alkaakohan olla aika palailla ihmisten ilmoille, jos näkee unta julkkiksista, jotka osallistuvat U:n vaipanvaihto-operaatioihin? Unessa olin jossain tapahtumassa menneisyydessä. Yhdessä pöydässä istui Mikko Leppilampi, jonka nimi oli loogisesti Olavi Leppilampi ja näytti etäisesti salkkareiden Sakulta. Koska tämä tapahtui menneisyydessä, tokaisin, että tosta tyypistä mä saan hyvän miehen itelleni ja U:lle isäpuolen. Siis ei ollut vielä mikään julkkis varsinaisesti siinä vaiheessa, toki loogisesti U oli jo olemassa ja mr S:ää ei näkynyt tai kuulunut tai tuntunut. Tiesin, että Olavista on tulossa iso julkkis, mietin vaan, että se kyllä jättää vaimonsa tulevaisuudessa. Päätin ottaa riskin (koska mähän oon niin ihana, ettei mua voi jättää ja jos olen menneisyydessä, pystyn muuttamaan tulevaisuutta omilla teoillani...). Onpa sekavaa. Unet välillä on. Menin tekemään lähempää tuttavuutta, säkenöivän itseni ja vääjäämättömän hyvän huumorintajuni avulla onnistuin vokottelemaan Olavi/Mikon ihastumaan itseeni. Josta looginen jatkumo on lähteä invavessaan vaihtamaan U:lle vaippaa. Jossa kävikin sitten vaipanvaihdon (ja U:n rattaisiin nukahtamisen) jälkeen todella kiihkeäksi toiminta. Ja sitten heräsin =(. Just kun olisi alkanut romantillinen toiminta.
Eilen oli todella väsynyt päivä, nukuttiin pitkät päikkärit U:n kanssa. Enkä välittänyt metriäkään siitä, että pitäisi imuroida, siivota ja silittää. Kyllä ne odottaa. Jopa huomiseen, koska kohta U:lle ruokaa napaan ja lähtö kohti K-nummea kaveria moikkaamaan. Vauva-mammatreffeille =). Sieltä nopeasti kodin kautta ja Kontulaan mun vanhemmille, jossa siskonpoika tulee heittämään heipat. Ylihuomenna lähtee kotiin.
Mr S:llä on muuten ens viikko lomaa, pitäis keksiä jotain tekemistä. Äkkilähtö johonkin lämpimään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti