Kotiutus

Sisko vietti sairaalassa reilu viikon, keuhkoveritulppa tosiaan muuttui matkan varrella mm. aortan repeämäksi ja sydämen vajaatoiminnaksi. En tiedä, onko vika mun perheen rikkinäisessä puhelimessa, vai oliko nyt jotenkin todella montaa eri mieltä olevia lääkäreitä liikenteessä, mutta nyt on sisko kotiutettuna. Toivottavasti ovat tutkineet kunnolla ja sulkeneet mm. sen aortan repeämisen ihan oikeasti kunnolla pois. Eivätköhän.

Elämä rullaa, töissä ok hommat ja kaverit, U on ihan hirveä riiviö, mr S taisi säikähtää äitienpäivän illan vuodatusta ihan kunnolla (on sen verran kilttinä) ja elämä vaan kulkee. Ihanan kesäinen sää, saisi jatkua pitkään!

Toisaalta on jotenkin levoton olo. Jotain pitäisi tapahtua. Jotain tapahtuu kohta. Asunnon, työn tai jonkin muun suhteen. En osaa selittää tätä.

Ehkä johtuu siitä, että käytiin viime sunnuntaina asuntonäytöllä. Vähän vakoiltiin yhtä kohdetta mr S:n veljelle. Tais iskeä asuntokuume? Parturi väitti eilen, että tää on vauvakuumetta. Huh. U on, kuten mainittu, täysriiviö. Uhma on päällä sen verran kovana, että hirvittää. Ei oo vielä edes kahta täyttänyt ja löytyy niin paljon tahtoa, että. Toisaalta se on myös niin ihana. Sai viikonloppuna mummolta nalle Puh -pehmon, jonka haluaa nyt koko ajan mukaan. Äsken kun laitoin U:n nukkumaan, tuli Puh vilkuttamaan Pacolle hyvät yöt. Ja heti perään U vilkutti myös hyvät yöt. Puh ja unipupu kainalossa tuhisee tuolla yläkerran pätsissä. Pitääkin käydä avaamassa ovi, että myös sen makkariin pääsee vähän happea. Ilmalämpöpumppu jäähdyttämässä, mutta ei sekään ihmeitä tee...

Lauantaina oltiin muuten mr S:n kanssa katselemassa Ravintolapäivän meininkiä ihan isolla kirkolla. Ihan hauskaa oli, parit terdetkin tuli katsastettua. Ja ihmeteltyä taas vaihteeksi sitä, että miksi ihmeessä Suomessa ei ole pöytiintarjoilua? Olisi työllistävä vaikutus ja hieman eri fiilis koko kokemuksesta, jos saisi istahtaa rauhassa pöytään ja tilata tarjoilijalta juoman.

Jahas, joskos sitä sängyn puolelle... mr S on heittämässä frisbeegolfia, pääsen ajoissa nukkumaan.

Pysäytys

Voisko painaa stoppia ja ehkä hieman kelata taaksepäin? Eilen kyläiltiin ja illalla vähän tapeltiin (taas vaihteeks...). Tänään aamusta äiti soitti, että sisko on sairaalassa, keuhkoveritulppa. Pysäytti. Onneksi ilmeisesti ajoissa todettu. Tuli vaan tajuntaan tää ihmisen kuolevaisuus. Eilen kun vielä ärsyynnyin siskon halailusta ja samojen viittomien toisteluista. Tänään tajusin, että olisi saattanut olla viimeiset halit kyseessä.

Jännän äärellä

Mr S muisti eilen kertoa/valittaa, että eivät  ole ehtineet U:n kanssa askarrella (oli luottanut dagiksen hoitavan asian) ja kukatkin kuulemma jäi keräämäti, kun eilen olisi se pitänyt suorittaa, mutta mentiinkin käymään kaverin mökillä iltasella. 

Eilen illalla sitten pyysi, että herätän U:n ensi ölinöihin hänet ja jään ite sänkyyn. Niin joo, muisti vielä sanoa, ettei todellakaan ole ostanut mitään äitienpäivälahjaa... Mutta siis. Nyt odottelen jännässä, että mitä askartelee tässä aamusella ja käykö riipimässä U:n kanssa lähimetsästä vielä jotkut valkovuokot. On tää jännää! Taitaa tulla ainakin aamiainen sänkyyn :)