epämääräisen levoton yö takana, illan keskustelujen jälkeen kaikki asiat pyöri päässä. Avauduin tästä työahdistuksesta mr S:lle, joka normaaliin miehiseen tapaansa yritti ratkaista ongelmaa ja kertoa mulle toimintatapoja. Kun ainoa asia, jota olisin kaivannut, oli päähäntaputus ja vakuuttelu siitä, että kaikki kyllä järjestyy.
Ne hetket, jotka sain nukuttua, näin levottomia unia. Olin homobaarissa, jossa tapahtui pieni ampumavälikohtaus. Kaksi ihmistä ampui toisensa, mutta mun ainoa huoli oli se, että pääsen vessaan. Pääsin, mutten löytänyt yhtään pönttöä. Vaan jotain ihme pisuaareja. Kun löysin toisen vessan, se oli kokonaan veden alla. Ihmettelin kovasti, miten voi veden alla käydä vessassa, mutta se oli joku ihme gay-juttu. Ihan sekasin piä.
Soitin just vanhaan työpaikkaan, kyselin väliaikatietoja, olisiko siellä töitä. Vasta kaverilta tiedustelin, tänään soitan myös vanhalle pomolle. Parempi sekin oli, kuin tää nykyinen tilanne. Ikävää kyllä. Niin ja siellä on ihan maailman parhaat työkaverit! Se painaa ihan tuhottomasti tässä arjen aherruksessa.
Käytiin lauantaina kattomassa leffa, The Rite. Ehkä ahdistavin leffa ihan hetkeen. Jossain vaiheessa meinasin oikeesti kävellä ulos. En ehkä just suosittele kyseistä leffaa ihmisille, joilla jotakin traumoja uskonnosta...
1 kommentti:
Hyyi, tommoset leffat on kaikist inhoimpii. En siis menis kattoo! onneks baattikaa ei tykkaa, ollaa nynnyi ja nahaa painajaiseja :D me katottiin eilen leffassa battle:la ja koton viel daybreakers. Ne oli ihan ok, paitsi daybreakers ehka vahan allo.
Lähetä kommentti