. No nyt on aikaa...

Kohta alan touhuilemaan ruokaa, pitäis vaan tietää milloin toi miekkonen on lähdössä töihin (raukka joutuu tekemään töitä sunnuntaisinkin) niin vois vähän ajottaa tätä ruokailua. Tänään ruokana on lohimurekepihvejä kermaviilikastikkeella, perunamuussia ja salaattia.

someday I´ll be a martyr tooooo

eilen illalla se sitten tuli. Se itkupotkuraivari ja kotivaimomarttyyrius. Mr S tuli töistä kotiin, lösähti koneen eteen (kiltisti kannoin sille välipalan nenän eteen) ja pysyi siinä n+1 tuntia. Vaikka oli sovittu, että lähdetään pesemään vene ja sen jälkeen salille. Toi mies ei vaan tajua jotenkin ajankulkua. Sillä on ihan eri aikakäsitys kun kellään muulla. Kun vihdoin päästiin sinne venettä pesemään (parin unohtuneen tavaran kotoa hakemisen jälkeen) ja oltiin valmiita, kello oli pitkälti yli yhdeksän. Siitä sitten salille. Alkoi pikkunen nälkäkiukku jo nostella päätään, eikä ihan niin pienikään. Varsinkin kun koko mun elämä nykyään kietoutuu sen ympärille, että mitä oon suunnitellut ruoaksi siksi päiväksi ja vihdoinkin saa syödä ja vähän huomiota mr S:ltä. Vaikeeta selittää. Mutta sitten kymmenen jälkeen kun oltiin kotona ja laitoin sitten ne tortillat (joista mr S muisti myös mainita, että on jo syönyt kaksi lämmintä ruokaa tänään, että ei oikeestaan voisi edes syödä blaablaa.) lykkäsin sitten mr S:n nenän eteen tähän koneelle ne valmiiksi täytetyt tortillat. Siitä sitten riemu repes. Ei ollut hyvä ilta eilen, ei. Ihan pian on pakko päästä töihin, vanne alkaa kiristää päätä.

Tänä aamuna mr S teki aamiaisen ja pakkaili ite tavaransa (myös lakanat, joita tarvitaan mukaan). Hieman jotain siis upposi eilisestä itkuilusta sen kalloon. Niin, ollaan lähdössä siis kavereiden mökille Sipooseen. Pitää lähteä kaupasta vähän evästä, mutta sitä ennen piti tulla avautumaan. Toivottavasti parempi ilta tänään. Eiköhän, kaverit lupaili pinkkiä shampanjaa, se helpottaa aina kummasti;)

pipipää

tai hyvin vilkas alitajunta. Toissayönä unissani kuolivat äiti, isä ja mr S. Viime yönä jostakin syliini tupsahti pieni poikavauva, niiden kahden tyttölapsen seuraksi, jotka meillä jo oli ennestään (jotka olivat jo tyyliin esikouluikäisiä, mutta joilla ei vieläkään ollut nimiä). Taas oli pientä ongelmaa, tämä pieni poikavauva kun oli todellinen yllätys. Ei oltu käyty ultrassa, ei oltu saatu äitiyspakkausta, ei ollut pienelle ihmiselle mitään vaatetta jne. Että näin. Niin ja taas vaihteeksi ongelmana oli se, että ei keksitty hyvää nimeä pojalle (eikä myöskään niille kahdelle tytölle). Ehkä hivenen myllää päässä tää meidän sukunimiongelma. Sais nyt jo syttyä se lamppu tossa pään päällä...

Käytiin eilen vikaa kertaa purjehtimassa. Tänään laitetaan paatti kasaan ja talvisäilöön. Käytiin kaveripariskunnan kera katsomassa ilotulituksen SM-skabat. Oli aika mageet sieltä mereltäpäin katottuna. Mukana kuoharia ja donitseja. Mitä muuta sitä ihminen tarvitsee? Niin ja onneksi oli hyvät varusteet, kun laskettiin paattia veteen, satoi kaatamalla. Onneksi sade lakkasi siinä vaiheessa, kun ilotulitukset alkoi. Täydellinen ajoitus.

