maanantaiaamun valitukset

perjantaina iiiiso riita edelleen kävelysauvoista. Jotenkin saatiin sovittua, mutta ei ollut kovinkaan hilpeätä. Himppasen vaikeeta, kun oli kuitenkin siskonpojan kastetilaisuus, jossa piti olla jotakuinkin kunnolla.

Olin siis ensimmäistä kertaa moneen vuoteen kirkossa käymässä. Toi tunteita pintaan. Nousi karvat pystyyn ja teki mieli vaan paeta. Nätisti hymyilin ja otin vastaan ne: "Sua ei ookaan näkynyt, millon nähdään seuraavan kerran" -tyyppiset ei kovin hienovaraset ehdotukset siitä, että kyllä siellä kirkossa pitää käydä joka sunnuntai. Onneksi oma perhe ei enää jaksa jauhaa siitä.

Lauantaiaamuna kävin parturissa. Mun ihana parturi tais olla vähän särkylääkkeissä/unessa. Värjäs mun hiukset sellaseks kirkkaanpunaseks, joka haalistui ekassa pesussa sellaiseksi... no rumaksi. No, laittoi sitten kotiin värin mukaan, jonka laitoinkin jo eilen päähän. Nyt on tummanviininpunaiset hiukset. Kotoisaa. Olinkin jo ihan tarpeeks kauan blondina.

Käytiin Naantalissa kaveripariskunnan kanssa, syötiin, juotiin, saunottiin. Mulla tuli uni jossain vaiheessa, viime viikko kun oli aikamoista vaakalentoa. Juttelin unissani, heräsin siihen kun mulle nauretaan. Heräsin yöllä ja kuuntelin kolmea erilaista tuhinaa/kuorsausta. Yks oli nukahtanut otsalampun kera. Varsinainen valopää.

Eilen sitten kävin kaverin kanssa sauvakävelyllä. Käveltiin jotain puolisen tuntia. Mulla hiki vaan valu ja naama punasena puuskutin kaverin rinnalla, joka oli sitä mieltä, että no, tämä oli nyt tällainen palauttava. Ei kiva!

Mr S oli eilen pomonsa luona tekemässä töitä. Mua jotenkin vaan... hämää. Ärsyttää, että se tekee niin paljon vapaa-ajalla töitä. Eikä se näy mitenkään palkassa tai asemassa tai missään. Ihan sama, sainpahan nukahtaa rauhassa.

Unissa mua jahtas sarjamurhaaja, joka halus nylkeä mun ihon. Heräsin, yritin tolkuttaa itselleni, että se oli vaan unta. Aamuyöstä vielä jotain pahoja unia, joita en onneksi muista.