Herramies U halusi jutella. Kahden aikaan yöllä. Eikä tommonen vajaa kuuskuinen vauva tajua, että öisin kuiskitaan. Tuli sitten ihan suoraa huutoa ölinää, joka kuulostaa suurinpiirtein tältä: ÖÖÖÖÖ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÖÖÖÖÖÖÖÖÖ YYYYYYYY (virkayskää) ÖÖÖÖÖÖÖ ÖÄÄÄÖÖÖÄÄÄÖÖÖ (se virkayskä taas) AAAAAAEEEEEE jne. (konsonantteja odotellessa). Tätä jatkui sitten sellaisen puolisen tuntia. Vaikka otin tissille (siitäkin välillä piti irrottaa huutelemaan näitä eritärkeitä vokaaleja) ei nukahtanut. Vihdoin kun nukahti, niin mähän olin aivan pirteänä. Lueskelin sitten unta odotellessa kirjaa, joka on liian jännä. Ei malttanut taas laskea sitä käsistään... Eli nukahdin sitten joskus puol viiden aikaan. U taas heräsi älämölöimään heti ennen kuutta. Eikä siitä sitten enää suostunut nukahtamaan. Voi kunpa nukkuis pitkät päikkärit, että mäkin saisin vähän unta. Oon niin zombi, kun en oo saanu riittävästi nukuttua.
Mr S:llä alkaa tänään loma! Voi kun äkättäis jokin halpa äkkilähtö lämpimään! Tai vaihtoehtoisesti päästäis lillumaan johonkin kylpylään vaikka. Tänään katotaan, mitä tehdään.
Nyt aamupuurolle ja ehkä sen jälkeen ne pitkät päikkärit?
1 kommentti:
Ihana herramies! Terkkuja sille: öööööäääääuuuuuiiiiiioooooooooo iiiiuuuueeeeeeaaaaaaa! :) tätiltä.
Lähetä kommentti