Taas yksi viikonloppu takanapäin. Oli kaveria kylässä (skumppaa ja hyvää ruokaa), ristiäiskakun vääntöä ja sitten tietty ne ristiäiset, naapurien kahvittamista, kaupassa juoksemista ja yksi hyvin kiukkuinen kakara.
U:lla on nyt ollut pari todella huonoa päivää. Oli eilen hilpeetä käydä ostoksilla, kun yksi kiljuu kärryissä ja mulla hermo ei riitä. Että anteeks vaan kaikille Tapiolan Stockan asiakkaille, se oli meidän U vaan, joka käytteli äänihuuliaan tehokkaasti. No, kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Mutta siinä vaiheessa, kun yrität miettiä rattaiden ja ostoskorin kanssa, että mitä siihen kakkuun tarvitsikaan ja mitä tänään grillataan, niin hermohan loppuu. Helppoahan mulla yhden kanssa oli, tuli hoitohuoneessa vastaan isukki kolmen pienen (kaksoset ja yksönen) kakaran kanssa. Siinä hiukka säälitti. Eikä sääli kovin paljon haihtunut, kun ruokaosastolla törmäsin uudestaan tähän iskään. Olivat löytäneet äidin ja pari kakaraa lisää.
Just lähti naapurit (ei noi viereiset, vaan aidantakaiset) kotiinsa. Mukavilta tuntuivat ja oikein hyväkäytöksiset lapsoset heillä. Ehkä vois heistä saada välillä sellaista iltaistuskeluseuraa? Toivottavasti.
Eilen meni vähän pitkäksi ilta, väsyttää kovin. Eikä tällainen edustaminen (ne ristiäiset ja naapureiden kanssa seurustelu) auta asiaa. Ihan pian nukkumaan, jotta aamulla pirteenä töihin.
Saas nähdä, millainen viikko tulossa töissä, melko moni lomailee jo. Minä en vielä moneen viikkoon.
Huomenna muuten talon lopputarkastus, kaikki sormet ja varpaat ristiin, että menee läpi!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti