talvi yllätti autoilijan

toivottavasti ei pahemmin... mr S vaan soittelihe tuolta tien päältä (tai oikeammin kai jostain lumikasan päältä) odotellessaan hinausautoa. Oli ollut liukasta ja ajanut mutkasta ulos... Onneksi ei ollut käynyt mitään henkilövahinkoja. Autovahinkojen suuruudesta sitten myöhemmin. Ei kai paskakaan ollut mitenkään ajokunnottomaan tilaan joutunut. Toivottavasti.

Kaveri laittoi viestiä, josko voitaisiin hakea aiemmin hänelle lainaamamme läppärin ja näppiksen pois, kun hän muuttaa tänään. Me ollaan ihan hyvää hyvyyttämme autettu edellisessä muutossa, lainattu konetta, koska edellinen jäi exälle, mr S ravas yhtenään laittamassa lamppua kattoon, kiristämässä jotain ruuveja, kuljeteltiin sen romuja edestakaisin. Nyt pitäisi tänään heti hakea kone pois, kun rouva ei tarvitse sitä enää. Jep jep. Just tollasta saa palkakseen, kun auttaa ihmisiä. Tästä lähin mietitään kyllä kaksi kertaa, että ketä autetaan ja kuinka paljon. Mä en oikeesti kehtais. No, sentään sen verran saatiin lisäaikaa, että voi jättää sen koneen sinne vanhaan kämppään, kun helmikuun loppuun asti kuitenkin "asuu" siellä (eli on avaimet sinne).

Sisko soitti ja kysyi, voidaanko huomenna katsoa sen nuorinta lasta. Olis ihan mukavaa, mutten oikein tiedä mitä mr S on suunnitellut. Eilen sanoi, että mentäisiin kylpylään vkloppuna, tänään sitten olikin sitä mieltä, ettei mennäkään. No, katellaan.

Nyt aamupala, Pacon kera leikkimistä sekä joku muu asento. Alaselkä huutaa leipää...

lihasvenäytys jatkuu

eilen olin työmatkalla (Vantaalla asti, lähellä vanhoja hoodeja), koko päivän jaloilla olo ja kävely ei auttanut tuohon selässäni aiemmin venähtäneeseen lihakseen. Tänä aamuna ei sitten meinannutkaan päästä ylös sängystä. Varasin lääkäriajan, lisälääkitystä varten lähinnä, tiedän, ettei tohon auta muu kuin aika.

Lääkäri lähetti mut kotiin. Toisaalta ihanaa, toisaalta kauheen huono omatunto, kun niin paljon tekemistä olisi töissäkin. Ehkä tämä parin päivän tauko tekee ihan hyvää. Lääketokkurassa taas vietetty muutama tunti, mutta ei haitta.

Nyt sohvalle etsimään asentoa, joka ei paina tuota lähellä istumalihaksia sijaitsevaa jumilihasta.

Magic Mouse

opettelussa tänään. Eilen kotimatkalla huomasin, että siinä ihan matkan varrella on pari vaatekauppaa (aika monta), sekä niiden lisäksi Apple store! Jei! Tuli sitten ostettua tuo uusin langaton hiiruli. Tykkään!

Ei kerkeä kirjoitella tän kauempaa, pitää lähteä shoppaamaan naulakkoa, mikroa yms. (viherkasvitkin näyttää siltä, että ne kaipais uusimista. Eikö se ole ihan hyvä viherpeukalo, että osaa ostaa aina samanlaisen kasvin sen kuolleen tilalle???)

Viherkasveista puheen ollen. Mun yks vehkaparka teki kerran itsarin. Että se sitten siitä viherpeukalosta ja sen riittävyydestä =D

tiistaita

kaaduin eilen puolikuolleena sänkyyn. Nukuin kahdeksaan asti tänä aamuna. Yksi sisko kävi jo tarkastamassa kämpän. Kehui, että ollaan todella hyvin saatu jo valmiin ja asuttavan näköistä. Olen samaa mieltä. Kyllä siihen on tehty töitäkin! Fillari pitää vielä hakea vanhan kämpän kellarista ja se olis sitten siinä. Ei edes tullut itkua, kun painoin oven kiinni vikaa kertaa vanhasta kämpästä. Oon ylpee itsestäni. Siitä ensimmäisestä yhteisestä pesästä kun muutettiin, taisin itkeä koko yön. Pari kyyneltä tirautin myös omakotitalosta lähtiessämme. (Lähinnä taisi olla helpotuksen kyyneliä)

Vielä on rutiinit hakusessa, mihin posti lasketaan, missä voi föönata hiukset, mihin mikäkin menee. Paco raukka on vieläkin ihan hukassa, olisi koko ajan vain olkapäällä tai niskassa, mahdollisimman lähellä ja kiinni koko ajan. Ehkä sekin pian tottuu.

