Välipälä

Odottelen tässä karkkikaakao nokan edessä muita mäestä. Tuli vähän eksyttyä jossain vaiheessa offille, mutta siitä jo selvittiin... Nyt kauppaan ja mökille sillaa=)

Iksu

uuden luurin testausta ja Pacon piinausta:

Paco on hoidossa, koska tää täti lähtee ihan kohta kohti pohjoista! Vietiin edellisistä kerroista viisastuneina Paco Riihimäen Amazonicaan hoitoon, sieltä se aikoinaan meidät valitsi omistajikseen. Ei ollut ollut moksiskaan, oli ollut kuin kotonaan. Saa nähdä millainen kiukuttelu kotiinpaluun jälkeen koittaa, mutta sitä mietitään sitten. Nyt viimeinen työjuttu ja kohti lentokenttää =)

Murhaaja!!!

tällä kertaa ei mitenkään hilpeissä tunnelmissa, töihin ajaessani tapoin pikkuoravan =( en kerennyt enää jarruttamaan tai mitään, se juoksi suoraan alle. Eli oikeastaan se oli todella itsetuhoinen ja itsemurhakandidaatti. Nyyh. Tulee koko päivälle huonot vibat tollasesta.

Huono päivänaloitus voi tietenkin myös olla sellainen, että nukkuu pommiin. Vieläpä oikein kunnolla. Olin vasta kymmenen jälkeen töissä, kun piti vielä pakkailla ja tsekkailla että koti jää suht kuntoon... Viiden aikoihin pitää olla keskustassa, siitä saan kyydin lentoasemalle. On vähän omituinen olotila koko reissun suhteen, jännittää miten ihmiset tulee toimeen keskenään jne. Kun ei ihan mitään maailman helpoimpia ihmisiä ole matkassa. Kaipa se siitä.

Laiskottaa ihan todella paljon, yksi pikku juttu olisi pakko saada aikaiseksi tänään. Enköhän sen verran just jaksa sykkiä.

ajan tappoa

ostin netistä itselleni suoristusraudan. Nyt lähden kauppaan ostamaan itselleni laskettelutakin. Tulee kalliiksi tää mun kotiin yksin jättäminen...

plääh

meni ihan päin pyllyä se työhaastattelu. Tyhmää. No, ei kun pää painuksissa kohti uusia pettymyksiä...

tiistai-torstai

yritän kovasti repiä itteeni tekemään edes jotain, mutta heikolta näyttää. Tänään se työhaastattelu, onneksi anopin auto lainassa niin ei tartte sompailla tuolla jollain yleisillä.

Olin eilen ahkera ja kiltti; siivosin (siskonpoika kävi), laitoin ruokaa (paistoin jauhelihan), sivistin itseäni (luin vampyyrikirjaa), jätin ostamatta kalliin takin  (tänään ehkä pakko käydä ostamassa se). Yritän tässä myös perustella itselleni, että tarvitsisin kipeästi paljetein kokonaan koristeltuja ylipolven fuck me -bootseja. Kun ne oli puoleen hintaan! Niin ja ne toiset ihanatkin oli alessa... mutta jos oikeesti ei tiedä missä niitä käyttäis ja minkä kanssa, niin voi olla ongelma perustella että tarvitsisi moisia.

No nyt kyllä oikeesti jotain töitä! Tämä ja huominen, sitten on loma!

niin se viimeinen luukku

sieltä sain kymmensenttiset, pinkit, raskaat, kamalat perhosenmuotoiset korvikset. Olin miltei hätää kärsimässä, kun mr S vakuutteli mulle, että ne on mageet ja kai mä ne laitan jouluna päälle? En kestä, kun se osaa valehdella niin vakuuttavasti. Piiitkän piinaamisen jälkeen vihdoin tunnusti, että olivat vaan vitsi. Huh. Mutta hyvin mäkin osasin pitää pääni ja kertoa, että ne on ihan kammottavat!

Jouluaattoyön lahjaksi sain ihanan kultaisen kotelomekon, johon kultaisen boleron lisäksi. Oli vielä ostanut Gina Tricotista moisen vaatekappaleen, itse en oo koskaan löytänyt kyseisestä kaupasta juuri mitään! Ja kootkin olivat just eikä melkein. Miten voi osata ostaa mulle vaatteita, kun välillä en osaa itsekään moista taitoa?

Niin ja kerrankin onnistuin yllättämään ja ehkä jopa hieman häkellyttämään mr S:n. Annoin ne valokuvat jouluaattoyön lahjaksi (huomenlahja, vuosipäivälahja + joululahja). Meni mr S miltei sanattomaksi. Sellaista ei ihan helposti saa aikaiseksi;) Kunhan toipui järkytyksestään, piti kovasti lahjasta. Sulatteli sitä vaan melko pitkään... Mutta siis kerrankin onnistuin antamaan sille täysin yllätyslahjan, josta tykkäsi. Jesh!

Välipäiväystä

Tänä aamuna nukutti. Pitkään. Olin vasta puol kymmenen aikoihin täällä töissä, mutta eipä täällä ole oikeastaan ketään muuta, niin ei varmaankaan haittaa. Tosin olisi melko paljon hommia.... jaksaiskohan? No, kirjottelut ekkana.

Jouluaatto meni hyvin, mr S huomautti, että on meno rauhoittunut sitten viime vuosien. Oli suht rentoa ja eilen sisko soitti ja vielä kiitti, että oli kuin "ennenvanhaan", ei yhtään vaivautunut tunnelma tai muuta kireyttä havaittavissa. Sain joululahjaksi tosiaan sen iphonen, sitä räpläillessä tässä on mennyt pari päivää. Myös vaihtu puhelinnumero, joten siitäkin piti sitten ilmoitella. Oppipahan ainakin viestitoimintoa käyttämään=). Sain myös kirjoja (koko True Blood -sarjan sellasessa boxissa ja Patricia Cornwellin uusimman) niitä oon sitten lueskellut myös.

Joulupäivänä oltiin Järvenpäässä kummipojan ynnä vanhempiensa kera. Tarkoitus oli saunoa (eivät jaksaneet), syödä jouluaterian rääppeitä (käytiin mäkistä hakee mätöt) ja ehkä vähän tissutella (mä join lasin punkkua...). Että oli melko rauhallista ja väsynyttä. Puolenyön aikoihin nukkumaan ja silleen. Eilen sitten oltiin kotosalla, puputettiin vielä suklaata ja karkkia. Vatsa on niin pinkeenä, ettei mitään järkeä. Niin, aatonaattona tosiaan lähdin aikaisin töistä, kun oli ihan kamala ripla. Aattona vielä aamulla ihan sekaisin masu, sen jälkeen ei ookkaan sitten tullut mitään. Että ihan kiva.

Mr S onnistui eilen myös hävittämään kattotelineiden avaimen. Onneksi kaverilla oli vara-avain. Mutta siihen meni hyvin pitkälti koko päivä, etsiessä kauheella kiroomisella yhtä avainta. (ei löytynyt, ehkä keväällä joskus jos on tippunut parkkikselle?). Kattotelineet laittoi valmiiksi, kun huomenna lähtevät ajelemaan kohti pohjoista. Boksiin menee kolme lumilautaa ja yhdet tellukamat. Mä oon ainoa, jolla ei oo välineitä... ajattelin vähän, että voisin kokeilla lautaa? Mutta kun ei niillä suksillakaan oo mikään kauheen pro olo...

Nyt ehkä vähän töitä, kohta onkin jo ruokis=)

Eka

Taisinpa saada lahjaksi iphonen ;)
Ekaa kertaa kirjottelen moisella...
Hyvää joulua vaan itsekullekin säädylle

murhaaja

olotila, normisti kun suosin palkkamurhaajia. Mr S kokkaa tuolla siis elävää lobsteria. Jotenkin vaan on niin kivuttomampaa ja tunteettomampaa ostaa se ravunprkl valmiiksi keitettynä. Ton nimi on Pertti. Aika raakaa, että Pera syö huomenna Pertin... Eipä oo ennen tullut ostettua elävää hummeria (eipä vissiin hummeria muutenkaan). Nyt se mr S pesee Pertin selkää tuolla. Kainalotkin tuli vissiin pestyä, kuuntelen vaan täällä, en kestä katsoa. Vaikka kuitenkin kiinnostaa. Pertti katto mua tosi syyttävästi, sen silmät silleen muljuu päässä. Tietääköhän se, että nyt tuli lähtö? Meen ehkä sanoon vielä viimoiset sanat, ehkä tää tästä...

Pertti kävi moikkaamassa Pacoa, niistä ei tullut ylimpiä ystäviä. Kohta on loppu lähellä.

kahdeskymmeneskolmas luukku

kaksi kynttilätuikkua=)

Töissä kituuttaen, vielä pitäisi jaksaa ehkä ainakin tunti? Paha olo, oksettaa ja vatsa sekaisin. Voi kun en nyt tulis kipeeks, ei millään jaksais. Kun vielä olis vaikka mr S:n lahjat ainakin pakkaamatta ja ehkä osin vielä ostamattakin? Tosin kehittelin tossa jonkinlaisia "lahjakortteja" (rc helikopteriin ja tatskaan) joten voi olla, että mennään sitten vasta joulun jälkeen yhdessä ostamaan yhteisiä lahjoja. Siitä tatskasta se on puhunut nyt kuus vuotta, tän vuoden aikana sais mun mielestä käydä vihdoin sen ottamassa. (Tahvon kaveri olis tuloillaan).

Eilen piti mennä syömään mr S:n serkkupuolen ja sen vaimon kanssa, mutta serkkupoika olikin kipeenä. Lähdettiin sitten tonttukierrokselle, kummitytöille lahjat ja parit muut vielä siihen päälle. Oli aika puhki ja glögeissään kun vihdoin pääs kotiin. Ihan kohta alkaa glögiä tursuamaan korvista. Ehkä ei kuitenkaan vielä =)

Tänään pitää käydä kaupassa, mutta huomenna vaan ollaan ja nautitaan. Tosin tykkäisin kyllä ehkä käydä aamulla Sellossa aamupalalla, jotenkin aattoaamuna ihmiset on kaupoissa niin ystävällisiä ja hyvällä tuulella. Kaupassa työskennellessänikin tykkäsin tosi kovasti aattoaamun vuorosta, se kului tosi nopeaan ja kaikki asiakkaat halusivat vaan nopeasti kotiin, joten eivät jääneet kupeksimaan nurkkiin;)

Pakko varmaan kyllä lähteä kohta kotiin, alkaa olee jo järjetöntä tää jatkuva vessassa ravaus. Ei ole kodovessan voittanutta...

kahdeskymmenestoinen luukku

ja kaksi kynttilätuikkua=)

Muuten oli kyllä ihan kamala herätys, näin pahoja painajaisia aamusta. Näin unta, että mr S:llä oli todettu neljä parantumatonta syöpää eri puolilla kroppaa. Eikä voinut tehdä enää mitään, odoteltiin vaan noutajaa. Ahdisti ihan todella paljon, hirveetä herätä sellaiseen kamalaan ahdistukseen/suruun. Onneksi töissä oli melkoista tohinaa, niin ei kerennyt paljon ahdisteleen typerää unta, kohta lähden parturiin... Armoton tukankasvatusprojekti menossa, ahdistaa tää tukkakin hulluna mutta nyt mä sen teen, aion vielä kerran olla pitkätukkainen! Vaikka ravaankin kerran kuussa parturissa, niin sen teen vaan lähinnä värjäyksen ja siistimisen takia. Enkä mä tietenkään aio olla niin hullu, että yrittäisin ihan luomuna vedättää tätä pitkätukkasuunnitelmaa, pidennykset peliin heti kun vaan on mahdollista.

Mitäs eilen... niin, iskän 65-vuotissynttärit. Oli hyvää intialaista kalaa ja täyskäriä. Nam. Lauleskeltiin myös vähän joululauluja, eipä kai muuta. Ylihuomenna samaa härdelliä koko päivä edessä... voihan.

Ens tiistaina työhaastattelu vanhaan työpaikkaan, eri tehtäviin tosin.

kahdeskymmenesensimmäinen luukku

sieltä tuli kaunis musta kaulanauha. Muuten tää aamu onkin sitten mennyt ihan päin persettä. Kävin aamulla ostamassa pomolle joulukukan koko tiimin puolesta. Muuten ihan kiva, mutta Sellossa ei ihan heti yhdeksältä (tai edes puoli kymmeneltä) aukea kumpikaan kukkakauppa. Eli Stockalle. Siellä säädin jonkin aikaa, sain kukan ostettua ja kaikki hyvin (yhden mielenmuutoksen ja pakatun kukan jälkeen). Menen bussipysäkille, josta nappaan ekan bussin. (Kyllähän nää kaikki menee Otaniemeen...) Tuli sitten tehtyä melkoinen Westendin ja Haukilahden kierros. Mikäs siinä, ihan mukaviahan seutuja nuo. Oli hivenen hölmö olo... Että näin. Siinä bussia takaisinpäin odotellessa (siellä ei oikeasti kulje kuin yksi bussi, tulipahan myös espoolaisrouvien turkismuoti tarkastettua [siis mihin ne oli mersunsa laittanut, kun bussilla kulkivat!?!??]) totesin, että lähdin TAAS ilman tampponeita tai muita menkkajuttuja matkaan (sama juttu eilen), vaikka toistelin itselleni koko aamun, että muista tampponit.

Tänään iskän synttärit, sitä ennen kynsihuolto ja kai se pitää kaupankin kautta käydä. Töissäkin on se prkleen tiimikokous, josta pakko livahtaa aikaisemmin pois. AAAARGHHH!

o ou

juttelin juuri yhden potentiaalin uuden pomon kanssa puhelimessa... samalla nykyinen pomo kävi tossa ottamassa kahvia. Auts. Taisi tajuta, että uuden työpaikan metsästys on päällä. Ei nyt just olis tarvinnut kuulla sitä. Varsinkin kun ei kuitenkaan ole ihan nyt luottavaisin mielin tuon uuden työpaikan kanssa, olis vuorotyötä. Yök. Ja tosissaan olisi entisessä työpaikassa, tosin ihan eri tehtävissä. Sais vähän työnjohtajakokemusta, mutta kuitenkin. Kyllä mä sitä haen. Äh, vaikeeta!

kahdeskymmenes luukku

ja neljä yötä jouluun on... luukusta tuli kynttilätuikku ja salmiakkikarkkiaski. Aamupalaksi salmiakkia, nam.

Eilen hoidettiin kaikki lahja-asiat suurinpiirtein kuntoon, paketoinkin jo suurimman osan. Tänään viedään lahjat Järvenpäähän. Pacolle ostettiin kylpyastia. Ei vielä oikein tajunnut, että siellä voisi kylpeä. Oli kuljettanut vaan jotain ruokiaan sinne likoamaan.

Eilen tuli myös jonkin verran lunta, oli aikas hasardia ajella tuolla. Pari ihan läheltä piti-tilannetta, vaikka ihan rauhallisesti mr S ajoikin. Mutta oli vaan niin liukasta, ettei tapahtunut mitään, vaikka jarrut oli pohjassa. Yksi auto meinasi pyörähtää meidän perään, mr S joutui ihan ajamaan karkuun sitä. Keskustassa oli viisi rekkaa melkein peräkkäin jumissa, oli outoa sunnuntai-iltana joutua moiseen ruuhkaan.

yhdeksästoista luukku

sieltä tulikin sitten lisää kynttilöitä=)

Eilinen teksti lähti pois, taisin olla hieman liian hmm... sanotaanko nyt vaikka että oudolla tuulella. Ja liian ehdottomalla. Plus ei kannata kirjotella jos on käynyt alkossa ostamassa Kaiken ja vielä juonutkin sitä ;)

Kävästiin kaupasta kaikki loput lahjukset, olis joulu suurinpiirtein juhlimista vaille valmis. Vielä kun jaksais töissä sykkiä ens viikon, välipäivät voikin sitten ottaa vähän rauhallisemmin.

mustissa

mr S kakoi tänä aamuna, kun laittoi paidan ylimmän napin kiinni ja vielä kravatin kaulaan. Oikeasti ihan yökkäili, kun oli ilmeisen epämukavan tiukka/ahdistava kaulus. Toivottavasti tottuu tän päivän aikana. Iltapäivällä siis tädin hautajaiset. Äitin sisarussarjasta nuorin. Äiti näytti kännykällä ottamiaan kuvia, joissa täti oli elävänä ja kuolleena. Hieman hätkähdin tädin laihuutta, äiti sanoi pystyneensä nostamaan tädin pyörätuoliin, vessaan jne. Täti näytti varsinkin kuoleman jälkeisessä kuvassa ihan äidiltään, Mammalta. Onneksi pääsi pois suhteellisen kivuttomasti, sai olla toimintakykyinen lähes loppuun asti. Sitkeä täti oli kyllä, lääkäreiden elinikäennusteet sai jäädä, kun täti päätti vielä elää synttäreihinsä asti. Ja eli. Vielä olisi ollut kai toiveissa joulun vietto, mutta siihen ei enää kroppa kyennyt. Petti, tautinen.

Niin, kalenterin luukku oli tänäänkin tyhjä. Saa nähdä tuleeko enää mitään. Käytiin eilen illalla ajelulla, käytiin kaverilla kahvilla (glögin makuisella siiderillä). Uudeksivuodeksi varattu mulle lentoliput, mr S ajaa kavereiden kanssa jo edeltä. Ekaa kertaa ikinä lennän ihan yksin. Vaikka vaan kotimaan lennolle, mutta silti jännää!

Näin aamulla kamalia painajaisia, joissa myöhästyttiin hautajaisista, vaatteet oli hukassa ja mr S pässi. Tyhmää herätä sellaisiin uniin...

kuudestoista luukku

oli tyhjä =( oonkohan ollut tuhma? Ainakin eilen hieman kiukutti, mutta ei se varmaan siitä johtunut...

Äippä ja iskä kävi eilen meillä, iskä ja mr S kävi Motonetissä ja saunomassa. Äippä luki ja kuorsas. Syötiinkin vähän (tai oikeestaan paljon, yök) pizzaa. Jälkkäriks misut ja misut. (tiramisut)

Väsyttää ihan ylimääräisen paljon, vois jo olla vaikka viikonloppu, niin sais nukkua. Huomenna hautajaiset. Kävin ostamassa mustat paksut sukkikset ja mustan neulehässäkän mustan mekon päälle. Intouduin myös ostamaan vähän meikkejä (luomivärejä) ja irtoripsiä (kaksi paria). Jos vaan olis joku tilaisuus, johon vois ne laittaa... jos vaikka uutenavuotena repäsis =)

viidestoista luukku

vielä yksi mutanaamio löytyi luukusta. Ens lauantaina aion oikein kunnolla pitää rentoutumishetkeä, laitan itselleni jalkakylvyn ja läiskin mutanaamiota naamariin, juon ehkä teetä tai jopa kuumaa kaakaota, luen kirjaa... saapa nähdä kerkeänkö oikeasti tekemään mitään näistä =) Viime lauantaiksikin oli kovat suunnitelmat, mutta päädyin lopulta paistamaan pekonia sen kasvonaamion vaikutusta odotellessa. Ja ehkä vielä parit munat ja nagit siihen sivuun. Niin ja pitihän se aamupala syödäkin.

Tänään tavoitteena löytää paksut mustat sukkikset perjantain hautajaisiin (ja jos oikein sille päälle satun, niin ehkä jopa joku uus kolttu, tosin mustia kolttuja mulla on niin paljon, ettei oikein olis perusteltua) ja jos vihdoin saisin ostettua vanulappuja. Nyt kohta viikon on ollut vanulaput loppu, muttei muka ole kerennyt kauppaan... tänään kerkeän!

hupsista

keikkaa, meillä onkin uus auto:)

neljästoista luukku

tummanharmaa glitterinen kynsilakka =)

Aamulla nukutti pitkään, eilen kun oli hiukan jännittävä päivä. Kävin töiden jälkeen meikissä ja sitten ryntäsin kotiin, vihdoin sain aikaiseksi huomenlahjakuvien oton. Eli kuvaaja tuli kotiin, otettiin pari tuntia kuvia ja tänään jo työsähköpostissa oli reilu sata kuvaa, joista pitäis muutama valita muokattavaksi. HIRVEEN vaikeeta! Se oli jo muutamaa muokannut vähän, luulenpa ottavani helpon tien ja valkkaavani niistä ainakin muutaman ja sitten vaan jonkun muun. Tehokkaasti työaikaa käyttäen;)

Eilen ei oikein muuta kerennyt, mutta siinäpä sitä olikin.

kolmastoista luukku

et ikinä arvaa?!?! (helpotan vähän, rupsahteluun auttava tuote)

Mr S lähti aamulla köpikseen, mäkin sain itseni kiskottua suht ajoissa ylös sängystä. Tänään töissä tiedossa lähinnä pullan paistamista palaveriin, ehkä just sen verran jaksaa sykkiä ;) paitsi että saa nähdä, mitä noi tutkijat on keksiny mun pään menoksi.

Taas tuli yksi "kiitos mielenkiinnostasi, mutta ei kiitos" -meili jostain työpaikasta, jota olin hakenut. Plääh, ei kun vaan taas uutta putkeen.

kahdestoista luukku

sieltä tulikin sitten ihanan pinkki kynsilakka. Muuten ollaan juostu ympäri kyliä koko päivä, hakemassa auton renkaita, joululahjoja, elokuvaelämyksiä jne.

Lunta on ehkä jopa enemmän kuin viime talvena, pakkastakin siinä kymmenen asteen pintaan. Vielä ei ole ehtinyt harrastamaan mitään talviurheilua, mutta pulkkailusta on ollut puhetta pariinkin eri otteeseen. Saas nähdä.

Niin, siitä elokuvasta sen verran, että käytiin katsomassa Rare Exports. Oli hyvä! Suosittelen lämpimästi.

Ja juokseminen jatkuu, lähdetään anoppilaan kunhan mr S pääsee vessasta ulos.

yhdestoista luukku

ja ylläripylläri kasvonaamio! Kattelin tossa, että minkä niistä haluisin tänään lätkiä naamaani, yksi oli joku mansikkakermahässäkkä, se kuulosti sopivan makeelta mulle;)

Eiliset kuoron pikkujoulut oli rauhalliset, lauleskeltiin singstaria ja osa porukasta (todella pieni osa) tuli sitten vielä meille jatkamaan lauleskelua. Melko nopeaan tahtiin kuitenkin luovuttivat (paitsi yksi, jota ei sitten meinannutkaan saada ulos ollenkaan...) ja suht ajoissa päästiin nukkumaan. Tänään nukutti yli kymmeneen ja sen jälkeen ollaan vaan loikoiltu. Aamupalaksi tein kasvismunakkaan, kun jääkaappi ammotti tyhjyyttään. Tänään pakko käydä ruokakaupassa.

Yritin soitella mun perheenjäsenille, kysyäkseni ovatko mahdollisesti jo pitäneet lahja-arpajaiset. Kukaan ei vastaa. Eikä kukaan ole ainakaan vielä soittanut takaisin. Tarkoituksena siis hoitaa lahja-asiat tänään.

(10 tuntia myöhemmin)

Jäi kesken kirjoittelu, kun sisko soittikin takaisin. Taas tuli kaikkea paskaa ja täyslaidallinen, mutta sitten lähdettiinkin selvittämään kerralla kuntoon nää meidän kränät. Ja johan sitä olikin kerennyt kertyä vuoden ajan. Sovittiin ja lähdettiin vielä siskojen kaa kolmistaan leffaan.

(ja sunnuntaiaamuna)

Jäi julkaisematta, tuli uni. No, ei juuri mitään lisättävää. Tänään lahja-asiat hoitoon ja leffailta J:n ja K:n kanssa

kymmenes luukku

ja vielä yksi kasvonaamio! Mr S yrittää tosissaan joko kertoa rupsahtelusta tai estää sitä ennalta? Huomenna jonkin noista naamioista otan testiin.

Kysyin eilen illalla, että alanko rupsahteleen, kun niin kovasti olen saanut kasvonaamioita? Vastauksena tuli jotain tähän malliin: Se on sulle rentoutumishetki, kun tällä hetkellä ainut naamio sun rentoutumishetkistä on kuolavana toista poskea pitkin. Se ei auta koko naamaan. Heko heko.

ekoterroristi

vaikka ostettiinkin kaikista vihrein auto, joka meillä on ikinä ollut (yök että inhoonkin tota koko sanaa vihreä sen ekohippimerkityksessään) ollaan ehkä melkoisia ekoterroristeja. Tuli vaan mieleen, kun ärsyynnyin blogeja selatessa joihinkin ihme hippiblogeihin. Kapitalismia sen olla pitää! Se sitten siitä ärsytyspuuskasta. Sitten eilisiin tapahtumiin:

Illaksi meidät oli kutsuttu kummipojan isän synttäreitä juhlistamaan. Mehän mentiin ja eipä Jepan piirakka tälläkään kertaa pettänyt. Oli leiponut myös ihanaa valkosuklaa-puolukkakakkua piparipohjalla. Sitä olis voinut syödä ihan ylimääräisen paljon. Hillitsin itseni kuitenkin, yksi pala kinkkupiirakkaa ja yksi kakkupala ja yksi pullapala saivat riittää. Mutta voi että nyt tuli nälkä kun muisteli, miten hyvät tarjoutset oli. Synttärisankari sai lahjaksi mm. olutlaseja, whiskya ja olutkirjan. On aloittanut uuden harrastuksen, maistelee erilaisia oluita. Olikin helppo sitten ostaa erilaisille oluille tarkoitettuja laseja lahjaksi.

Pientä (eikä ihan niin kovin pientäkään) ylpeydenpoikasta oli myös ilmassa, koska Travis selkeästi hakeutui mun ja mr S:n luokse koko ajan. Muut vieraat lähinnä pelotti. Vähänkö ollaan ostettu se puolellemme;). Toisten vieraiden joukossa oli siis myös toiset kummitukset, joten me niin voitettiin tää kisa. Vielä kun pysytään lemppareina, niin hyvä.

Mr S kattoi hieman hitaasti tänä aamuna mun paperipussia, jossa oli pari tonkkaa viiniä ja muutamia siidereitä. Kerroin kyllä, että ovat nyyttärityyppiset pikkujoulut, jotka tänään on tiedossa ja mä lupauduin viemään juotavaa. Pudisteli päätään ja kysyi tuoko joku muu edes jotain syötävää? Toivottavasti;) koska muuten voi olla vähän liian nestepitoinen dieetti tiedossa. Ehkä opin viime kerrasta, joka toinen lasi vettä ja sitä viiniä ei tarvitse juoda janoonsa. Tiedossa siis kuoron pikkujoulut, ihan työpaikan tiloissa (joku saunatila) ja jollain mukana singstar. Mielenkiinnolla odottaen... Jotain puhetta oli jossain vaiheessa myös ehkä jatkoista, jotka mahdollisesti olisivat meillä. Saa nähdä.

yhet nopeet hitaat

pakko vielä mainita että siihen pelättyyn kolmikymppispäivään on enää neljä kuukautta!!! Miten tässä näin pääs käymään? Ja ennenkaikkea, milloin kerkeen alkaa järkkään bileitä? Toisekseen, missä mä ne bileet pidän? Mistä mä repäsen hulluna rahaa bileisiin? (lotto on vetämässä, mutta se raha on jo varattu kämppään, Krunikassa ois yks täydellinen vaan miljoonakakssataaviiskytviistuhatta).

Toinen päivänpolttava kysymys, miks mun puheluihin ei vastata? Oon nyt päivänä muutamana yrittänyt soitella muutamaan eri paikkaan (mm. sukunimiasiasta kyselläkseni) ja kukaan ei vastaa!!!

Vielä pari soittoyritystä, sitten luovutan.

yhdeksäs luukku

ja taas yksi kasvonaamio. Alan vakavasti epäilee, että alan rupsahteleen ;) Tänään moista ei kerkeä kokeilemaan, ehkä lauantaina. Siis naamiota, ei rupsahtelua.

Eilen mr S kaappasi mut syliinsä, tosta noin vaan hyppäsin ja laitoin jalat sen ympäri ja pääsin pitkästä aikaa syliin. Joko mä olen menettänyt painoa tai sitten mr S on vahvistunut, koska jaksoi jopa pidellä mua hetken. (Suudelman verran).

Luin myös Juhani Seppäsen kirjaa "Ensimmäinen sana on isä", joka kertoo vähän kuin vahingossa tulleesta lapsesta, joka muuttaa pariskunnan elämän. Huomasin samaistuvani siihen aikaan ennen sitä lasta, mukavaan elämään, onnelliseen parisuhteeseen, joka ei tarvitsisi ketään kolmatta. Onko nainen huono, jos se ei halua lapsia? Vai onko tää vaan itsekkyyttä? Mr S sanoo, että Peter Pan oli ääliö. Ei halua jäädä sinne Mikä-Mikä-maahan ikuisuudeksi, vaan haluaa kokea kaiken, aikuistua ja varmaankin sen lapsenkin. Toisaalta ottaa kyllä munkin halut ja toiveet huomioon ja luulenpa, että jos sanoisin, etten halua ikinä lapsia, tyytyisi siihen. Mutta olisiko se ollut harhaanjohtavaa markkinointia? Epärehellisyyttä, jolla toinen on saatettu satimeen?

Tällä hetkellä lykkään lapsenteon ajankohtaisuutta ja ajatusta sillä, että ei ole vakityöpaikkaa enkä vielä ole edes pitänyt mun levottoman isoja kolmekymppisiä. Pieni paniikki päällä, mitä sitten niiden synttäreiden jälkeen, mitä sitten kun saankin kivan vakityön? Eihän sieltä voi heti jäädä äippärille. Toisaalta mr S on kyllä sanonut jäävänsä koti-isäksi, jos tarve vaatii. Että nyt vaan kovapalkkainen työ mulle, eikä haittaa vaikka pyöräyttäisin parikin kakaraa, kyllä mr S hoitaa... Tällasia tänään.

Viikon päästä perjantaina tädin hautajaiset, keskellä päivää. Pitänee tutkia, joutuuko ottamaan palkatonta vapaata. Täti oli ehkä yks ilosimmista ihmisistä, sillä oli hauska puhetyyli. Aina pilke silmäkulmassa, vaikka sokko olikin ;)

Huomenna kuoron pikkujoulut, saa nähdä tuleeko meille jatkot. Mr S sanoi lähtevänsä karkuun...

kahdeksas luukku

kalenterista tuli aromaterapeuttinen kasvonaamio. Onkohan mun naamavärkki jotenkin nuutuneen näköinen kun mr S niin kovin haluaa sitä uudistaa naamioilla? Ihan kiva, vielä kun kerkeis itteensä hemmotteleen moisilla tököteillä=)

Luukusta saattoi paljastua myös: tittididii (tää oli siis fanfaari) Volkswagen Passat 1,4 litran koneella oleva automaattilaatikkoinen valkoinen farmarimallinen henkilöauto. Siihen nyt sitten lopulta (ehkä) päädyttiin. Saa nähdä, miten ostoneuvottelut on sujuneet, auto fyysisesti sijaitsee tällä hetkellä Jyväskylässä. Jospas ennen joulua jo se saataisiin käyttöön. Olis meidän joululahja =)

Tänään tiedossa tavaroiden läpikäymistä, osa laitetaan anopin mukaan kirppikselle, osa lahjoitetaan ilmeisesti Fidalle. Osan voisi jopa laitta Huutonettiin myyntiin. Tällä hetkellä siellä baarijakkarat, ihan kivasti on huutajia. Saadaan ehkä neljännes ostohinnasta takaisin. Ei huonosti.

joulukuun seitsemäs

kalenterin luukusta tuli tänään kynsilakka (tumman violetti), eilen tontulla meinas tulla kiire että kerkes ennen vuorokauden vaihtumista täytellä luukkuja. Eilisestä luukusta tuli kasvonaamio, viidennestä luukusta huulirasva. Neljästä ensimmäisestä luukusta tuli Riedelin viinilaseja (1/pvä).

Tänään ei olisi jaksanut nousta sängystä, jotenkin kiskoin vaan itseni sitten lopulta ylös. Mr S lähti köpikseen myöhemmällä koneella, ei tarvinnut senkään takia nousta kauhean aikaisin.

Tulin autolla, vaikka melko hullu veto tais olla, kun tiet on auraamatta ja Mini ei ollutkaan mikään talviauto. Onneksi suht hyvin kuitenkin pääsin kulkemaan. Ajatuksena olis mennä vähän vaikka kaupungille töiden jälkeen, joskos tonttu löytäis jotain kivaa mr S:n kalenterin täytteeksi. Vaikeus tosin on siinä, että kaikki karkit on poissuljettuna... Voipi olla, että ihan vaan Clas Ohlson kutsuu. Vaikeeta keksiä mitään, lahjatkin vielä ihan miettimättä. Jonkun radio-ohjattavan helikopterin se haluu, en mä osaa sellasia ostaa. Vaikee mies.

Itsenäisyyspäivä

ja mr S:n vaarin synttäripäivä. Teräsvaari täytti 87 v. Käytiin moikkaamassa mummua ja vaaria, sekä onnittelemassa vaaria. Käväisyyn kuului myös yletön kaiken syömisen tuputtaminen sekä miljoonaa eri laatua kaikkea ruokaa ja herkkua. Perusmummulameininkiä (näin olen kuullut).

Turun reissu meni hyvin, löysin itselleni täyspitkän valkoisen toppatakin. Melko mainio vaate tässä kelissä. Onneksi päästiin kotiin, tiet on aikamoista puuroa ja Mini on melkoisen matala... Huomenna olis mahdollista mennä autolla töihin, kun mr S menee taas köpikseen, mutta taidan ihan suosiolla ottaa bussin. Niin siis ei oltu meidän Minillä Turussa, vaan kavereiden Kialla, joka on neliveto. Sillä kyllä pääsi. Mutta siis onneksi päästiin mummulasta kotiin. Tänään taas tullut lisää lunta. Jotakuinkin 40 senttiä tässä pyrytellyt tulemaan. Aikamoista, huomenna voi olla taas liikenne sekaisin.

Eilen käytiin syömässä ja leffassa. Katottiin Devil. Oli ihan ok, vähän liika pelottava ja ahdistava välillä. Ruokakin oli ihan ok, tossa Sellossa olevassa italialaisessa syöpöteltiin. Leffan jälkeen tultiin kotiin, oltiin siis liikenteessä toisen pariskunnan kanssa (mulle aiemmin tuntemattomia ihmisiä) ja meillä otettiin vielä yömyssyt ja toisetkin. Ihan mukavaa ja rentoa olemista. Nyt vaan väsyttää, kun meni sen verran myöhään. Kohta pääsee nukkumaan... Käväistiin tänään myös Kallen luona, oli outoa olla kylässä vanhassa kodissaan. Tuli ihan haikea olo, muistui kaikki seurustelun alkuajan jutut mieleen. Pientä kinaa päällä, kun en nyt jaksa keskustella asioista. Haluun nukkuu.

yöllä kello neljä

saattaa ihminen herätä siihen, että joku nimeltämainitsematon ottolapsi (lue: Kalle) saapuu kotiin niin tuiskeessa, ettei meinaa saada kenkiä jalastaan. Siinäpä on sitten hyvä sauma nousta ylös, käydä vessassa (koska illalla ei vaan jaksanut), yrittää auttaa niitä kenkiä pois, kysyä onko kaikki hyvin, tehdä vähän tonttuhommia (mr S:n joulukalenteri on tänä vuonna runo/ajatelmapainotteinen), kehua sitä, että hunsvotti on käynyt parturissa vihdoin, piristyä, ajatella eilistä riitaa/kinaa, pahoittaa mielensä siitä, että siskon facebookpäivityksessä kerrotaan heidän pitäneen tyttöitten pikkujoulut (eikä mua olla kutsuttu), yrittää laittaa pahan mielen pois, koska kello on NELJÄ yöllä, tähän aikaan kuuluu nukkua. Ja taas mulla on kaks kuorsaajaa katon alla. Onneksi toi toinenkin saapui turvallisesti kotiin, ja sai lopulta ihan itse jopa ne kengät pois jalasta.

Eilen siis tuli vähän kinaa ja riitaa, närkästyin kun ei vieläkään saatu joulukoristeita valmiiksi. Vihdoin mr S tokasi, että hänellä on nyt niin paha stressi töistä päällä, ettei jaksa edes miettiä moisia. Oli yrittänyt pimittää multa, koska on sitä mieltä, että oon kohta taas ihan lääketokkuroissani, että on kaikki masennuksen merkit ilmassa. Yritin vakuuttaa, etten mee rikki, mutta tää öinen tilapäivityksen aiheuttama pettymys kolahti vähän liian kovaa. Ei nyt oo hyvä olla, pahin merkki siitä on se, ettei enää edes pysty itkemään...

Ehkä saan vielä unta, seitsemältä herätys, yhdeksältä tulee Jepa, Miku ja Travis hakemaan meitä Turun reissulle. Kyllä se siitä, ei niiden seurassa sovi möksöttää. Ehkä tää olotila sai myös pontta eilisestä visiitistä mr S:n veljen ja sen vaimon luona. Mr S:n veli on ihan ok, jopa hauska välillä, mutta sen vaimo... Se vaan ei suostu tykkäämään musta. Nyt oon jo siinä vaiheessa, että ei se mitään, koska en mäkään tykkää siitä, mutta kyllä se aina korpeaa. KAIKKIEN PITÄÄ TYKÄTÄ MUSTA!!!

Lunta tupaan

sehän vaan tässä vaiheessa talvea passaa (vaikka totta puhuakseni mulla tulee jo tässä vaiheessa ulos korvista koko lumi) jospas olis vaikka valkoinen joulu?

Joulusta puheenollen, kävin eilen hakemassa joulukoristeet kellarista (Kallen suosiollisella avustuksella) sillä välin kun mr S teki ruokaa. Enkä osannut koristella sitä meidän kämppää!!! Kun Lauttasaareen ne koristeet meni ihan kuin itsestään omille paikoilleen, nyt ei vaan millään toiminut missään mikään koriste. Ihan tyhmää. Pitää tänään yrittää jatkaa, joskos vaikka sais jouluisen siitä kämpästä.

Käväistiin myös Järvenpäässä kummipoikaa moikkaamassa, kummipojan äiti oli leiponut joulutorttuja, nam! Niin, sitä ennen käväisin ortopedillä noiden mun nilkkojen takia. Sepä vaan tokas, että laihduta läski. (Ei ehkä ihan noilla sanoilla, mutta sanoma oli selvä) Eikä voi tehdä oikein mitään näille mun jaloille, se ei ole vika että on latuskajalka, se on ominaisuus. Pelottaa tulevat vuodet, kun nyt jo särkee näin paljon. Hoidoksi ehdotti vaan tasapainolautaa, painonpudotusta, päkiäkävelyä ja MBT-tyyppiset kengät.

Miten tota lunta voi olla noin paljon? Ja lisää vaan tulee... Leivoin pitkästä aikaa töissä ihan syötäviä tuotteita, tein piparivoisilmäpullia. Nam. Ruoan jälkeen aion maistaa yhden, vaikka pitäiskin laihduttaa. Mr S:llä on lähtenyt viidessä päivässä pari kiloa, siirtyi vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle. Multa ei oo lähtenyt yhtään, vaikka puoliksi siirryin kanssa (töissä en jaksa ihan niin tiukkaa ruokavaliota pitää, mutta kotona kyllä).

Täyteen ahdettu viikonloppu taas tulossa, josko tänään kerkeis vähän levätä... huomenna Turkuun, sunnuntaina takaisin, sunnuntai-iltana vielä leffaan ja syömään mr S:n jonkun kurssikaverin kera. Nukuttaa.

autonvaihto

ei meille mitään volkkaria tuukkaan. Huijattiin vaan! Pitkällisen (tarkoittaen eilistä iltaa, kun mä olin lähes jo nukahtamispisteessä) keskustelun jälkee päädyttiin sitten ehkä kuitenkin tähän:

Että sellasta tällä kertaa.

Eilen siskonmies kävi kylässä, oli ollut vastaväittäjänä Joensuun yliopistossa jollekin tyypille, niin oli Suomessa käymässä. Tänään sen pitäis lähtee takaisin kotiin, mutta Finnairin lakko. Saa nähdä, kuinka pitkä loma sillä tuleekaan täällä mukavassa Suomessa. Skypetettiin myös vähän siskon kanssa, se oli laittanut ihan joulun jo niille kotiin. Vähän nättiä. Missäköhän välissä mä jaksaisin laittaa joulun meille?

Ärsyttää, kun on sellanen olo, että olis tulossa kipeeksi. Ei nyt just pystyis kipeileen, kun lauantaina pitää lähteä Turkuun! Siellä Jepan kanssa shoppailua ja ehkä vähän ulkona syömistä ynnä muuta mukavaa. Nyt kuitenkin töitä.