Shokki

Yksi kaveripariskunta sai vauvan. Kuukauden etuajassa. Onneksi kaikki on ok ja vauva + äiti (ja ehkä isäkin) kunnossa. Mutta mulle iski paniikki. Noinkin voi tosiaan käydä. Ja syntyyhän noita keskosiakin vielä aiemminkin. Mutta ihan järkyttävää, kaveri ehti olla mammalomalla päivän. Yhden päivän!!! En kestä, nyt vasta tajusin kunnolla, että niinkin voi käydä. Oon jotenkin ihan shokissa asiasta, vaikkei mun elämää sillä tavalla koskettanutkaan. Mitä jos meille käy noin? (Sitten kun tuskailen kolmatta viikkoa sitä, että tää pirulainen ei halua syntyä, niin voin palata tähän fiilikseen...) Onneksi mr S on aktivoitunut melko kiitettävästi tän vauva-asian suhteen. Meillä on (sen aloitteesta ja hankkimana) jo autokoppa, pinnasänky, pian todennäköisesti vaunukoppa ja 'parvekerattaat'. Että ei oo paljon tällä kertaa tarvinnut patistella, kovasti vaan ihmettelen sen pesänrakennusviettiä. Mähän olen siis kaikki U:n vanhat tavarat laittanut kiertoon fiksuna tyttönä heti, kun on jäänyt pieneksi/turhaksi. Ajatuksena kun oli, että U jäisi ainoaksi lapseksi. Koskaan ei saa sanoa ei koskaan... Mutta onpahan mr S:llä nyt sitten tavoitetta. Aikoo saada kaikki tarvittavat vekottimet mahdollisimman halvalla. Hyvin on tähän asti sujunut.

Olin viime viikonloppuna kaverin polttareissa. Oon ihan ylpee itestäni, että jaksoin puolilleöin. Oli ihan mukavaa ja rentoa yhdessäoloa ja morsiankin vaikutti tyytyväiseltä. Kostautui kuitenkin se valvominen ja nyt oon aivan loppu. Pitänee mennä nukkumaan, josko sitä ens viikonloppuun mennessä toipuisi tästä.