harvinaista

mr S kuorsaa tyytyväisenä ja mä en saa unta! Siis minä, joka voi vaikka suoraan kolmen tunnin päikkäreiltä mennä yhdeksän tunnin yöunia katselemaan. Unettomuus iski. Päässä pyörii miljoona asiaa, jotka pitää hoitaa, asioita, jotka olisi pitänyt jo hoitaa ja asioita, joille en taida voida mitään. Eli ressi. Eikä asiaa auta yhtään se, että kohta pitää jo herätä... mitenköhän sitä sais itsensä tajuttomuuden tilaan?

plääh

eilen yöllä nukkumaan kiukulla kolmen aikoihin, mr S taksiin kuudelta, väkisin vielä unta palloon, edellisen yön riita mielessä. Lisättynä työjutuilla, jotka pitää tehdä. Oli ehkä joku tiistaiden pohjanoteeraus tämä.

Mr S alkoi mustasukkaiseksi. Hassu. Kävin kaverin (joka sattuu olemaan poika) kanssa ajelemassa prätkällä. Toinen ihminen, jolla tiedän tällä hetkellä olevan pyörän. Toinen on koko ajan töissä, eikä oo useista pyynnöistä huolimatta lähtenyt ajelulle mun kanssa... Niin mutta siis. Kävin ajelemassa prätkällä. Pojan kanssa. Hui. Onneksi mr S myönsi myöhemmin (tänään), että on vaan niin kovin stressaantuneena töistä/tonttiongelmista, että purkaa niitä muhun. Enkä mäkään nyt niin kovin ihana ollut varmaan, mutta kuitenkin!

Käväisin kuorossa, nyt kotiin töistä (kello puol seitsemän ja 12 tunnin päästä takaisin tänne) ja shopauttaan uudet farkut ja jonku kivan bilepaidan! Lauantaina lähen radalle, sanoi mr S mitä vaan!

niin maanantai kuin olla ja voi

piti tulla ajoissa töihin
piti olla tuottava ja ahkera töissä
piti tehdä miljoona asiaa valmiiksi tämän viikon leivontoja varten
piti etsiä uutta työpaikkaa
piti tehdä yksi seitsemän tuntia kestävä työ tänään
piti raivata tilaa pakkasiin uusille näytteille


tulin yhdeksäksi töihin
facebookissa on hengattu melkoisen paljon
mitään en oo valmistellu tämän viikon leivontoja varten
ei oo mitään työpaikkoja, mihin haluisin
huomenna on PAKKO tehdä se seittemän tunnin juttu
pakkasia kaivelin ja totesin urakan olevan ylivoimainen

Mr S teki lauantaina hyvät pöperöt a`la Strömsö. Uusia kokeiluja, onnistui yllättävän hyvin. (Paitsi hollandaisekastike, mutta siitä ei puhuta). Kaveri voi erittäin paksusti, hieman vaikutti jo tuskaantuneelta, mutta sellaista se kai on. Sunnuntaina sain loikoilla pitkään, mr S touhuili omiaan, siivosi Pacon häkin perusteellisesti ja muutenkin laittoi kämppää asuttavammaksi. Päädyttiin siihen, että tehdään tarjous tontista, muttei se niin yksinkertaista sitten taaskaan ollut. Tuli yks pikku mutka matkaan. Tontilla on päällä rakennuskielto... Että näin. Alkaa huumorintaju loppumaan pikkuhiljaa näihin tonttisäätöihin. Kaikissa on joku feelu.

Epäonnistuneen tarjouksenjättötilaisuuden jälkeen mentiin melojien majalle, sopivasti kerettiin palkintojenjakotilaisuuteen. Merimelojat voittivat meripooloturnauksen! Jee. Olis voinu tietty käydä vähän katsomassa ja kannustamassakin, mutta mutta. Sieltä kaffelle ja sitten skedanille. Koukkaus mr S:n pomon kautta kotiin. Kotona niin tyhmä leffa, että oikein harmitti, että oli tuhlannut aikaansa sen kattomiseen.

Tänään mr S käy laivalla hakemassa meille juomat meidän epähäihin. Oli epätodellista tehdä viinaostoslistaa: 12 litraa punkkua, 6 litraa valkkaria, 6 lavaa lonkeroa, 2 lavaa kaljaa, 2 lavaa siideriä, 12 pulloa skumppaa, konjakkia, kermalikööriä, shotteja, mulle juomaa... HUH. Vielä kun keksis, että mitä niille ihmisille syöttää... ja bileisiin ei ole tosiaan enää edes kahta viikkoa. Niin ja mulla on vielä uus mekko ostamatta!

syksy

pitää oikeesti ilmeisesti kaivaa sukat esiin ja etsiä oikeita kenkiä tuolta släpäreiden alta. Tyhmää. Onneksi parin viikon päästä pääsee vielä lämpimään pariksi viikoksi. Sitä odotellessa voi nauttia hetken tästä kirpeästä syksyilmasta.

Mr S:n veli tuli käymään kahville kera koiransa. Paco sai slaagin ja joutui hetken kattelun jälkeen vierashuoneeseen piipittämään. Eivät ole ihan ylimpiä ystäviä... Ehkä joskus?

Tänään kaveripariskunta tulee käymään, pitää keksii mitä ruokaa niille laittais.

vanhuus iski

ilmeisesti mr S:ään, sillä tossa se kuorsaa soffalla, kello ei ole edes kahdeksaa perjantai-iltana. No, annettakoon anteeksi, se on ilmeisesti vielä(kin) hieman kipeenä. Mä yritin hieman setviä kaaosta täällä kämpässä, laihoin tuloksin. En vaan tiedä, mihin nää kaikki romut sais piilotettua? Niin haluun jo oikeeseen omaan kotiin! Siitä puheenollen, käväistiin katsomassa taas yhtä tonttia. Tästä on kyllä ihan hyvä fiilis, pitänee alkaa asentoitua jo omakotitalorakentajaks. Hui.

Itsetunto on ihan nollissa. Läski, ruma ja vanha olo. Eikä meinaa nyt helpottua ei sitten millään. Eilen yöllä taas itkeskelin itsesääliäni, kuinka voinkaan olla näin inhottava ja lihava ja epänaisellinen. Ääääh, kai tää tästä. Tuntuu, ettei kukaan muu mies vois ikinä haluta mua. Eli suomeks pieni flirtti vois pelastaa olotilan, mutta ei tänne kotiin varmaan kukaan tuu flirttaamaan?

Pitänee herätellä mr S ettei vallan ala sikeesti nukkumaan, se on muuten niin kiukkunen. Sille ei sovi päikkärit ei sitten yhtään.

torstaita

jos on jatkunut päänsärky maanantaista asti (sitä ennen parin päivän tauko ja sitä ennen viikon päänsärky) niin pitäiskö jatkaa pillereiden popsimista vai huolestua hieman? No, oikeesti nyt on varmaan niin jumissa niskat niin ehkä lisäpillerit.

Kalle leikki eilen mun kanssa, oli ihan win-win tilanne. Se sai pyykkinsä pestyä ja mä en joutunut oleen yksin. Sai myös ruokaa, käväistiin syömässä. Yksin kun on niin tylsää syödä. Mr S tulikin sitten jo eilen kotiin, oli paiskinut töitä paljon ja pääsi jo aiemmalla koneella kotiin. Oli yhdeksältä kotosalla, kävivät sitten Kallen kanssa vielä saunassa. Sain myös tuliaisia, tosi kivan sormuksen. Vähän hassun kokoinen kyllä, mutta vasemman käden peukaloon sopii aika kivasti. Mr S myös hieman kiukutteli, kun en ollut riemuissani siitä, että tulikin jo aiemmin kotiin. No, olin suunnitellut meneväni ajoissa nukkumaan, eikä siitä sitten tullut mitään, kun poikien saunomisten sun muiden jälkeen kello oli puol kakstoista ennen ku edes päästiin sänkyyn. Ja kuudelta ylös. Ei juurikaan avita mun päänsärkyä... Toivottavasti tänään pääsee ajoissa töistä.

keskiviikon keskipäivä

on vielä kaukana, silti oon jo touhunnu vaikka mitä. Käyny kattoo uudet BB-kilpailijat, lukenu hesarin verkkoversion, leiponu muutamat pullat, alottanu yhen raskin. Melkeinpä pitäis aina tulla näin aikaisin töihin (ennen seitsemää).

Eilen illalla iski "kukaan ei tykkää musta tai ei vois enää ikinä ihastuu muhun, oon ruma ja läski ja tylsä ihmisenä ja muutenkin inhottava ja kukaan ei leiki mun kaa" -olo. Se on tosi tyhmä olo, silloin ei oikein mikään järkipuhe auta. Yritin kertoo mr S:lle, että mikä nyt mättää, mutta sillä oli taas vaihteeks mielessä vaan seksi. Että melko samoilla linjoilla oltiin... Ei kiva. Mr S lähti tänään taas aamulla köpikseen, tulee kylläkin jo huomenna alkuillasta. Melkein sais tuoda jotain tuliaisia, kun oli niin törtti eilen illalla ja valvotti mua taas ihan ylimääräsen paljon.

Jos nyt yrittäis vaikka saada täksi päiväksi jonkun leikkikaverin itselleen.

dementia

iski. Jätin puhelimen kotiin aamulla. Tai sitten vaihtoehtoisesti se on jossain tuolla kehä ykkösellä tuhannen palasina. Toivottavasti eka vaihtoehto.

Eilen oli osaston virkistymispäivä, Eerikkilän urheiluopistossa. Oli ihan ok, mitä nyt pää meinas lähtee irti sinne ja sieltä ajettaessa. Menin siis pärrällä. Ei oo kauheen isoihin nopeuksiin tarkoitettu tuota pyörää. Alle satasen vauhti on mukava, mutta kaikki sen yli... ei hyvä.

Perjantaina oli tosiaan mr S:n porukoiden kera hääbileet. Oli ihan mukavaa, vaikka kipeenä edelleen oltiin molemmat. Illalla ruoan jälkeen tuli pari kaveria vielä juhlimaan meidän kanssa, oleskeltiin meidän sviitissä ja käytiin läheisessä baarissa. Siltä baarireissulta muistona mulla on polvi ihan ruvella ja farkut rikki. Eli hippasen tuli oltua hiprakassakin. Syytän kylläkin korkkareita ja mukulakivikatuja! Onneksi ei sentään mennyt luita rikki tai muuta mukavaa. Kaverit tosiaan tyhjensi huoneen minibaarin + skumpat + jotain muuta juomaa siellä hotellilla osteskeltiin. Aamupala piti tulla sänkyyn, muttei näkynyt. Heräiltiin vähän vajaa kakstoista, hirveellä tohinalla alas respaan, mr S:n avautuminen aamupalan puutteesta ja edellisen illan juomat + minibaari ilmatteeks. Eli onneks ei edes käynyt kalliiks! Muistikuvat on myös osalta iltaa melko hämärät, eli siksikin taitaa olla dementia.

Lauantaina pidettiinkin sitten absolutistikerhon kokoontumisajot. Tehtiin ruokaa ja kateltiin telkkaria. Pari kaveria oli kylässä, rentoiltiin vaan, oli mukavaa. Sunnuntaina käväistiin katsomassa yhtä tonttia ja todettiin (taas) ettei näissä hinnoissa ole mitään järkeä! Käytiin myös mr S:n entisellä hoitotädillä. Niillä on sellainen iso papukaija, jolla on sepelvaltimotauti. Oli aika huonon näköisenä lintuparka, eikä jaksanut edes kivuta häkin seinää pitkin. Hoitotädillä käytiin siis sen takia, että hoitotädin teini-ikäinen poika otti meistä perjantaina muutamia kuvia. Mr S:n äiti jo kolmeen otteeseen on kysellyt, josko niitä kuvia sais. Eilen illalla mr S:n isäpuoli laittoi viestiä, että laittakaa nyt hyvänen aika jotain kuvia tolle naiselle... Taitaa olla aika tulisilla hiilillä siellä. No, mr S lupasi tänään lähettää s-postilla pari kuvaa. Pitäisi oikeesti vaan tunkea ne kaikki tikulle ja viedä sille, niin olisi tyytyväinen.

Tää työ vähän syö mua. Melko kiire syksy tulossa...

laumasielu

niin erakko kun oon aina ollut, en osaa enää nauttia yksinolosta! Tuntuu, että sekoan kohta. Onneksi huomenna on pakko lähteä ulos täältä (kävin kyllä tänään kaupassa, muttei sitä lasketa, koska meinasin kualla.) niin siis lekuriin hakee saikku perjantaiks ja sitten parturiin. Eipä olis paljon parempaan kohtaan tää flunssa iskee. Perjantaina pitäis olla nättinä ja jaksaa juhlia. Kokeilin perjantain asua ja luulenpa, ettei tartte enää syyä mitään. Kiva.

Kukaan ei edes soita mulle (äitiä ei lasketa). Pitää varmaan alkaa ahdisteleen kavereita. Soitella kuulumiskierros läpi. Kun telkkarista tulee vaan sontaa.

miks ikinä ei riitä

vaan se, että olis kipeenä. Vaan pitää olla yksin kotona, menkat alkaa, karsee ripuli ja ei mitään hyvää kaapeissa kun ei jaksais käydä kaupassa. Tänään kyllä on pakko varmaankin käydä kaupassa. Eilen illalla söin iltapalaksi aamiaista. Eli munia, pekonia, bratwurstia ja appelsiinimehua. Onneksi sentään pakastimesta löytyi mutakakun jämiä, eli sain edes jälkkäriä. Ja enhän mä oo yksin yksin, onhan Paco mua täällä viihdyttämässä. Toisinsanoen riiviöimässä... Vaikka kyllä tähän kirjoittamiseen tuli äsken luova tauko, kun Paco änkes mun käden alle ja halus hengailla siellä pari minuuttia. Mukavaa vaihtelua sille, että haluaa teurastaa mun kädet.

Voi kun edes telkkarista tulis jotain. Kohta joudun ehkä alottaa True Blood maratoonin jos ei muuta keksi.

niisk

nysse sitte tartutti mullekin jonku ihme kesälunssan/kurkkukivun/korvakivun/karseen olon. Se mr S. Töihin tulin kuitenkin, kun ei vielä ihan kuolemansairas oo. Kattellaan nyt, kyllä täältä pois pääsee jos on kipeenä.

Kävin eilen jumpassa. Paha virhe. Meinasin taas kualla! Nyt vaan sen takia, etten oikeesti ole ihan kunnossa. Ja näköjään mitä kauemmin oon hereillä, sen kaameammaksi olo tulee. Raukka mr S lähti taas köpikseen, se on ihan tosi kipeenä. Ei kuulemma voinut perua reissua. Hölmö.

aurinkoinen maanantai

ai elämä tolla pyörällä on kyllä kiva ajaa! Nyt vaan tarvitsisi jonkun kaverin, jonka kanssa vois pyöritellä vähän.

Ähkypuhku olo =( eilinen pizza ei oikein auttanut asiaa. Nyt alko uus, terveellisempi elämä!

loistavuutta!

mr S oppi tekemään sushia (ja mäkin vähän siinä sivussa). Aleksilla tuli järvi taskuun, valitettavasti vaan siihen taskuun, jossa oli puhelin. Onneksi löytyi kosteudensyrjäyttäjää, ensiapu ilmeisesti toimi. Sushin opettelun ja syömisen jälkeen käytiin rantasaunassa, yöuinnilla ja makoiltiin neljästään laiturilla katsomassa tähtitaivasta. Elämä on aika kivaa! Nähtiin yhteensä ainakin yli kymmenen tähdenlentoa ja pari satelliittia ja muutama lentokone. Paco ryyppäs vähän, me muut vähän enemmän. Mutta oikein sivistyneesti ja ei mitään kännejä. Mukavat hiprakat. Tällä kosteusprosentilla muuten ei kannata tehdä pavlovaa. Marenki oli ehkä sekunnin rapeaa, jonka jälkeen se imaisi kosteutta niin paljon, että tuntui kuin olis purkkaa syönyt. Mutta se oli ehdottomasti uusimisen arvoinen resepti. Sitten talvella joskus, kun on kuivempaa.

Tänään käytiin äidillä ja isällä, -isä, joka oli töissä saaressa. Siskon perhe oli myös, syötiin salaattia, makaronilaatikkoa ja jälkkäriks jädeä kinuskikastikkeella. Ei tosin kauaa oltu, kun mr S on hieman kipeenä raukka. Molemmin puolin korvatohellus ja nyt iski sitten vielä kamala räkätauti. Ei kiva. Eikä yöuinti varmaan auttanut tuota räkätautia... No, oli kuitenkin mukavaa.

Kalle palautti mun prätkän ja vei skootterin. Huomenna prätkällä töihin=)

ennen seitsemää lauantaiaamuna

ja hereillä. Ilman kelloa. Miksi arkiaamuisin on niin prkleen vaikeaa nousta ja nyt oon ihan tikkana ylhäällä?

Käytiin eilen Kappelin terassilla, jonka jälkeen vaan käveltiin keskustassa. Oli niin hyvä fiilis, juteltiin asunto/kotiasioista, päädyttiin johonkin, joka tullaan varmasti vielä vaihtamaan moneen kertaan. Mutta tällä hetkellä etsitään kahta asiaa. Tonttia ja kaupunkikämppää. Yritetään olla kärsivällisiä ja vaan toivotaan, että jompikumpi tulee edes jossain vaiheessa vastaan. Etsintää ollaan ainakin harrastettu tehokkaasti.

Laitoin ipodin latautumaan, ajatuksena olisi käydä salilla juoksumatolla kun mr S käy parturissa. Ehkä jopa saan itseni raahattua sinne. Voisi paremmalla omallatunnolla syöpötellä sushia ja jälkkäriä. Päätin jälkkäriks tehdä pavlovaa. Ehkä hivenen uhkarohkeaa, koska en ole ikänä tehnyt kyseistä torttua + vieraat on viettäneet suhteellisen pitkiä aikoja Australiassa, jossa kyseinen torttu/kakku on melkoinen kansallisherkku. Mutta mähän silti vaan teen sitä. Päälle mansikoita, vadelmia, jotain muuta, mitä? Varmaankin sen mukaan meen, mitä tuoreena kaupasta löytyy.

Vielä hetkeksi mr S:n viereen pötköttelemään=). Joka muuten kuorsaa aivan ylimääräisen kovaa... korvatulehdus näemmä tekee kyseisen ilmiön kyseiselle henkilölle.

kesän rippeet

hieman alkaa jo tuntua syksyiseltä, mutta onneksi vielä lämpöä riittää. Tänä aamuna tuli joku tilapäinen mielenhäiriö ja meinasin laittaa pitkähihaisen paidan päälle. Onneksi en sitten laittanutkaan, tuolla on edelleen melko kuuma. Eilen tuli eka joulunodotus-fiilis. Ihan hetkellisesti vaan tuli mieleen, että kohtahan sekin on olemassa... Ehkä vielä sentään nautiskelen tästä kesästä, joka on ollut ihan mieletön.

Aamulla oli s-postissa entiseltä työkaverilta viesti, että siellä olisi vanhalla osastolla paikkoja auki. Tosin määräaikaisia, joten ei nyt napannut. Jos olis ollu vakkareita, niin voipi olla, että olisinkin laittanut hakemusta menemään. Piristi kummasti päivää, että siellä mua aatellaan ja haluttais takaisin. Vaikka se ei mikään unelmaduuni ollut, niin porukka oli kyllä tosi jees.

Huomenna mennään möksälle, mr S opettelee sushinteon salaisuuksia ja mä nautin tuotoksista! NAM! Eilen olin pitkästä aikaa salilla, totalcombat -tunnilla. Meinasin kualla. Tästä tää taas lähtee, pikkuhiljaa. Nyt on ihan tapponälkä, yritän houkutella yhden duunikaverin mun kanssa vaikka mäkkäriin ;) jos se suostuu tulee mun kyytiin mopolla.

torstai, uusi inhokki(ko?)

voi itku että oli vaikeaa nousta tänä aamuna! Jotenkin kuitenkin revin itteni ylös, vaikka mieli teki jäädä mr S:n kainaloon.

Niin, siitä pärrän lukkopesästä. Käytiin sitten mr S:n kanssa tutkimassa, että mikä siinä on vialla. Mä laitan avaimen lukkoon, näyttääkseni kuinka se ei vaan käänny. No, käänty sitten ihan nätisti ja monta kertaa. Lähti poiskin sieltä lukosta ihan ilman mitään vetkutteluja. Ihan vähän otti päähän.

Tulin tänään mopolla töihin, lainasin pärrää Kallelle viikonlopuksi. Mr S sanoi, että oon eri reilu, kun heti lainaan, vaikka just oon saanu kortin. Tottapuhuen olin niin hapoilla eilisen neljän tunnin pyörittelyn jälkeen, että ihan hyvä pitää vähän taukoa. Eikä mulla oikein oo kaveriakaan, joka ajelis mun kanssa. Ilmeisesti pitää ostaa mr S:lle oma pyörä =).

Nyt ei (taas vaihteeks) oikein huvittais mikään. Ehkä yritän edes esittää tekeväni jotain;)

wroomwroom

pakkohan sen inssin oli jostain nillittää. Kuulemma liian vauhdilla otan mutkat/käännökset. Paperiin oli kirjoittanut: "Et ole vielä kokenut kuski!". Mutta läpi kuitenkin=) käsittelykoe meni ihan kirkkaasti, yhdet portit jouduin ajamaan uusiksi, kun takapyörä hipaisi tötsää. Mutta muuten oikein mallikkaasti. Myös ne tiukat ympyrät, joita pelkäsin etukäteen niin kovin. Onneksi käytiin mr S:n ja Kallen kanssa reenaamassa niitä ympyriäisiä.

Käytiin eilen sitten vielä ajoharjoittelun jälkeen syömässä keskustassa Kallen kanssa. Vähän ähkypossuolo kyllä nyt ollut jo pidemmän aikaa. Pakko aloittaa uusi elämä taas vaihteeksi ja ottaa itteensä niskasta kiinni.

Ostin Pacolle eilen pari uutta lelua. Nyt oli jo pakko alkaa karsia sen häkistä vanhoja piiloon, että pikkulintu itse mahtuu myös häkkiinsä. On hemmoteltu kakara, joo.

Tulin pärrällä töihin, siinä on joku vika lukkopesässä. En meinannut saada rattilukkoa pois päältä (naapurin setä tuli auttamaan, se sai kolmannella yrityksellä, mä oli jo runkannut sitä lukkoa vaikka kuinka kauan), sitten tossa työpaikan pihassa ei meinannu avain lähteä ulos lukosta. Se on pakko korjata/öljytä/mitä ikinä sille nyt pitääkin tehdä, jotta se toimisi. Vähän noloa kun ei saa omaa prätkää edes rattilukosta pois=(

kesäleski(läski)

mr S aloitti köpiksessä ravaamisen vaihteeksi. Eli suomeksi tää tarkoittaa taas tilauspitsoja, tissuttelua keskellä viikkoa ja muutenkin epäterveellistä elämää. Eihän mulla mitään hätää ole, mutta Pacon pikku maksa voi taas alkaa paukkumaan... Mr S lähti tänään aamulla siis, tulee huomenna illalla. Ensi viikolla on myös kolme päivää poissa.

Eilen illasta käväistiin yhdellä läheisellä parkkiksella vähän harjoittelemassa tiukkoja käännöksiä pärrällä. Tänään menen vielä Kallen kanssa mokomaa tärkeää taitoa harjoittelemaan. Mr S kyllä sanoi, että menee ihan hyvin. Pakko se on vaan siihen luottaa, yrittää olla jänskättämättä ihan kauheesti.

Illalla istuskeltiin myös partsilla ja vähän mietittiin, että mitä ihmettä sitä tekis tän asumisen suhteen? Kun on nyt vähän hakusessa. Tässä väliaikaisratkaisussa kun alkaa tulemaan jo puoli vuotta täyteen, alkaa olla väliaikaisuus vähän hakusessa. Eihän me missään asuta kahta vuotta kauempaa ja aiemmat sentään on teoreettisesti ollu pysyvämpiä ratkaisuja.

Haen Kallen suoraan töistä, mua vähän jänskättää että miten löydän sen työpaikalle... onneks on navigaattorit!

maanantaiväsy

perjantaiksi tuli sitten sellaista ohjelmaa, että lähdettiin lintsille! Oli ihan hauskaa, ei kovin paljon kyllä jaksettu juosta laitteissa, mutta hurjimmat käytiin. Oltiin mr S:n serkkupuolen ja sen avovaimon kanssa katsastamassa kyseinen paikka. Lintsin sulkemisajan jälkeen ajateltiin lähteä kotopuoleen ja mennä ulos syömään. Voi hyvää päivää millainen perähikiä toi Espoon perukka on, jossa asutaan. Kymmenen jälkeen yritettiin saada ruokaa, ei saatu mistään. Kaikki oli jo sulki. Mentiin sitten meille, laitoin pakastepizzaa uuniin ja jälkkäriäkin onneksi löytyi. Siinä sitten hengailtiin ja vaan oltiin.

Lauantaina nukuttiin melko myöhään ja puolenpäivän jälkeen lähdettiin kummipojan synttäreille. Oli kyllä ihan mukavaa, vaikka poitsu itse oli vähän kiukkuisena/itkuisena. Luultavasti uusine leegojen pukkaaminen laittoi kiukuttamaan. Synttäreiltä kodin kautta pyörähdys ja kavereiden mökille merenrantaan. Oli kyllä helpottavaa olla siellä rannalla, oli viis astetta viileämpää kuin esim. Espoossa. Vaikka kuuma oli kyllä siltikin. Paco otti taas hieman tuntumaa luontoon, edelleen pelotti. Sai myös maistella mustikoita ja puolukoita, ne oli kova sana. Siellä saunottiin, syötiin, juotiin, juteltiin, touhuttiin. Rentoa, mukavaa. Jäätiin yöksi ja seuraavana päivänä (eli sunnuntaina) edelleen saunomista, touhuamista, syömistä.

Oltiin eilen kotona vasta illalla, käväistiin vielä anopin kautta. Tänä aamuna ei ollut kovin pirteä olo ajotunnilla. Sammutin jopa pari kertaa prätkän =( mutta muuten ilmeisesti meni suht hyvin. Pitää keskiviikkona kokeessa vaan muistaa skarpata siinä liikkeellelähdössä, kevyen liikenteen huomioimisessa ja muut asiat tais ollakin kunnossa. Väsyttää.

Niin, eilen oli aika magee ukkosilma, sitä ihasteltiin partsilta melko kauan.

voi hurja

taisin juuri soittaa exälle ja kysyä, josko se lähtisi mun kanssa joku päivä kahville. Lupas palata asiaan... Saa nähdä. Eipä varsinaisesti edes haittais jos ei soittais takasin, mulle tuli jo siitä, että soitin sille, aika voittajaolo. Vihdoin oon päässy yli siitä paskasta. Että sellasta tälle päivälle. Joka päivä pitää näemmä saada jollain konstilla syke nousuun.

Eilen vaan oltiin. Onneksi. Sain nukkua pikkupäikkärit, Kalle tuli kylään, katottiin telkkaria, jauhettiin paskaa, syötiin ja pojat sauno. Nukkumaanmeno taas venähti luvattoman myöhäiseksi, että hiukka väsyttää.

Tällekään päivälle ei ole ohjelmaa (ainakaan vielä tiedossa) mutta ajattelin lähteä aikaisin kotiin ja päikkäröidä. Pitäis myös jossain vaiheessa käydä shoppailemassa. Mun housut alkaa kaikki tippuu päältä, olis kivempi jos olis housuja, jotka pysyy päällä. Vaikka kiloja ei oo kyllä tippunut, mutta jotain on tapahtunut. Housut ehkä suurentuneet.

jos joskus vaan olis?

taas ollaan menty ja touhotettu niin paljon, että kohta on pakko vaan ottaa happea ennen ku joku muu pysäyttää. Eilen käytiin näytöllä (omakotitalo melko läheltä kaupungin keskustaa, merenranta lähistöllä), pakko siitä on tarjous jättää, muttei mikään kovin luottavainen olo ole, että siitä tulis meidän uus koti. Siitä pyörähdettiin kotosalla, siitä Vermoon kattelee heposia ja niiden kuskeja. Lähinnä vaan moikkaamaan mr S:n kaveria, kahvilla tallikahviossa. Tämän kyseisen kaverin piti tulla ensi viikonloppuna kylään, muttei nyt sitten tulekaan. Eli viikonlopun suunnitelmat meni uusiks. Tylsää.

Vermosta Järvenpäähän moikkaamaan kummipoikaa ja tämän vanhempia. Oli kyllä kannattava reissu, sain eväät töihin täks päiväks=). Kaveri vielä kirjoitti eväsrasian päälle: "Hyvää työpäivää=)". Ihana. Lounaana tänään kanasalaattia ja jälkkäriks mansikoita. Nam. Ja nyt aamupalaksi tomaattia ja viinirypäleitä.

Niin, ihan ilmoitusluonteinen asia. Vähänkö haluun ponin! Vermossa oli ihan ubersöpöjä poneja!

uusia harrastuksia?

Vois alkaa harrastaa vaikka käsitöitä, pitsinnypläystä tai jotain muuta hyvin rauhallista. Sykkeet on ollut nyt aika korkeella viime aikoina. Kuka idiootti vapaaehtoisesti harrastaa näitä asioita, joita mä nyt harrastan? Eilen oltiin koskessa siis. Adrealiinitasot oli varmaankin melko huipussaan. Mutta ylitin itseni ja lossasin yli myös siitä isoimmasta virtakohdasta. Ja se laskeminen sinne alas, jossa pääsin harjoittelemaan lossausta pienessä virtakohdassa... no, ilmeisesti sydän ei ole vielä ihan rapakunnossa, kun se kesti sen sykkeen, joka mulla oli siinä kohtaa.

Nyt olisi sitten ajotunnin vuoro. No, sai vähän perspektiiviä siihen ajamiseen tosta koskesta. Ei mikään oo niin pelottavaa. Eli kyllä mä siitä selviän. Viime yönkin näin koski/meri/vesiunia, enkä yhtään pärräunta. Että teki ihan hyvää mun pääkopalle.

Heräilin yöllä melkoiseen ukkoseen. Vähän jo alko pelottamaan jopa, yöllä kaikki on vaan niin pelottavampaa. Onneksi nyt ei enää sada. Toivottavasti ei sataisikaan, ainakaan ennen kun mä pääsen turvallisesti töihin.

vipinää kinttuihin

tuli mr S:lle, kun kuuli, että kaadoin pyörän. Käytiin sitten eilen laittamassa Hondaan kaatumaraudat. Ihan hyvä juttu, voi säästää kalliiltakin konerempalta, jos sitä sitten kaatelen. Tosin tavoitteena olisi olla kaatamatta enää pyöriä, mutta mutta.

Paco oli eilen myös mökillä mukana. Yritettiin, josko se olisi halunnut vähän ruopsutella maata/ottaa kontaktia luontoon. Juu ei. Oli kauhusta kankeena häkin katossa kiinni, panikoi kovasti, että mitä ihmettä toi vihree juttu tossa maassa on, missä on mun sanomalehti! Olipahan kerrankin hiljaa! Illalla vielä kotona nyhjötti olalla, ihan kaulassa kiinni. Läheisriippuvaisena. Traumatisoituneena luontoretkestään;)

Tänään suoraan töistä merimelojien majalle, josta kajakit kyytiin ja koskeen! Ihan himppasen pelottaa, toivottavasti on helppo koski.

vitutus

en ollutkaan maailman paras motskarikuski, joka suorilta ajelee kortin tosta noin vaan. Kaadoin sitten pyörän tän aamun ajotunnilla. Onneksi ihan nollavauhdissa, eikä muhun sattunut. Vituttaa rankasti! Enkä saanut sitä rataa edes tehtyä puhtaasti kertaakaan. Sammuttelin pyörää, meinasin ajaa päin aitaa jne. Että jos vaan kaikki voi mennä pieleen, niin tänään meni. Keskiviikkona uudestaan. Silloin meen eri pyörällä kuin tänään, että jos se jeesais asiaa? Olo on vaan nyt aika maissa.

Miten saa töitä tehtyä, kun on näin ankara vitutus?