yksinäisyyttä

olin eilen yksin kotona ja pitkästä aikaa tuli sellainen olo, etten tykkää siitä. Tuli olo, että mut on hylätty, unohdettu, oon yksin maailmassa. En edes jaksanut Pacon kanssa leikkiä. Ryvin itsesäälissä. Välillä pitää rypeä. Sieltä mudista nouseminen vaan ei aina toimi. Itkeä tirautin vielä illalla/yöllä pari kyyneltä. Ihan vaan itsesäälistä. Tänään on jo ehkä parempi olo, duunikaveri tuli aamulla hakemaan kahville. Meen varmaankin syömään tonne ruokalaan, ei jaksa nuudeleita.