Ihan pieni välihuomio tähän lopuksi. En ehkä ikinä suostuis laittaa kakaroitani tossa alhaalla olevaan päiväkotiin. Siellä ei ole lapsilla hyvä olla, jatkuvasti joku huutoitkee siellä. Ei hyvä.

totaalinen pakana

ja vielä kaikenlisäksi yhdeksältä aamulla Lidlin tarjousten perässä juoksija. Oon menossa ehkä suoraan helvettiin... Tarkennus tilanteeseen: sain vihdoin viimein aikaiseksi erottua kirkosta. Helpotuksen huokaus (ehkäpä myös niille kilteille ihmisille, joiden tilastoja oon rumentanut siellä kirkon kirjoissa epäaktiivisena jäsenenä). Niin ja toiseen kauheuteen viitaten: jos on tyätön paska, niin voi tosiaan tutkailla tarjouslehtisiä ja bongailla sieltä vaikka naudan lehtipihvitarjouksen (15,99/kg!!!) ja tarkistaa eilisellä iltalenkillä, että monelta se Lidli siis aukeaakaan aamuisin. Ihan vaan jotta voi viettää aamunsa siellä kaikkien mummujen ja vaarien seassa tarjoushaukkana. Kaikkea muuta kivaa tarttui myös matkaan, kaupassa ei tarttis käydä melko pitkään aikaan (mutta kun se on ainut kiva asia mun päivässä...) paitsi tietty ostaa jotain leipää ja maitoo.

Oltiin eilen illalla siis kävelylenkillä. Muuten ihan ok, mutta tuli myrsky. Ja meillä päällä vaan t-paidat. Että ei tarttenu sen lenkin jälkeen suihkua, kun oli ihan pikkareita myöten märkä. Mulla tosin oli varpaat ihan kuivat, kiitos goretex-kenkien=).

Mr S:llä etäpäivä, pian pitää alkaa touhuilemaan meille lounasta.

keskellä viikkoa

jotenkin hieman lamaantunut olotila, joten ei suurempia kirjoitteluita tässä viime päivinä. Kun ei oikeen kauheesti tapahdu mitään.

Lauantaina Jäkessä ne kaverin synttärit, ihan oli mukavaa. Paitsi että mikä siinä on, että vaikka on ihan hyvät bileet käynnissä, niin jostain käsittämättömästä syystä pitää lähteä johonki räkäseen baariin, jossa ei pysty juttelemaan, juomista saa maksaa ittensä kipeeks, eikä saa edes valita sitä musaa. No, tulipahan käytyä Järvenpäässä baarissa. Vähän ennen pilkkua sieltä kävellen takaisin majapaikalle, jossa isäntä laittoi vielä saunan päälle. Että kello oli sitten lähempänä kuutta kun pääsi kömpimään sohvalle nukkumaan. Niin, se kakku jonka tein, aivan täydellisesti sitä mitä tilattiin. Ällömakea suklaakakku, johon käytin seitsemän levyä suklaata... Kuviakin otin, muttei nyt suostu tää tekniikan ihmelapsi siirtämään niitä kuvia (tai edes yhtä niistä) tänne koneelle tosta puhelimesta. Oon käsi.

Sunnuntai kuluikin sitten sillaillessa, aamupala oli loistava (ite tein=)) ja oli hauskaa vaan möllötellä ja höpötellä kavereiden kanssa sellasessa semikrapulassa. Paitsi että jossain vaiheessa piti lähteä kotiin, koska kaverit tosiaan joutuivat jo hakemaan lapsiaan hoitopaikoista. Kotosalla lisää sohva-aikaa ja melko pitkät päikkärit ihan sängyssä peiton alla. Kunnes Kalle soitti ja pyysi heittämään frisbeetä. Ja mehän lähdettiin. Heitettiin vaan kakstoista reikää tällä kertaa, mutta oli ihan hyvä, että tuli lähdettyä. Sai vähän happea ja liikuntaa, eikä mr S:lle tullut niin pahaa henkistä krapulaa. Heittämästä kotiin, pojat laitto saunan päälle ja siinä odotellessa syötiin pizzat. Niin ja sellasta telkkarituijotusta ym.

Maanantai vain kului johonkin. Tai kävin sentään kaupassa, suunnittelin jopa etukäteen että mitä sieltä ostan. Oon niin ylpee itestäni, sain seittemälläkympillä ruoat lähes pariksi viikoksi. Vähänkö oon tällanen kodinhengetär. Ihan ite tein pienillä kätösilläni alusta asti kasvissosekeittoa. Siitä tuli tosi hyvää. Eilen ruokana oli makaronilaatikkoa, joka myöskin oli aivan loistavan hyvää. Tänään piti olla kalapuikkoja ja perunamuussia, mutta meenki hakee Travista tarhasta, joten syön sen kanssa jotain.

Vähän olin eilen ahkerana. Aamupäivästä zumbasin, illalla käytiin vielä mr S:n kanssa salilla. Mulla ei mahdu mitkään vaatteet päälle, tää kotona olo ei auta tähän laihdutusasiaan...

Nyt jotain pientä aamupalaa ja sitten vois selvittää, että missä se Travisin tarha oikein on, ja miten sinne pääsee=)

pettymysperjantai

Kun on pari viikkoa tässä jo "lomaillut" (lue: stressannut siitä, ettei ole vieläkään löytänyt uutta työpaikkaa ja minkä palkkatodistuksen ne nyt siellä työkkärissä haluavatkaan ja yölliset paniikkikohtaukset on kivoja-tyyppistä lomailua) niin eipä perjantaikaan enää ole kovin kummallinen päivänä. Paitsi että mr S on viikonlopun mun kanssa. Niin ja kaverilla on huomenna synttäribileet, joihin oon tekemässä kakkua. Mutta muuten on ollut päiväohjelmassa päikkäröintiä ja sellasta... Niin ja aamusta oli tosiaan se työhaastattelu. Joka meni ihan penkin alle. Selittelin ihan mitä sattuu, änkytin ja kertoilin täysin päättömiä tarinoita. Työhaastattelut pitäis kieltää lailla. Vaikka välillä on kyllä ollut niitä hyviäkin kokemuksia tosin. Tällä kertaa ei vaan toiminut. Että en kauheesti pidätä hengitystä tän paikan suhteen.

Eilen käytiin illalla leffassa. Kun valitsee leffan sen perusteella, että se menee salissa, jossa on kippaavat penkit, on ihan täysvoitto, kun leffa on vielä hyvä! Käytiin kattomassa Midnight in Paris. Oli hyvä, tunsi välillä vaan itsensä täysin yleissivistymättömäksi moukaksi, kun siinä on niin paljon viittauksia historiaan. Mutta vaikka ei kaikkia tajunnutkaan, niin ei haitta. Hyvä oli silti.

Yhden pienen papukaijan voisin lahjoittaa vähiten pyytävälle. Voi elämä, että toi lintu on rasittava! Yritin tosiaan vähän päikkäröidä, mutta herra Pacolainen oli toista mieltä. Tasainen piippaus häkistä. Vähän kuin herätyskello, jota ei saa torkulle. Ihan hienoa. Nyt toi tuholainen on taas keittiössä, siellä uunin ja seinän välissä. Ei haittaa, kunhan on hiljaa siellä...

sumu-usva

ei mitään uutta auringon alla, muuta kuin että eilen meni hermo totaalisesti. Mr S oli pesemässä autoa ja punttiksella sen jälkeen, mä täällä kotosalla zumbailin ja tanssahtelin x-boxin tahtiin. Siitä kun sitten sain pahimmat hiet kuivattua, raavin kokoon pakkasesta ja jääkaapista jämistä kanapekonipiiraakan, josta olisi tullut maailmankaikkeuden paras jääkaappijämäpiiras. Se oli niin lähellä. Silti niin kaukana. Kun olin ensin hellästi paistanut pelkkää pohjaa kymmenen minuuttia, lisännyt täytteet (mukaanlukien siis täydellisesti maustetun muna-jogurtti-kermaviili-maidon) ja juustoraasteen päälle, yritin työntää piirasta uuniin. Ei vaan onnistunut. Jonka seurauksena tuli sitten ihan extempore uunin siivous todo-listalle. Nälkä oli aivan valtaisa. Hampaita kiristellen soitin sitten mr S:lle, jotta tuo jotain ruokaa matkallaan kotiin. Onneksi oli tajunnut tilanteen tulenarkuuden ja kävi mäkkärin kautta. Fiestasalaatti ja omenapiirakka rauhoittivat kummasti hermoa. Muutenhan olisin tosiaan loihtinut jotain muuta, mutta kun noi ainekset oli oikeesti niitä "meillä ei oo mitään ruokaa, etsitään kaikki mahdolliset jämät kaikista kaapeista" -tyyppisiä, eli kaikki ruoka oli jo käytetty. Se siitä.

Paco on vähän sekaisin. Se päivystää tuolla keittiön lattialla ja välillä huutelee uunin ja seinän välissä olevaan rakoon. Ei taida olla ihan kaikki banaanit silläkään tertussa.

Mulla onkin tänään meikkausopastus. Vähän vaan jänskättää, että miten selviydyn siitä ostamatta puoli kauppaa sen jälkeen...

Korjaus edelliseen, Paco ei huutele sinne rakoon, vaan sieltä raosta. Varsinainen kolopesijä.