Viime viikko meni tosiaan päänsäryssä. Tiistaina alkoi, keskiviikon olin pois töistä (toimintakyvyttömänä pimeessä peiton alla), torstaina töissä kärvistelemässä, perjantaina lekurin kautta lääkkeet ja takaisin pimeään peiton alle.
Hip hurraa muuten suomalaiselle terveydenhuollolle. Torstain-perjantain välisenä yönä kaverilla (joka oli meillä yötä) alkoi virtsatietulehdus. Oli kärvistellyt kolmesta asti hereillä. No, kuuden aikaan heräsin ja lähdettiin Peijakseen. Peijaksesta ohjasivat omalle terveysasemalle, joka ei ollut auki! Vieressä oli yksityinen, johon ei saanut aikaa. Onneksi täällä töissä on lääkäriasema, mutta aikamoista pyöritystä kyllä. Pisti sylettään.
Tipu on meillä hoidossa. Se oli eilen Rohkea. Otin pikkupäikkärit, heräsin kun sen pyrstö kutitteli mun kättä. Oli uskaltautunut sohvan käsinojalle mun seuraks. Oli ihana!
Mr S kävi tänään liittymässä kirkkoon. Tullut kaksi kummilapsipyyntöä kahden viikon sisällä. Sillä on myös jonkinnäköinen kolmenkympin kriisi. Ei tiedä mitä haluaa tehdä. Tai siis tietää, mutta siihen ei ole varaa/rahaa.
Epätietoinen olo kuulemma. Ei helpota mun oloa juurikaan.
2 kommenttia:
miks sil nyt vasta se kolmenkympin riisi on? hehee, ihku rohkea tipunen :) ma oon ettiny tanaan TYOTA. ei kivaa.
Se on muutenkin jotenkin hidas, niin kai sitten vasta nyt. Työ ei oo kivaa, mä riudun täällä töissä, ei tunnu helpottavan ollenkaan tää lomanjälkeinen ahdistus... että silleen.
Lähetä kommentti