Ihan ekasta ei ole paljon kerrottavaa, jossain puistossa mua päätä lyhyemmän, kiharatukkaisen pojan kanssa. Sen kanssa ei paljon sitä enempää sitten pussailtukaan.
Mutta mr S:n kanssa. Onneksi ei oltu seisaaltaan, koska olis saattanut mennä jalat alta... Se suudelma oli täynnä tunnetta, mun puolelta vielä kyyneliä ja surua, mutta mr S:n puolelta lupaus tulevasta ja sehän pentele lunasti sen lupauksen. Tulee suudeltua ihan liian harvoin nykyään. Sellasta pusuttelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti