kolottaa ja särkee

rupsahdus on niin alkanut. Lauantaiset häät oli oikeinkin mukavat, mutta tää jälkiolotila ei enää oo hauskaa. Puolenyön maissa jo lähdettiin kotia kohti, joten ei mitään järjetöntä yötä myöten riekkumista, mutta mua vaan sattuu ja särkee ja kolottaa varsinkin jalkoja. Ei hyvä juttu ollenkaan. Tajusin myös, että äipän jalat on oikeasti tosi huonona, ei pystynyt yhtään tanssahtelemaan. Harmitti kovin toisen puolesta. Iskän kanssa tanssin parit biisit. Hauskaa.

Viime yönä oli kyllä taas niin liskodisko, ei ostettukaan sitä lapsuudenkotia, vaan parhaan ystävän koti siitä vierestä. Se talo oli sitten jotenkin riivattu, joku ihme lapsidemoni siellä riehui. Tätä talorumbaa sitten jatkui mitä moninaisimmissa muodoissa oikeinkin pitkään. Ei kiva. Niin ja oikeassa elämässähän projekti tyssäsi, talosta löytyi märkää, joka olisi pitänyt edellisen remontin yhteydessä olla jo poistunut. No mutta kuitenkin, ei siis tullut meistä hakunilalaisia. Niin ja siitä lapsuudenystävän talosta, joka oli unessa, se taitaa "oikeasti" olla vähän huonon onnen riivaama, siinä asuneille on kaikille tullut avioero. Neljä paria tiedän, että on eronnut siinä talossa. Että onnea vaan nykyisille omistajille...

Tällä viikolla kehityskeskustelu, pitänee jotenkin ryhdistäytyä sitä varten. Blaablaa ja oon kehittynyt ja jatkan samaa rataa. Just hogasin, että mulla on niin paljon lomapäiviä, että ihan hyvin voisin pitää tässä jossain vaiheessa vaikka vähän jopa talvilomaa. Ei huono!

epätoivo

alkaa pikkuhiljaa iskemään aikamoinen epätoivoisuus työpaikan suhteen. Aiemmin työpaikkoja hakiessani oon lähestulkoon samantien löytänyt sen mulle just sopivan ja melkeinpä poikkeuksetta myös päässyt haastatteluun ja saanut sen työpaikan. Nyt ei edes haastatteluihin ole tullut kutsuja vaikka hakemuksia lähtee viikoittain. Ahdistaa. Vaikka koko ajan yritän pitää mielessä sen, että ei ole vielä mikään paniikki, sopimusta on jäljellä yli puoli vuotta. Mutta silti! Jos jo henkisesti on varautunut paikan vaihdokseen, ahdistus on suunnaton kun mitään ei tapahdu! Pitää vaan olla onnellinen, että on edes työpaikka. Kaikilla ei välttämättä ole.

Ajatukset on villiintyneet jopa niin paljon, että semivakavissaan suunnittelen oman leipomon pystyyn pistämistä. Sieltä sais muffinsseja (sellasia isoja, kuorrutettuja) ja tilauksesta kakkuja. Eilen jopa puolihuolimattomasti katselin kaupungin vuokratiloja, millaiseen paikkaan kyseisen lafkan voisi pystyttää... Eipä tää nyt ihan vakavissaan ole, ei musta vältsisti olis yrittäjäks. Ainahan sitä voi haaveilla.

Nyt kotiin päikkäreille!

Hedari

ei siis headline vaan ihan järkky päänsärky. Ja nokka vuotaa. Tunnollisena työntekijänä olisin tietenkin tulossa viikonlopuksi kipeäksi. Paitsi etten suostu! Haluan nauttia huomisista häistä täysin rinnoin. Ja tänään olisi ehkä tarkoitus mennä katsomaan kavereiden lomakuvia. Eli eikun vaan jotain vitskuja peliin ja litratolkulla finrexiniä? Voipi olla, että joutuu tänään lähtemään kuitenkin aikaisin kotiin, päikkärit houkuttais melkoisen paljon.

Eilen mr S kävi kaverinsa kanssa kahvilla, toi ruokaa tullessaan. Ei sitten ole vielä reilussa kuudessa vuodessa oppinut, että kanankoipia mulle ei kannata ostaa... niissä ei kertakaikkiaan ole mitään syömistä. Tosin itsekin totesi sen rääppimisen jälkeen, ettei ihan kauheesti ollut syötävää siinä koivessa. Eli jonkinsortin myönnytys sille, etten nyt ihan vaan nirsouttani jättänyt syömättä. Kuvottaa ajatuskin niistä jänteistä ja pehmeistä palasista. Hyök.

Pari nimi-ideaa heittelen ilmoille:
Puukivi
Kivipuu
Woss
Noss
(Ysi) <-- toi nyt tuskin...
Linster
Starlin

Ei oo helppoa yrittää keksiä uutta nimeä!!!

vuosi sitten

tänä päivänä vuosi sitten odottelin kiltisti iltaa, mr S oli luvannut viedä mut syömään. Veikin, Kämpiin. Siellä ojensi kirjoittamansa kirjan ja luettuani sen polvistui ja sanoin kyllä! Eli oikeastaan tänään on vähän niinku mr S:n ensijulkaisun 1v päivä. Hauskaa kihlajaispäivää meille vaan. Mulla ei oo edes sormusta sormessa, kun tuli ihan hirvee ihottuma sinne alle. Pakko nyt antaa vaan rauhoittua.

Tää levoton olo ei ota laantuakseen, jotain actionii pitää kohta tapahtuu, pöksyt täynnä muurahaisii.

Löysin eilen kengät ja laukunkin. Omatunto soimaa, ostelen näitä juttuja luottokortilla, kun ei oo tilillä juuri rahaa... mutta kun. Sitten jos kun kohta ollaan asuntovelkaisia, niin sitten ei voi enää näin huoletta ostella. Eli lisää paniikkishoppailua.

Tällä hetkellä pahin angsti on puuttuvasta yhteisestä sukunimestä. Ei vaan sytytä, mikä se on?!?! Varsinkin jos rupeaa jotain lisääntymiskokeiluja touhuilemaan jossain vaiheessa, haluan että koko perheellä on sama nimi. Eli pikkuhiljaa vois keksiä sitä nimeä, kun sen läpimeno saattaa kestää montakin kuukautta. Siihen päälle vielä kaikki passit, ajokortit, pankit, vakuutusyhtiöt jne joihin uus nimi pitää ilmoittaa. Plääääääh.

rakas päiväkirja

tänään alkoi englanninkurssi. Oli kivaa. Aurinko jo vähän lämmittää, mutta silti on vielä liian kylmä. Kävin lounaalla anopin kanssa, Lauttasaaren kiinalaisessa (paras kinkki ikinä!!!).

No jos nyt sitten ihan normaalikirjoitustyyliin, tuli vaan tollanen dear diary -olo=). Eilinen meni sitten sokeriövereitä (parempi kuin vajarit, aina) hankkiessa ja tuskastellessa. Kotona ruoaksi oli pieni pala kinkkupiirakkaa, puolisen prinsessakakkua, mazariini (edelleen, kvg), keksiä, puoli pellillistä pannukakkua kera hillon ja kermavaahdon. Tän satsin jäljiltä olikin kiva sitten (pahimman sokerihumalan haihduttua ja armottoman sokeriväsymyskrapulan ansiosta) mennä nukkumaan siinä kahdeksan maissa. Mr S soitti just kun olin nukahtanut, jotain yleistä löpinää siinä. Oli treffannut J:n Köpiksessä, J ja K muuttavat Tukholmaan. Tuli jotenkin niin levoton olo, kun kuuli tollasia uutisia. Tekis mieli itsekin vaihtaa ihan kunnolla maisemaa, mutta eipä tuu ihan nopeesti mieleen, että miten sen vois toteuttaa. Varsinkin jos tässä kohta taas ollaan asuntovelallisia...

Tänään meen vaikka vaan käväsemään tossa Tapiolan Stokkalla, haluun uudet kengät lauantaiks! Näin muuten kauheita painajaisia tulevista häistä, joihin kenkiä yritän metsästää. Omituista.

mikään ei toimi

iphone ei suostu menemään internettiin, duunin intra on sökönä, kaikki nyt vaan jotenkin tökkii. Onneksi sentään duunikoneella pääsee kiertämällä sen pirun intran nettiin. Mutta toi luurin toimimattomuus hämmentää syvästi. Enkö vaan osaa käyttää sitä? Vai menikö siinä jotain sekaisin siinä vaiheessa, kun laitoin damissa siitä roaming-ominaisuudet pois päältä??? Vaikeeta.

Mr S:n syndejä vietettiin hyvin rauhallisissa tunnelmissa, anoppi ja mr S:n veli kävi vaan kahvilla. Ostin sen Leathermanin, vaikutti ihan tyytyväiseltä lahjaansa. Äidiltään oli jo aiemmin saanut lahjaksi espressovekottimen, veljeltään sai kossupullon.

Oon taas köpis-leskenä, huomenillalla tulee takaisin. Mulla on tän päivän ruoaks kakkua, huomenna voisin syödä vaikka mazariineja. Plääh, jotenkin tylsää.

väsynyt ja onnellinen

tosin ei ehkä kovin kauaa kovin onnellinen, väsymyksestä luultavasti johtuu se, että oon jo parit kunnon lipat vetänyt tänään... onneksi ei ole mitään sattunut (eikä kukaan nähnyt). Eli reissu meni hienosti, mitä nyt lauantaina vähän liikaa tuli juotua, niin eilen väsytti sitten vähän liian paljon. Mutta eipä mitään krapuloita sun muita, kunhan vaan väsymystä.

Matka oli silläkin tavalla hyvinkin onnistunut, juteltiin paljon kaikista asioista, joita ei tässä arjen hyörinöissä kerkeä/jaksa alkaa selvittelemään. Mm. sain selvyyden sille, että mr S:n mielestä vauva-asia on ihan sovittu juttu. Ja jos ei tärppää, niin adoptoidaan, eikä mitään hoitoja. Hyvä niin. Mutta ei siis ihan vielä vedellä paljaalla ;). Ihan hyvät keskustelut myös asumisesta, työstä, yleisesti parisuhteista, lasten kasvatuksesta, hoitovapaiden pituuksista jne.

Niin, itse reissusta. Käveleksettiin, kierreltiin ja ihmeteltiin. Käytiin madame Tussaud´n vahanukkeja ihmettelemässä, punaisten lyhtyjen alueella ikkunaostoksilla;) ja eri ruokapaikoissa. Shopattiin myös vähän, sain kaks paitaa ja kaulakorun.

Tänään mr S täyttää 34 vuotta. Pitää käydä ostamassa sille jotain pientä, toi matka oli vähän niinku lahja sille (vaikka ite järkkäskin) mutta kyllä nyt pitää pakettikin olla synttäripäivänä! Ajatuksena olis ehkä joku Leatherman, yks sillä on jo, mutta ei kai niitä voi liikaa olla ikinä??? Ite toivoi jotain helikopteria, mutta en osaa ostaa ja maksaa melkein tonnin...

kolmikymppisistä

jos sittenkin pitäis vaan mökkiviikonlopun? Muutamat lähimmät kaverit, hyvää ruokaa ja juomaa? Olisko ihan tylsyyttäkin tylsempää??? Kun pää lyö nyt ihan tyhjää. Varovasti jo kyselin, joskos voisin Kirkkonummen möksää lainata. Siinä tosin on sitten se siivoaminen ja touhuilu, jota ei vuokrapaikassa välttämättä niin paljon tarttis suorittaa.

Ihana auringonpaiste ulkona, mutta kun pakkasta on yli kakskytviis astetta, niin ei kiva! Mr S aamulla saarnasi mulle, että pitää ottaa pipo mukaan ja pukea vällärit ja vaikka mitä. Ikinä en oo välläreitä käyttänyt, enkä käytä! On se pipokin mukana, kassissa. Mun takissa onkin huppu! Ja kun huppu päässä tuolla viiletin bussipysäkille, niin tuli ihan hiki. Että en ainakaan jäätyny, vaikka en laittanu kaksia topattuja rintsikoita päällekkäin (tätäkin ehdotti). 

Laitoin eilen taas kaks työhakemusta, voi kun joku nyt natsais! Tänään lähden ajoissa kotiin. Tai niin ajoissa kun vaan pääsen, töitä olis vielä jonkin verran...

hello dam!

Eilen illalla mr S katsoi s-postejaan. Siellä oli sitten Finskin tarjouskirje, jossa tyrkytettiin Euroopan lentoja halvalla (pisteillä). Lauantaina lähdetään yhdeksi yöksi Amsterdamiin! Pitkään ollaan höperehditty, että siellä pitää käydä. Nyt sitten tollanen pikavisiitti ja melko pika-aikataululla tiedossa. Hauskaa. Eli niinku ylihuomenna jo reissuun. Sinänsä hyvä, ei tarvi Pacolle ettii edes sen kummempaa hoitajaa (tosin Kalle saa kyllä luvan käydä kattomassa meidän lihansyöjätappajapapukaijaa, jos vaan kerkee). Eikä tartte tehä mitään listoja, että mitä kaikkea pitää käydä kattomassa. Ihan vaan varmaan istuskellaan, käveleksitään ja ihmetellään.

Eilen käytiin shopauttamassa Jumbossa (koska Sellossahan ei ole tarpeeksi kauppoja...). Mr S säästi yli kaksisataa euroa! Oon niin ylpee siitä, sekin on oppinut säästämään=). Mähän siis säästän lähestulkoon joka päivä. Niin, tolla säästöllä osti yhden puvun, kahdet farkut, yhden pikkutakin, neljä paria sukkia, kahdet kalsarit. Mä säästin vaan satasen, mutta sainkin aika överit buutsit. Paljetein koristellut ylipolven fuckme- buutsit. Kuvaa ehkä myöhemmin, ei ihan oo työkengät (tai ehkä damissa voi ollakin... mr S myös mainitsi, että mun pitää alkaa puhuu venäjää...)


Töissä kiire jatkuu, nyt oli vaan hetken hengähdys, kun odottelen näytteiden jäähtymistä, että voi taas jatkaa juoksua.

pakastaaaaa

sain eilen äitiltä ystävänpäivälahjan, oli ihan vartavasten käynyt ostamassa yhden kirjan mulle =). Kirjan nimi on "Haluan nuo kengät!". Aika kivaa. Selailin sitä läpi eilen, vois ihan ajatuksella lueskella iltasella.

Mr S on taas köpiksessä, mulla on ahkerana tyttönä kuorokamat mukana, mutta motivaatiota ei sitten tullutkaan mukaan... eli sohva ja päikkärit kutsuu heti kun vaan saan tän päivän hommat hoidettua. Joita on vielä jonnii verran. Hyöks.

Ulkona on kakskytä astetta pakkasta. Aivan hullun kylymä!

huh

vitsi mikä päivä. Oli kyllä tiedossa, että tästä viikosta tulee kiireinen, mutta aamulla kun saikin tiedon siitä, että duunikaveri on viikon saikulla... kiire tuplaantui. Että näin. Eipä tule varmaan hetken hengähdystaukoa, nyt oon jo ihan valmista kamaa lähtemään kotiin, vaikka vielä pitäisi valmistella huomisia töitä. En jaksa. Huomenna ajoissa töihin ja sitten taas jatkuu.

Viikonloppu meni melko nopeasti, mitään ei varsinaisesti touhuiltu, mutta kaikkea pientä kivaa tuli tehtyä (mm. naudan marmorifiletä, nam!). Perinteinen sunnuntaibrunssi supistui hieman, tällä haavaa brunssi käsittää jonkun pienen suolaisen jutun ynnä pancakeseja. Eilen brunssilla oli Miku, Jenni ja Travis =).

Niin, ystävänpäiväkin... äiti ja isä tulee kylään, ei oikein muuta. Ihan hirvee nälkä, mr S lupas tehä ruokaa.

fredag

voihan nenä sentään, että pitää ihmisen olla töissä. Keksis niin paljon kaikkea muuta kivaa tekemistä (mm. paniikkishoppailua, (kohta kun taas ollaan luultavasti asuntovelallisia, niin sitten ei enää shopautetakkaan tosta noin vaan) tai päikkäröintiä). Tänään lähden ajoissa kotiin. Käyn Sellon kautta ja sitten hetken pötkäytän sohvalla. Tänä viikonloppuna ei ole mitään vielä sovittua tekemistä, mutta eiköhän sitäkin jostain ilmaannu.

Äiti täytti eilen 69. Ens vuonna on jo 70! Hui. Oli onneks ihan hyvässä kunnossa, jaksoi touhuilla. Tosin muistin tila alkaa pikkuhiljaa huolettamaan... mutta vielä ei onneksi hälyttävää, pitää vaan seurailla. Teki eilen ihan kamalasti mieli leipoa kakku, mutta ei ollut oikein aikaa. Tein sitten muffinsseja:

Vaniljamuffinssi, täytteenä mustikkahilloa ja päällä vadelmanmakuista kreemihässäkkää. Nom. Iskä oli tehnyt tahmeaa suklaakakkua, jossa oli kinuskia ja vadelmia. Niin, vietiin muffareita äispälle. Tuli vähän yliannos sokeria eilen, varsinkin kun ei ollut oikein syönyt mitään ruokaa... mutta silti tänään töissä eväänä muffari + suklaakakkua ;) jos löytäis jotain ruokaa ennen sitä.

Paniikkishoppailun tulosta löytyy jaloista tänään:

Biancosta toissapäivänä löydetyt puoleen hintaan ostetut talvisaappaat. Nahkaa ja sisällä lämmikettä. Löysin myös täydelliset fuckme -buutsit, mutta koot oli kaikkialta suomen myymälöistä jo loppu. Hitsinvitsi! No, ehkä tulee jotain muuta vastaan.

Niin ja ei sieltä yhdestä työpaikasta mitään soitettu. Uutta hakemusta vaan taas peliin. Alkaa turhauttaan.

Ana Tude

voi video, että soi just raadiossa tuossa taustalla ja niin tiedän, että tää biisi jää koko loppupäiväks korvamadoks. Yök. No ehkä pystyy elää just ja just sen kanssa.

Eilen duunin virkistyspäivä, käytiin Oulunkylän curling-hallilla vähän kurlaamassa. Yllätyin eri positiivisesti ja meidän joukkue voitti 6-4. Mä tein ehkä yhden pisteen. Curlauksen jälkeen syömään keskustaan, oltiin varattu pöytä La Famigliasta. Ei mikään järjetön makukokemus, ihan ok hinta-laatu-suhde, mutta ei varmaan tartte mennä uudestaan.

Ens viikolla kuntotarkastus Hakunilassa, jos siitä ei tuu mitään kummallisempia, niin sitten jotakuinkin kuukauden päästä alkais remppa. Johan sitä ollaan odoteltu jotain tekemistä. Eilen illalla suunniteltiin jo vähän isompia asioita, takan purkua mietitään, yhden seinän alasrepimistä, värimaailmaa jne. Vielä en kuitenkaan halua ihan kauheesti intopiukeutua, kun tosiaan se kosteusjuttu pitää katsoa ensin. Tällaista.

lax sallad

nom, miten hyvää loimulohisalaattia mr S loihtikaan eilen! Vähän on ehkä nälkä jo... mutta siis eilen ehdin kuoroon, mutta kypsähdin lopussa, kun kuoronjohtaja alkoi selittämään nuottien kestoja yms. Häippäsin sitten, yritin kovasti näyttää siltä, että on kiire johonkin. Ei oikein onnistunut, tänä aamuna tuli yhdeltä kuorokaverilta viestiä, että ei vissiin oikein napannut teoriaopetus. Jep, ei napannu, ei. No, mutta onneks vaan joku kymmenen minsaa ennen loppua häivyin.

Kotona mr S oli touhuillut, pedannut sängyn, laittanut tiskit ja sellasia. Ihanaa, kun pääsi suoraan vaan sohvalle köllimään. Siinä kölliessä mr S alkoi tekemään sitä salaattia, kun isä ja äiti oli tulossa käymään. Syötiin ja miehet meni saunaan. Niin, taidettiin myös kertoa, että meillä on siitä Hakunilan kämpästä tarjous vetämässä... saa nähdä nyt, että miten siinä käy. Ehkä tänään tulisi jotain tietoa? Mutta vaikka menisi läpi, niin siinä ensin tarkastettais parit kosteusjutut, eli ihan heti ei siltikään päästäis remppaamaan. Tavallaan toivon, että kaikki sujuis ja päästäis tekee siitä kotia, mutta sitten taas... Vaikeeta tää elämä.

Tänään nukutti taas pitkään, vaikka olis kyllä ollut ihan hyvä tulla aikasemmin töihin. Kun täällä riittäis melkoisesti hommaa. Kohtahan sitä voi toisaalta jo pitää ruokiksen ja sitten pitääkin jo lähteä curlingia harrastamaan ja virkistäytymään näiden ihanien työkavereiden kera. Asenne ennen kaikkea.

sekopäisiä unia

viime yönä synnytin pojan, joka seuraavana päivänä olikin tyttö. Sen imettäminen oli asia erikseen... En tykännyt. Asuttiin myös lapsuudenkodissa kera pikkusiskon, joka oli meillä siis lastenhoitajana. Edellisen yön unta en enää muista, mutta jotain ihan sekopäistä oli myös.

Eilen oli laiskimuskaakkimuspäivä (sen kymmenen tunnin työpäivän päälle) joten käytiin ulkona syömässä. Sain hampparin, koska teki mieli. Vaikka ei oikein sovi tähän vhh diettiin. En oo niin tiukka näissä jutuissa (esim. joka päivä on melkosta pakko saada yks Kismet lounaan jälkeen, muttei siinä ole juurikaan hiilareita?!?)

Niin, lauantaista sunnuntaihin meillä oli kummipoika hoidossa. Ekaa kertaa oli pikkujätkä yökylässä=). Meni ihan hienosti, mitä nyt hieman aiheutin hämmennystä sillä, että ilmestyin keskellä yötä lohduttamaan. Kun illalla olin juhlimassa kaverin synttäreitä, joten pikkumiehen nukkumaan mennessä mr S oli ainoa ihminen talossa. Saattaisin mäkin vähän hämmentyä, jos joku ihminen, kenen ei loogisesti pitäisi olla paikalla ilmaantuu yhtäkkiä. Siitä selvittiin ;)

Tänään oli tullut hämmentävä s-posti yhdestä yrityksestä, johon oon hakenut. Ei ollut sitä perinteistä "kiitämme hakemuksestanne blaablaa mutta nyt ei natsannut". Vaan oli sellainen, jossa kerrottiin haastattelupäivät ja että torstaina tämä henkilö ottaa yhteyttä niihin, jotka kutsuu haastatteluun. Eli vähän olis ehkä mahkuja edes haastatteluun pääsystä. Jos nyt tulkitsin oikein tämän s-postin. Toivottavasti.

Tänään kuoro, toivottavasti ehdin sinne. On ollut taas niin hoppu töissä, kaikki asiat pitäis olla jo eilen valmiina.

Paluu arkeen

Vaikka viikonloppu onkin, niin arkeen paluu tosiaan koitti. Ällösöpöily katkolla, eilen ei edes hyvänyönpusua... Enkä mä oikein edes tiedä, mistä mulle on vihainen. Että sellaset tulkkarit:(
Kohta ylös ja touhuilemaan, vähän heikosti nukuttu yö alla, aina kurjaa mennä riidassa nukkumaan. Kai tää tästä. Mä kyllä pyysin jo anteeksi montakin kertaa, mutta ei mulle annettu.

tulkkareita ootellessa

mr S tänään Tukholmassa pyörähtämässä. Saas nähdä, tuleeko tältä reissulta tulkkareita ;)

Eilen käytiin moikkaamassa kaveria, avomiestänsä ynnä pikkuista tomeraa vauvaneitiä. Vähän oli kaveri väsyneenä. Mutta toivottavasti ei väsytetty enempää =(. Ehkä se siitä, kunhan vauva vähän kasvaa. Laitettiin myös illalla vielä yks tarjous menemään. Epätoivon epätoivo tän tilanteen kanssa, vaikka nyt on kyllä elämä helppoa, rahaa jää käteen jne, mutta kun ei halua olla tossa, pitää touhuilla. Mulla on jotenkin sellainen kutina, että kunhan tää asuntohomma setviintyy jollain tasolla, niin ehkä myös nää työkuviot saan selvemmiksi? Toivottavasti.

Yritin pyytää tänään siskoja meille lauleskelemaan, muttei vielä ole tullut hiphiphurraa vastauksia. Ehkä mennään vaan Kontulaan? Olis kyllä ollu kiva vähän laitella ja touhuilla ja olis pakko siivookkin, jos joku tulis kylään.

Huomenna aamulla kynsihuolto, illalla Keravalle! Pitäisköhän jotenkin varottaa Keravalaisia???

Tulkkareita!!!

mr S on myös sillä tavalla ihana, että se melko usein tuo tulkkareita, vaikka kävisi vain pyörähtämässä työmatkalla. Eilen tuliaisina oli tällaiset:

eli Steltonin leipäpussi, samanlainen meillä on jo mustana. Vähän vaihtelua keittiöön/kattaukseen. Ihana.

ha, tää oli kyllä ehkä enemmän mr S:lle, mutta kyllä mäkin siitä riemua revin. Erityisesti siitä nettiradio-osuudesta=). Tuli eilen ehkä kasari-ysärihittejä luukutettua jonnii verran. Niin, edellinen monta vuotta palvellut appletv meni rikkisönder tossa kuukaus-pari sitten. Vähänkö on tää uus hianompi, tollain musta. Kakekin oli ihan eri näköinen kuin ennen.

Tänään jalassa nämä:

Nämäkin on mr S:n tuliaisia, samasta paikasta (Köpiksen lentokenttä) jopa. Merkki on Accessorize ja hinnasta ei tietoa ;)

odottelua

meen suoraan töistä poimimaan mr S:n kentältä, joten hieman voisi aikaa tappaa vielä ennen lähtöä.

Mä näin viime yönä aivan ihanaa unta, oltiin mr S:n kanssa vasta seurusteluvaiheessa, tapailtiin vähän kuin salaa. Tapahtumapaikkana oli lapsuudenkodin ympäristö, oltiin molemmat niin onnellisia, että tosielämässä oksettais. Mutta siis... tänään tuli mr S:ltä kysymyksiä koskien tulevaa asuipaikkaa, jotenkin haluan ottaa ton unen "enneunena", että maailma ei lopu, tai mä en tuu hulluksi, vaikka muutettaisiin takaisin niihin Itä-Vantaan ympyröihin. Eli ilman mitään järkiperusteluja, täysin unen pohjalta voin vastata mr S:lle kun tänään kyselee lisätietoja ja fiiliksiä paikasta (yks tontti kiikarissa). Tytön voi ottaa pois Hakunilasta, muttei Hakunilaa tytöstä??? Ja loppuviimein sinnepäin se tyttö sitten pitää viedä takaisin. Että näin. 

Meillä on muuten ihan järkkyhyvä vaihe menossa tässä suhteessa, joten jotain pientä remppa/rakennusproggista kaivattais, niin tulis taas realiteetit esiin. Välillä ihan oikeesti ihmettelen, miten voi olla näin hyvä olo toisen kanssa? Samaa sanoo mr S. Ollaan kyllä niin pususia, että yök. Onneksi tätä tapahtuu vaan ihan kahdenkesken. Mutta pääasia, että ollaan ihan ähkyonnellisia. Välillä oikein pelottaa. Mitä nurkan takana odottaa, kun kaikki on nyt näin hyvin? Yritän olla murehtimatta siitä liikoja, nautin tästä olotilasta.

prinsessa ruusu linnassa

tuli sitten kiskottua reilu ykstoista tuntia unta kupoliin. Kolme kelloa oli soimassa, kaikki lätkin kiinni vuorotellen. En eilen tehnyt mitään, haahuilin ympäri kämppää, yritin keksiä jotain syömistä... ei vaan houkuttanut syödä aamupalaa iltapalaksi. Kun kaapista löytyy pekonia, nakkeja, munia, pancakeainekset... joten en syönyt sitten mitään. Niin tai kaksi paahtoleipää. Ja pari salmiakkia. Joista Paco yritti käydä voroamassa osansa:

Kyllä se sai aina yhden otettua, mutta ilkeä ihminen oon, enkä anna sen syödä noita voroamiansa herkkuja. Tyhmä lintu aina juoksee karkuun, ei tajuu, että vois lentääkin;)

Tänään plussakeli (mitenköhän katoin, että olis ollu pakkasen puolella?) ja mulla jalassa nämä:

Ostettu vuos-pari sitten Ruoholahdesta, merkki SthlmDG, maksoi varmaankin parikymppiä. Siivoilin tossa kenkähyllyä eilen, kun lauantaina tosissaan luulin kadottaneeni yhden kengän. Onneksi se löytyi ja samalla taas montamonta ihanuutta, jotka oli hautautuneena sinne perukoille. Tässä siis niistä yhdet. Kun vaan olisin tärväämättä nää, kun toi keli on mitä on...

plääh

mr S köpiksessä vaihteeks, töissä oli ihan kamala hoppu. Odotan vaan, että vois mennä nukkumaan. Milloin musta tuli tällainen nössö?