alkujäykkyyttä

avauduin tänään töissä esimiehelle (melkein tippa silmässä) siitä, että on niin kauhean ulkopuolinen olo. Kun ei ole mitään kahvi/ruokataukoja, jolloin luontevasti tutustuisi työkavereihin. Jokainen vaan syö oman koneensa ääressä nopeesti jotain. Nihkeetä. Esimies vaan huokas helpottuneena, että onneksi muutkin on kokeneet saman. Eli on itsekin melko uusi tuolla talossa ja ihan samoja fiiliksiä kertoi tuntevansa. Mitäs sille sitten voisi tehdä? No, ainakin puhua pälätin yhden duunikaverin tänään varmaankin ihan pyörryksiin. Eli vaan pakotan ne tutustumaan itteeni=)

Väsyttää koko ajan. Mr S lähti pomonsa luo saunaan, mä voisin ottaa pikku päikkärit.