jänskättää

että millanen höpösetä tosta meidän U:sta tuleekaan... Sitten kun intoutuu juttelemaan, ei meinaa saada suunvuoroa. Sen verran tulee juttua ja vielä volyymit kaakossa. Varsinkin, jos ei ihan heti vastaile, niin huutamaanhan sitä pitää ruveta (ei siis itkuhuutamaan, vaan jutteluhuutamaan). Olo on todella älykäs, kun täällä päivät pitkät juttelen U:n kanssa lähinnä vokaaleilla. Uuuuuu, ööööööö, ooooooo, jne.