kyllä ne on mansikat. Oon melko monena kesänä syönyt itseni lähes kipeäksi mansikoista. Onni oli kaksi kesää olla kesätöissä, jossa kesähessujen tehtäviin kuului lähes joka päivä mansikoiden perkuu. Kuormasta syömistä kun ei paheksittu. Opin aivan jumalattoman nopeaksi perkaajaksi, sai enemmän syötyä siinä sivussa, eikä kukaan valittanut.
Se siitä tarinasta.
Viime viikonlopusta voisi pari sanasta kirjoittaa. Perjantaina yksi kaveri (ammattikouluajoilta) tuli meille. Tarkoituksena oli mennä Espoon saaristokierrokselle/piknikille. Ei sää oikein suosinut, mentiin keilaamaan. Sellon keilahallissa soi aivan loistobiisit! Jorattiin kaverin kanssa aivan kympillä captain jackia sun muita ysärihelmiä. Mr S vähän pyöritteli silmiään, mutta kyllä silläkin jossain vaiheessa jalka vipatti ;)
U oli siis yökylässä ja oltiin ihan aikuisten kesken. Kaverikin oli saanut lapsensa kerrankin hoitoon. Jokin vamma kyllä on tullut ton kakaran myötä. Ei pystynyt yhtään löysäämään kontrollia. Piti olla jotenkin ihan skarppina, vaikka ei oikeasti ollut mitään syytä. No, eipä mikään känniääliöiminen nyt muutenkaan oo hauskaa, mutta oli hieman häiritsevää. Kaveri kun oli aika vauhdissa, eikä mr S:kään ihan selvinpäin ollut. Heräiltiin la vasta 10 aikaan, oli kyllä luksusta nukkua pitkään. Kaveri lähti kotiin ja me vielä päikkäröitiin mr S:n kanssa. U tuli kotiin joskus iltapäivästä.
Lauantaina toinen kaveri oli seuraa vailla ja tuli sitten viihdyttämään meitä illalla. Grillattiin ja paljuiltiin. Jäi yöksi ja sunnuntaina lähti aamupäivästä. Melkein samalla ovenavauksella tuli anoppi miehensä kera kahville. Illalla mr S halusi tehdä jotain, koska koko ajan ollaan vaan oltu! Pikkasen meni hermo, mun mielestä kun oli ollut melkoisen paljon ohjelmaa ihan koko viikonolopun tarpeiksi. No, käytiin illasta vielä kummipoikaa moikkaamassa.
U muutti omaan huoneeseen. Kaksi ekaa iltaa meni ihan hienosti, mutta nyt ei meinaa nukahtaa. Pitää mennä katsomaan, mikä siellä on vikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti