Tulipa hieman ahdettua itseensä taas kaikenlaista roskaa tuossa viikonloppuna. Perjantaina tosiaan oli Maija Vilkkumaan keikka, se oli tosi jees, tanssittiin vaan siskon kanssa ihan hulluna. Sitä ennen oltiin kyllä syötykin ihan hulluna vieressä olevassa Amarillossa (lue: ei mitään kevyttä ruokaa...) mutta siitä ei jäänyt niin huono omatunto kun kuitenkin joraili menemään samantien kaikkia kaloreita.
Lauantaina mun kaveri ja sen mies ja niiden kekara tuli käymään. Kävästiin niiden kanssa keskustassa kattomassa vähän joulumarkkinoita ja Luciakulkue. Se oli aika mukava, oikein hyväntuulinen juttu, jota kukaan meistä ei aiemmin ollut käynyt katsomassa. Sitten mentiin meille ja syötiin pekoninakkeja, lihapullia, sipulirenkaita, perunamuussia, mutakakkua, jädeä... Ei paljon tarvinnut iltapalaa ton setin jälkeen. Sunnuntaiaamuna vaaka näytti vanhaa tuttua 72,2kg. Eli ei suuria muutoksia.
Eilen repes. Mr S lähti aamusta Tanskaan, mulle jäi ihan yksin vastuulleni joulukorttien osto ja kirjoittelu. Sitä sitten harmitellessa päätin, että mähän syön pizzaa tänään. Söin sitten pizzaa. Ekat kaks palaa oli ihan jees, loput vaan ahdoin, vaikka ei edes tehnyt mieli. Sitten piti jälkkäriks olla myös vähän irttareita. Loppuillan kieriskelinkin sitten tuskissani, kun ei oo kroppa pitkään aikaan saanut moista satsia. Kävin jo pari kertaa vessassakin siinä uskossa, että kohta tulee kaikki ylös. Onneksi ei sentään. Tän aamun lukema 73,4kg!!! Hui!
Vielä puuttuisi kolmesta kortista osoitetiedot. Miks hitossa ihmiset haluu pitää jotenkin salaisuutena sen, missä ne asuu? En pysty ymmärtämään? Varsinkin kun ei oo mistään julkisuuden henkilöistä kyse... Kun kuitenkin tiedän, että missä ne asuu. En vaan voi muistaa kaikkia ulkoa. Pitää yrittää pyytää kauniisti, että sais laittaa meiän duunin postin kautta noi kortit, kun muuten pitää lähtee suht aikasin, että kerkee postilaatikolle. Ne kun tyhjennetään jotain neljältä? Kun saman postin kautta meiän duunin ulosmenevät kulkee. Voi hitsi kun olis tuttuja tuolla postituksessa... No, voin silti kysyä.
Pikkukoira lähti viime yönä kohti ameriikan ihmemaata. On se vaan sellainen maailmanmatkaaja=) serkku hoiti sitä tän ajan ja oli ihan itku kurkussa ollut kun piti luopua siitä. On se vaan niin suloinen. Toisin kun jotkut muut koirat, jotka aloittaa haukkumisen/ulvomisen neljän aikaan yöllä! Naapurissa on ilmeisesti taas koira hoidossa (ollut joskus aikaisemminkin) ja naapuri luultavasti tekee jotain vuorotyötä. Ei ole mukavaa herätä siihen, kun koira itkee ja haukkuu keskellä yötä! Toivottavasti tää taas on vaan sellainen hoitosessio, eikä oo mikään pysyvä ratkaisu! Vois palaa pikkasen hihat.
Sain tänään joulukalenterista tollasen minikumiankan, joka on hoitsun asussa. Otin töihin maskotiks. Se voi olla ihan hyvä, että on tollanen hoitsu lähellä, mulla kun on vähän taipumusta teloa itseäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti