Arvatkaa kuka tulee tänään

hoitoon saapuu tänään ystävämme Papu! Vasta äsken sain tietää tästä, enkä edes tiedä, kuinka pitkään herra suvaitsee olla tällä erää luonamme. Mutta oon kyllä ihan innoissani. Papu on siis mr S:n exän neitokakadu, tällainen:

Jee, on niin kivaa mennä kotiin kun on joku odottamassa. (Kuvassa muuten ei ole juuri Papu, mutta hyvin samannäköinen yksilö)

Muisteloita ja muuta

Hahaa, eilinen teksti oli ilmestynyt hieman viiveellä. Nyt pitäisi olla oikea aika asetettuna ja tekstien ilmestyä sitä mukaa kun niitä kirjottelen.
Papu oli eilen hermojaraastavan itsepäinen. Päästin sen lentelemään, ja vuoronperään herra kävi jäystämässä telkkaria ja peilin kehyksiä. Tietää tasan tarkkaan sen olevan kiellettyä! Mutta kun mua ei uskota... Illalla mr S:n ollessa paikalla Papu käyttäytyi niin mallikelpoisesti, että. Näemmä testaa, että onko mun kanssa eri jutut sallittuja, kun isännän =).
Hämmentävän hyvä käytös jatkuu edelleen mr S:n osalta. Viimeksi tällaisen riidan jälkeen kesti juuri tasan päivän... Onkohan sillä joku syy käyttäytyä nyt näin hyvin? Luultavasti vaan on huono omatunto, kun ei oo mulle nyt aikaa, kun töissänsä on niin kova hoppu. Ei raukka tajua, että mä oon vaan välillä tyytyväinen, kun saa omaa aikaa. Eilenkin sain järjesteltyä kaikki tärkeät paperit ja kuitit sunmuut kansioihin.
Tänäänkin oon aikaisin töissä, vielä ei oo kukaan muu edes tullut. Nautiskelen, radio päällä ja kattelen rauhassa päivän töitä. Ei onneksi näytä kaoottiselta. Voisi lähteä aikaisemmin, käydä siskon luona ja ehkä vaikka lähteä rannalle illalla. Mr S on koko illan varattu. Polttareiden suunnittelua. Aikovat laittaa polttarisankarin hyppäämään mäkeä. Saa nähdä, kuinka käy... Mr S on nuorempana harrastanut moista, joten hänellä tietenkin löytyy puvut ja kypärät. Polttarisankariraukka saa lainata niitä.
Viikonloppuna Kotkaan! Jee! Kavereiden luokse, hiukka pitää ottaa viunaa luultavasti. Niin sekopää kaverit, että aika mielenkiinnolla odottelen tulevaa reissua. Saa nähä, mitä ovat keksineet.
Sisko lähteekin huomenna etelään, saa nähä voiko tänään hengaa mun kanssa... toivottavasti ainakin hetken. Minneköhän aikovat laittaa pikkuhauvan? Niin mielelläni ottaisin sen meille hoitoon, mutta jotenkin tuntuu, ettei sisko anna sitä meille mielellään. Voi johtua siitä, ettei se joudu olemaan kotonaan yksin kun korkeintaan muutaman tunnin, meillä ois koko työpäivän. Ehkä joku kerta saadaan hoitaa sitä karvakasaa.
Paino on ehkä hivenen lähtenyt alaspäin. Turvotusta on ainakin hävinnyt, masu ei pömpötä niin kovin. Ehkä jopa voisin uskaltaa sanoa, että kilon verran on lähtenyt. Mihinkähän se on mennyt? Kuten kaikki tietää, läskin määrä maailmassa on vakio. Että onnea vaan sille, kuka saa mun kilot =)
Äitin kanssa myös juttelin eilen. Oli kovin pahoillaan, ettei kerkeä tulla katsomaan Papua. Se on ollut niin eläintä vailla siitä asti kun meiän rakas labbis kuoli pari vuotta sitten. Se olikin varsinainen tapaus se labbis. Isä ei vieläkään tiedä, miksi joulupöydässä monta vuotta sitten kaikki virnuili, kuinka hyvää kinkku olikaan... Pikkulabbis oli päättänyt syödä koko kinkun raakana, kun se oli sulamassa pikkueteisessä, mitenköhän se oli sinne edes päässyt? Oli aika hiljasta koiraa vatsavaivoinensa joulun. Siskot ja äiti kävi ostaa jonkin kolme kertaa kalliimman viime hetken kinkun, kun ei ois sellanen samanlainen enää kerennyt sulaa.
Sille koiruudelle tein aamupaloja monet kerrat. Kunnes eläinlääkäri totes sillä vehnäallergian. Siihen loppu sen aamupaahtoleivät voideltuina ja juustolla ja kinkulla. Kyllä se yritti vielä senkin jälkeen niillä ruskeilla silmillään, mutta ei voinut tehdä sille hallaa.
Meni nyt ihan muisteluks tää homma. Tuli vaan mieleen... Äiti siis kertois eilen tavanneensa yhden mun lapsuudenkaverin vanhemmat. Kaveri oli mennyt naimisiin. Ihan kiva. Millonkohan mr S päättää kosia mua? Haluaisin niin sen kanssa naimisiin! Vaikka vannoin, etten enää ikinä, mutta... ihmiset ja elämä muuttuu. Mutta jokatapauksessa onnea todella paljon rouva Hokkaselle!!!
Luultavasti pitää hieman tehdä töitäkin välillä. Mukavaa keskiviikkoa mulle ja kaikille! Tänään on sitäpaitsi luvattu hellettä! Aikaisin töistä pois ja biitsille!

Tiistait...

Jos jotain vihaan, niin tiistaipäiviä. Sen takia varmaankin päädyin tänne kirjoittelemaan... Työajalla vielä, (ei kerrota kelleen). Ihan pikkutytöstä asti ts ainakin yläasteelta kaikkein vaikein aamuherätys on ollut tiistaisin. Tänään onneksi heräilin ajoissa, mutta nyt ruoan jälkeen tuntuu meno hyytyvän.
Papu (neitokakadu) on meillä hoidossa vielä viikon, jee! Jos siihen mennessä uskaltaisi mennä ruokakupilleen, kun mentiin herran yksiö laittamaan uuteen uskoon. Ja uudet asiat on eri pelottavia ja nyt ne ärsyttävästi ilmaantui juuri ruokakupin eteen. Ei kai tollainen eläin voi itseään nälkään tappaa, vai voiko? Toivottavasti ei sentään. Ehkä jo tänään pääsee syömään ruokaansa. On elänyt nyt vaan hirssillä. No, se tuntuu kelpaavan=)
Me aloitettiin mister S:n kanssa uusi elämä. Tarkoittaen siis laihdutusta. Voisi tänne myös yrittää kirjata saavutuksia/takapakkeja (viimeisiä toivottavasti hyvin paljon vähemmän). Eilen käytiin illalla lenkillä. Karkkia en ole syönyt ihan hetkeen. Eilen tosin meinasi käydä köpelösti, kun kävelin videovuokraamon ohi ja tuli mieleen ne kaikki ihanat irttarit! Pysyin lujana! Mr S. on muuten viime päivinä käyttytynyt liiankin mallikelpoisesti, tiskannut astioita yms. epäilyttävää. Johtunee riidasta, joka käytiin sunnuntaina. Annoin taas tulla oikein täyslaidallisen. Ja ihan vaan tuntu olevan syynä se, että menkat alko (sitä ei kyllä tunnusteta mr S:lle).
Kävin eilen myös hakemassa apteekista lääkkeitä pienemmällä annostuksella, eli masennuslääkitystä oon lopettelemassa. Puoltoista vuotta on tullut nappeja vedettyä naamaan. Vähän sekin jänskättää, mutta kyllä se siitä! Siitähän voisi myös päivittää tuntojaan vaikka ihan omaksi ilokseen tänne.
Kai pitää tehdä hieman töitä taas välillä, tuntuu vaan, että kaikki muut ovat lomilla, paitsi minä, joten on melko hiljaista... Pidin jo pari viikkoa tossa heinäkuun alussa lomaa, mutta siitä joku toinen kerta sitten, jos jaksaa...
Yritetään jaksaa taas tää tiistai hymyillen!