Oli tänään koulutuspäivä. Melko yksinäisenä reppanana yritin pysyä hereillä. Siinä melko huonosti onnistuen. Ekalla kahvitauolla vaihdoin pari sanaa vessajonossa yhden tytön kanssa. Lounastauon alkaessa yritin tuloksetta huhuilla, että missä täällä olisi ruokala (koulutus oli eri rakennuksessa, jossa normaalisti työskentelen). Tämä vessajonotyttö nappasi mut mukaansa, mentiin yliopiston rakennukselle syömään. Tuntui, etten ole aikoihin jutellut kenenkään kanssa. Se tyttörukka sai kuulla sellaisen puheripulin, ettei mitään järkeä. No, ehkä annoin hänenkin hieman puhua... Ollaan samassa yläorganisaatiossa, mutta ei olla törmätty aiemmin. Harmi vaan, että tää tyttö jää tammikuussa äitiyslomalle. Ihan päätöntä, että kaikki vaan lisääntyy. Koulutuksen päätteeksi vielä sovittiin, että mennään joku päivä yhdessä lounaalle. Se olisi mukavaa vaihtelua siihen, että syö koneensa ääressä nuudelia ja tonnikalaa... En edes tykkää tonnikalasta.
Tänään oli kuoroharjoitukset, ihan mukavaa, paitsi että ehkä hieman liikaa virsityyppisiä ratkaisuja. Pääasia, että saa laulaa. Vaikeeta vaan näin pitkän ajan jälkeen yrittää laulaa alttoa, kun se melodia puskee väkisin läpi.
Nyt pitää viilata kynnet.
2 kommenttia:
jee, ehka ma voisin leipoo ittelleni ystavan, ku ei tunnu muuten sujuvan :D sillon yks paiva ku oli muka kauheeta, ni kylla se siita helpottu, ja miekkonen onneks imuroin ja ma pesin vessat! Ja eilinen oli kiva, ku mun englannin opettaja sano, et ma oon hyva kirjottaja! jee :) ja sitte tanaan ma saan leipoo ja suunnitella baatin muumioasua ja kaikkee kivaa! (tai no pitais kai teha kouluhommiaki, mut on nekin IHAN kivoja, hehe :D)
mähän sanoin, onneks uskot isosiskoa. Ei oo mitään niin pahaa, ettei koiruuden pieni rapsuttelu ja touhuilu auta. Ja kyllä sä niitä kavereitakin saat, ajan kanssa. Mullakin on hieman tylsää, kun ei ole täällä töissä (siis tässä talossa) ketään potentiaalia. Pitää vaan pitää yhteyttä muihin ystäviin.
Lähetä kommentti