Audi -hyvä talviauto

tai sitten ei... niin paljon kun Audistamme pidänkin, tänä aamuna se petti ja pahasti. Onneksi mr S:llä ei ollut mitään tärkeää aamupalaveria, joten se jäi kilttinä poikana odottelemaan, joskos joltakulta kivalta espoolaiselta naapurilta saisi hieman virtaa. Eli akkurikkisönder. Tai lähinnä tyhjä. Mä pääsin melko kätevästi bussilla töihin, kävin jopa lataamassa matkakorttiin aikaa.

Töissä ollut tänään aivan todella vauhdikasta, onneksi kerkesin sentään vähän edes syödä jossain välissä nuudelia ja tonnikalaa. Nyt pääsin istahtamaan ja odottelen, että mr S tulee hakemaan mut. Mennään siivoamaan vanha kämppä siskonpojan kera.

Yksi pikkuruinen valituksen aihe (rikkinäisten lauteiden, jääkaapinovien, roikkuvien saranoiden, muovimaton reikien jne lisäksi) löytyi uudesta kodista. Kylppäri on aivan liian kaukana! Aamupissahätä yltyi todella kovaksi, ennenkuin jaksoin nousta lämpimästä sängystä ja tehdä vessaretken.

Tässäpä tärkeimmät tältä erää=)

Uusi koti

Enää muutama laatikko purettavana. Ja muutama hankinta tekemättä, mm. verhoja (tähän kotiin pitää saada verhoja, vaikken niistä oikein perusta). Mieletöntä vauhtia meni tää koko muutto, meillä on aivan huippukavereita! Selkä oli rikki, edelleen hieman kipeä, mutta toimin koordinaattorina.

Huomenna vielä siivoamaan vanha kämppä ja sitten taas katse eteenpäin. Paco raukka on hieman hämmennyksissään, mutta pikkuhiljaa alkaa sekin kotiutumaan. Mr S nauttii, kun on oma sauna =)

torstai, toivoa täynnäkö?

eilen illalla hain miekkosen lentoasemalta (uusi terminaalijärjestely on päätön, sieltä ykkösterminaalista ei pääse laillisesti hakemaan ihmistä, jättö on kyllä sallittu...) ja mentiin käymään kämpillä. Kuvattiin viat/rikkinäiset asiat, jotta niitä ei meiltä veloiteta sitten, kun pois muutetaan.

Tänä aamuna nukuttiin pitkään, vähän ennen kahdeksaa vasta noustiin. Mr S heitti mut töihin, tulee sitten hakemaan. Lähtee nyt vähän hitaasti käyntiin. Tänään laitetaan vielä kamoja kasaan, voisi vähän romua jo viedäkin sinne uuteen kämppään.

Eipä oo oikeesti mitään sanottavaa, joten rakspokspois

hyvää keskiviikkoa

käytiin eilen siskonpojan kera (palkattua apuvoimaa) siivoamassa uusi koti. Saatiin aika hyvin kaikki tehtyä, enää pitää vaan pestä lattiat (ja ikkunat, sitten keväämmällä...) ja saunan lauteet. En oikein tiedä, miten saunan lauteita tulisi käsitellä, joten jätin ne ihan suosiolla. Voipi olla, että ne menee vaihtoon kuitenkin, nostin sitä pikkujakkaraa, josta noustaan lauteille, ja jäi laudat vaan käteen. Pelottaa ajatus lauantaina kolmesta satakiloisesta miehestä, jotka luultavasti aikoo saunoa siellä. Sieluni silmin näen, miten koko laudehässäkkä romahtaa alas. Ehkä jopa hieman huvitun ajatuksesta, mutta siinä voisi sattua pahastikin.

Eilen illalla mietin, mihin puran tavarat. Aika kivaa saada tehdä uusi järjestys.

Sisko soitteli eilen, oli lukenut iltalehden nettisivuilta lauantaina järjestettävästä salmiakki gaalasta. Olisi ollut mahtavaa päästä sinne, mutta kun on toi muutto just silloin. Niin ja uusi kummipoikakin tulee luultavasti myös yökylään (tosin vanhempiensa kera). Kummipoika sai viime sunnuntaina nimekseen Luca Daniel. Nyt meillä on kaksi pilalle hemmoteltavaa kummipoikaa; Travis ja Luca. Molemmat sulosia ja ihania kun mitkäkin. Hauskaa.

Kaverille soittelin eilen. Se on raskaana. Tuntuu, että on oikea vauvabuumi menossa, ihan kivaa.

luopuminen

koin kevyen ymmärryksen välähdyksen, kun kämpän ostajat käväisivät. Olen kiukutellut tästä kodista luopumista. Vaikka on aika siirtyä seuraavaan, lähteä etsimään tonttia ja rakentaa se juuri meille sopiva koti, niin silti hieman haikeaa lähteä täältä. Vaikka koti on ollut ihan jokainen asunto, se kirkkonummen perukoilla ollut rintamamiestalokin, jossa sairastin. En pelkää, etteikö uudesta kämpästä tulisi myös koti, mutta hieman haikeutta tunnistin itsessäni. Nyt kun sen oon ymmärtänyt, niin on helpompi sanoa heipat ja jatkaa eteenpäin. Ei pidä elää myöskään menneessä=)

Nyt puhtaisiin, silitettyihin lakanoihin (kokeilin silitys-hyvämusa-hoilotus -terapiaa, toimi) hetkeksi nollaamaan. Täydelliset naiset. (Itsekin olen;))

pään hajoaminen ja lakkovaroitus

en tiedä varsinaisesti että mikä, mutta jokin stressaa nyt aivan ylimääräisen paljon. Lähes kaikki kamat on pakattuna, vielä kaksi viikkoa aikaa muuttaa, mutta silti tuntuu, että pää hajoaa. Että olen tulossa todella todella kipeäksi päästäni. Ajatus hieman houkuttelee, että vaan antaisi mennä. Sekoaisi. Ei tarttis välittää... Mutta se ei ole nyt vaan mahdollista. Pitää olla vahvana, itsenäisenäkin jopa. Hoitaa asioita, joita aikuiset hoitaa. Pitää huoli siitä, että kaikki aikuisten asiat tulee tehdyksi. Muuttoilmoituksia, sähkösopimuksea, asumisoikeussopimuksia. Papereita, jotka olen jo pakannut. Toivottavasti niitä ei tarvitse enää kaivaa sieltä miljoonalaatikosta esiin, kai pitää opetella organisoida paperinsa fiksummin. Löytyisi jotain välillä.

Mr S antoi eilen lakkovaroituksen. Poikaystävyys menee kuulemma lakkoon kohta, jos ei ala palkka (lue: seksi) juoksemaan. Mutta kun on paha olla, ei pysty ajattelemaan edes seksiä. Onneksi aamulla ei ollut vielä lakko alkanut, sanoi rakastavansa. Lakkoon kuulemma kuuluu kainalo (ei kainalopaikkaa), pusuttelut, halailut, rakkauden tunnustukset, ruoan laitto. Mitäköhän vielä.

Pää vaan on ihan liian sekaisin.

Vivaaaaa Las Vegas!!!

Reissu varattu, auto vuokrattu, hotelli hakusessa, siskolle ilmoitettu, suunnitelmia tehty, (ei mennä naimisiin ;)), intopiukeudettu (tää koskee lähinnä mua...). Eli helmikuun lopussa lähdetään viikoksi Vegasiin! Tänään hakemaan kämpän avaimet, mutta ei oo autoo. Eli bussiliikkumista täysin vieraalla alueella. Saa nähdä, mistä löydän itseni. Onneks se toimisto on tossa suht lähellä. Voi olla, että otankin taksin ;).

Eilinen ei mennyt suunnitelmien mukaan, mutta ei haittaa. Tänään on pakko saada päikkärit. Ei auta. Aamu meni kiukutessa, kun alkaa väsy painamaan. Varmaan menee viikonloppu roudatessa jo kamaa kämpälle, joten ei mikään kauheen rentouttava viikonloppu tiedossa. No, kyllä se siitä.

Naapurirukat

ostettiin eilen itsellemme myöhäiseksi joululahjaksi ps3. Kun sen vihdoin sai asennettua ja toimimaan, lauleskeluks se meni sitten loppuilta. Nyt vaan pitää opetella käyttämään sitä, että voi ostaa biisejä verkosta, on vaan yksi levy (suomipop) tällä hetkellä.

Ihan kohta kotiin, tein just muuttoilmoituksen. Mä olen huomisesta alkaen espoolainen. Fyi fan. No, väliaikaista. Sitä paitsi odotan ihan intopiukeena uuteen kämppään muuttamista, jotenkin uusi alku aina. Eikä haittaa yhtään, että kämppä on ihan suuren ostoskeskuksen vieressä...

Nyt kotiin lauleskelemaan, päikkäreille, soittamaan pikkusiskolle, leikkimään Pacon kanssa. Ehkä eka noi päikkärit.

Audimies nostaa päätään

minussa. Meinasin teilata yhden pyöräilijän just äsken. Tuli huutamaan ja raivoomaan siihen ikkunan viereen ja heiluttelemaan keskaria. En saanut edes ikkunaa auki, kun säikähdin niin. Huuteli jotain, että vähän lisää vauhtia. Eikä mulla edes ollut paljon vauhtia, sain jarrutettua ajoissa, mutta molemmat säikähdettiin kyllä aikamoisesti. Veikkaan, että mä enemmän, kun en edes nähnyt koko äijää ennen kuin sitten vähän liian myöhään, eli piti jarruttaa aika reippaasti. Eli mun puolustukseksi on kyllä sanottava, että itse se tuli ihan hullun lujaa (koska kyllä mä aina sen suojatiealueen tsekkaan, ennen kuin tungen sinne) eikä sillä ollut mitään valoja/heijastimia/kirkkaita vaatteita. Että nyt en kyllä ota kaikkea syytä itselleni. Tärisyttää vähän vieläkin.

Mr S:n isä ja isän vaimoke siis kävi eilen kylässä. Meni ihan ok, ei mitään hätää.

Mr S herätti mut illalla, näin jo jotain unta ja olin kuulemma hymyillyt niin leveesti, että sen oli pakko kysyä, mitä unta mä näin. Harmi etten muistanut.

tiistai-inhon laimennusyritys

tänä aamuna sain "hyvää tiistaita" -lahjan. Muffinssi reseptikirja ruotsiksi. Hmm... tässä on selkeesti yritys saada mun kielipäätä ruosteesta irti. Mietittiin eilinen ilta, että mihin matkataan talvilomalla (jota mulla siis ei virallisesti ole olemassakaan). Vaihtoehdot taitaa olla Las Vegas ja Thaimaa (tai joku muu lämmin paikka).

Tein tänään sähkösopimuksen, joka alkaa perjantaina siellä uudessa kämpässä. Eli perjantaina saadaan avaimet sinne! Tuntuu, että olis sellainen suurehko kivi vierähtänyt tosta rinnan päältä. Alkoi hieman epäilyttämään, kun sähkölaitoksen tyttö sanoi, että kämppä on ollut tyhjillään melkein vuoden... mikäköhän vika siinä on? No, ei onneks oo mikään lopullinen ratkaisu.

Sunnuntaisesta kyläilystä sen verran, että olen kohtalaisen ylpeä itsestäni. Söin ruokia, joita en olisi viitisen vuotta sitten suostunut edes maistamaan. Alkupalaksi oli graavilohitäytteinen pieni leipä (NAM), pääruoaksi silakoita (hieman epäilyttävää, mutta söin kuitenkin ja oli yllättävän hyvää) ja jälkiruoaksi jädeä (sitä olisin syönyt aiemminkin;)) ja lakkoja (nämä siis ovat olleet epäilyttäviä suuhun pistettäviä). Kaikki meni alas oikein nätisti ja oli hyvää.

Tänään mr S: biologinen isä vaimonsa kanssa tulee kylään. Ei kauheasti innosta, mutta yritetään. Hepä ei oo tainnu koskaan käydäkään meillä... Mr S soitti ja kertoi, että jos haluaa tulla kattomaan kämpän, niin kohta on kiire.

Tänään myös kuoron eka kokoontuminen, tosin ei lauleloiden merkeissä, vaan suunnittelua olis luvassa. Pitää vaan saada selville, että missä ihmeessä se neukkari on, jonka ovat varanneet. Niin ja puhelin jäi kotiin. Vähän orpo olo.

maanantaiaamuna

oli yllättävän kivutonta nousta kolmelta ja lähteä leipomaan. Ihan kuin leipomossa. Välillä on ikävä sitä aikaa, mutta sitten taas. Sitä kiirettä ja stressiä ja sitä elämätöntä elämää niiden yövuorojen välissä, kun kävelee pitkin kämppää kuin haamu, kun pitää nukkua vähän töiden jälkeen, vähän päivällä, vähän ennen töitä. Sitä ei ole ikävä. Oli kyllä vaikea nukahtaa ja mr S:kin heräsi kun olin lähdössä ja kyseli, etten vaan nukkunut pommiin. Onneksi en.

Eilinen meni reippaasti ohi, mutta oli mukavaa. Ostin kipon ja kuponkin tupperista, vaikka pari päivää aiemmin mr S muisti mainita, ettei yhtään kippoa tai kuppoa ole lupa tuoda kotiin. Kuitenkin kun heitti mut sinne, käski ostaa jotain, johon voi laittaa ruokaa pakkaseen. Lisäksi ostin kippoja, joissa saisin evästystä töihin kätevästi.

Tästä tulee hyvä viikko. Nyt on sellainen olo. Tällä viikolla saadaan kämpästä satavarmuus. Pakko.

viikonloppuna

on aikaa käydä tapaamassa kummilasta sekä sen vanhempia, mummua ja vaaria, kaveria, joka sai kolmannen kakaran kolme kuukautta sitten, yhtä kaveria, joka kasaa Ikeasta ostettua sohvasänkyä ja on pitkällä saikulla =(, sitten vielä siskoa töissään. Nämä kaikki tapahtui eilen, sekä myös valohoidon saaminen ja antaminen Pacolle (JEI aurinko näyttäytyi, nautittiin koko pikku perhe siitä sohvalla köllien). Kämppää myös pakattiin ja touhuiltiin hieman tota muuttojuttuakin. Tein myös lopullisen päätöksen siitä, että en halua pelätä/epäröidä rakentamista. Eli tonttia etsien heti tän muuttorumban jälkeen!

Perjantai-iltana sain viimeisen joululahjan, jonka piti tulla jo joulukalenterin vikasta luukusta, mutta joka oli unohtunut miekkosen töihin. Nunna -puku=)=)=) hauskaa.

Tänään on aikaa tehdä rauhassa aamupala, heräillä hitaasti, leikkiä Pacon kanssa, mennä Tuppereihin kaverille, käydä mr S:n duunikaverin luona kylässä. Aikaisin nukkumaan, huomenna ennen neljää töihin.

Näin unta, että olin keskustaan avatussa uudessa mäkissä, joka oli sellainen subway-snägäri tyyppinen ratkaisu. Tilasin neljälle mätöt ja odottelin tooosi kauan. Jonoa ja tungosta oli ihan pipona ja en jaksanut enää odotella. Olin kuitenkin jo maksanut ruoat. No, ostin sitten tiskin päädystä olevasta Arnoldsista donitsit kaikille, jotka nekin onnistui olemaan eri laatuiset, kuin mitä tilasin. Myöhemmin tuli takaisin siihen mäkin luokse ja menin raivoomaan ja vaatimaan mun rahoja takaisin hamppareista, joita en ikinä saanut. Oikein kunnon kilarit ja huudot ja hieman myös väkivaltaa... en saanut rahoja takaisin, mutta vedinpähän turpaan sitä akkaa, joka niin sanoi. Jep, ei oo ihan terveitä nää mun unet.

Nyt herättelemään mr S:ää, sillä voisi olla mulle hetkeksi kainalopaikka.

normipäivä

pitänyt kiirettä töissä, vielä hieman jäi asiat kesken. Maanantaiaamuna ennen kukonlaulua leipomaan, jej. Nyt varmaankin viikonlopun viettoa, miten ajan sais hidastumaan? Niin paljon taas tekemistä ja liian vähän tuntuu olevan aikaa.

virtsispissis

eilinen meni ikävästi, vietiin pikkusisko kentälle. Tarkoitus oli jäädä sinne heidän kanssa viettämään hetki vielä aikaa (mun mielestä huono idea, lentokenttä on ihan vihoviimeinen paikka viettää aikaa, jos ei itse ole lähdössä mihinkään, vaan on saattamassa jotakuta rakasta pois itsensä luota), no, ei sitten jääty kun mulla oli todella huono olotila (virtsaputken tulehduksen ensioireita). Nopee hali siskolle ja muille, sitten kyynelsilmin pois kotiin. Kotona olemista, juomista enemmän kuin paljon (Paco rrrakastaa näköjään karpalomehua, ei meinannut uskoa, että se on oikeesti mulle, yritti karkoittaa mua pois hänen juomamukiltaan) ja lukemista/nukkumista/vessassa käyntiä.

Illalla sitten käytiin kattomassa kummipoikaa ja syömässä lettuja kera vadelmahillon ynnä kermavaahdon, nam. Eli ei nyt aivan tolkuttoman ikävä päivä sitten loppujen lopuksi. Mr S touhotteli siellä sun täällä, kävi pesemässä autoa pariinkin eri otteeseen, mutta onneksi antoi mun vaan OLLA. Illalla jaksoin sitten silittää vähän kasaa pienemmäksi.

Ei oo nyt ihan kunnossa tää mun kroppa. Tänään en oo juurikaan vielä kerennyt juomaan mitään, ja oon käynyt muutamaan otteeseen jo vessassa... äsken en melkein edes kerennyt pöntölle ja silti tuli vaan muutama tippa. Jos jatkuu, niin pitää kai mennä lääkäriin. Tyhmää.

Tänään töissä leipomispäivä, jee! Sitten illalla parturiin, jee! Pitää tänään yrittää koota kaikkia näitä tuloksia, mitenkähän siitä selviän? On sen verran sekasta touhua nyt viime aikoina ollut täällä töissä...

Pacosta ja lomasta

Harmittaa vietävästi, että Paco käyttäytyy/osoittaa mieltään pureksien. Eilen tuli kyyneleet silmiin, kun puras niin kovaa sormesta. Onneksi ei sentään vielä saanut ihoa rikki. Oli pakko käydä internetin ihmeellisessä maailmassa vähän hakemassa vertaistukea. Tuli niin huono omatunto siitä, että laitoin sen häkkiinsä yksin kiukuttelemaan sen jälkeen, kun ei totellut mitään ja pureksi kun yritti sitä saada pois pahanteosta. Minähän tätä lintua kinusin ja halusin, miksi nyt menee hermot ja huusin sille? Kaijulin sivuilta sitten sainkin muutamia hyviä vinkkejä (vaikka siellä onkin melkein pääasiallisesti sekopäistä porukkaa...) ja rohkaisua siihen, etten ole huono ihminen, vaikka se sekopää lintu välillä joutuisi olemaan ihan yksikseen häkissään.

Vähän tuli kyyneleitä silmänurkkiin myös tänään, kun mr S soitti ja kysyi, lähdetäänkö tänne: http://www.pavilionhotels.com/queensbay/destination.php?lang=en
näyttää niin hyvältä, aivan täydelliseltä paikalta, lämmintä ja vaan olemista. Pikaisesti pomolle soittoa ja sitten melkein tirautin kyyneleitä. Ei käy ajankohta, jolloin tuonne olisi suht halpa reissu. Pitää kuulemma tehdä töitä silloin...

Tän päivän oon käyttänyt sekoilemalla töissä. Tekemällä näytteitä, joita ei olisi tarvinnut tehdä, melkein sotkemalla jo olemassa olevia tuloksia, netissä roikkumalla. Ei tule mieleenkään, että voisi katsoa noita tenttijuttuja... Ahdistaa. Ihan vähän tai oikeastaan melko paljon.

Mr S soitteli, että meille tulee tänään kaikki. En vaan nyt tiedä, mikä määritelmä on tuolle... Voi vaihdella kuudesta neljääntoista ihmiseen mun käsityksen mukaan (tai niillä main noi lukemat). Oli jo pakkaillut kamoja (vaikka uudesta kämpästä siis ei ole varmuutta vielä) ja kuulemma oli aikamoinen kaaos päällänsä. En edes halua tietää. Lupas siivota ja tehdä ruokaa kaikille. Mä käyn tentissä ja yritän jotain. Ehkä. Jos huvittaa.

tiistaivalitusta

taas vaihteeksi. Tänään uusintatentti ja eilisen käytin tehokkaasti olemalla pitkään töissä, vilkuilemalla melko sivusilmällä joitain muistiinpanoja, kiukuttelemalla kiukuttelevalle linnulle, syömällä kaksi lihapiirakkaa, katsomalla telkkaria. Eli ei nyt hyvä fiilis taaskaan sitä tenttiä silmälläpitäen.

Kävin äsken pomon kanssa keskustelemassa lomista. Talvilomaa ja kesälomaakin pitäisi pitää. Onneksi ovat hyvin joustavia täällä. Oon vaikka palkattomalla, jos ei saldoja kerry. Kohta onkin muuten jo ruokis, enkä oo vielä edes aloittanut tän päivän töitä... ei kauheen hyvältä nyt vaikuta.

Paco on kiukkuinen jostain. Luultavasti kiukuttelee meidän poissaoloista. Puree ihan urakalla. Mitenkähän sen sais loppumaan?

Ei jaksa.

jäätävää

olen päässyt ajamaan meidän uudella autolla tasan koeajolla n. kaksi kilometriä. No, antaa mr S:n nyt nauttia siitä... eniten mä meidän perheessä autolla ajelen. Uudenvuoden reissulla (josta lisää alempana=)) tuli nimettyä uusi auto sitten Paskaksi. Jepujee. Eli autohistoria viideltä vuodelta: Catti, Rolle, Skeida ja Paska. Miten tää nyt tuntuu menevän ihan väärään suuntaan? No, osansa tähän nimeämispolitiikkaan voi tuoda siis se fakta, että tiistaina tehtiin kaupat, keskiviikkona auto jo vilkutteli moottorivaroitusvaloa (matkalla keskellä ei-mitään, Ylöjärvellä päin). Mr S käy tänään autokaupassa vähän näyttämässä Paskaa, että voisko vian korjata. Auto siis myös nytkähteli ikävän tuntuisesti. Hieman oli pelko perseessä (kahdenkymmenen asteen pakkasessa) että jäädäänkö tien varteen.

Uusivuosi. Lähdettiin siis kevyitten säätämisten jälkeen yhden miespuolisen kaverin kera Kurun pohjalle Metsähallituksen omistamalle yhden kävyn mökille. Ensimmäinen virhe tapahtui siinä, että oltiin perillä vasta n. klo 1 yöllä. Ulkona oli noin 20 astetta pakkasta, samoin mökissä sisällä. No, eikun tulia pesään ja siitä alkoi. Kolmen vuorokauden lievä hypotermia. Jossain vaiheessa saatiin jopa mökki sen verran lämpimäksi, että yläkroppaa hikoilutti. Tosin siinäkin vaiheessa varpaat hieman jäätyi lattiaan kiinni. Oikeastaan oli ihan hauskaa.

Toinen virhe oli se, että poijjaat alkoi lämmittämään uudenvuodenaattona saunaa vasta joskus illasta. Ylälauteilla oli n. 60 -70 astetta lämmintä, lattia olikin sitten jäässä. No, uudenvuoden päivänä käväistiin myös saunomassa, silloin vahingosta viisastuneena pojat aloitti jo aamupäivästä saunan lämmittämisen.

Oli melko mukavaa, rentoa ja mutkatonta olemista siellä mökillä. Ei paljon muuta kerennyt kuin hakea puita, tehdä ruokaa ja sen sellaista.

Nyt alkoikin (lauantain semikevyen juopottelun jälkeen) tipaton loppu tammikuu. Voi tehdä ihan hyvää.

Mr S kysyi eilen illalla, että miksi me vieläkin koko ajan pussaillaan, vaikka ollaan jo viisi vuotta hengattu. Siks kun se on kivaa=)