torstai 18. joulukuuta 2008

kipeyttä edelleen

Lueskelin tossa päiväkirjaa ja huomioin, että oon aika usein kipeenä. Tai sitten vaan kirjotan sitä silloin, kun oon kipeenä... en huomannut katella kauheesti päiväyksiä. Mulla oli vähän niinkuin tavoitteena olla koko loppuvuos ilman saikkupäiviä, kun tuntuu, että oon jatkuvasti saikulla, mutta ei ihan onnistunut.

Sitten ihan eppaa, pari päivää makoilen sängyn pohjalla ja pikkusisko on jo saanut kahet kengät ja pikkukoiran takaisin. Mulle ei oo tapahtunut mitään. Niin, paitsi että mr S haali jälleen yhden au pairin meille (mainitsinkohan jo tästä?) tosin vaan pariksi yöksi tällä kertaa. Viimeksi sen kaveri asui meillä melkein vuoden. Tosin nyt olis pikkasen hankalampaa, kun on sen verran pienempi kämppä. Kyse on tällä kertaa yhestä melontakaverista, joka asuu Kotkassa, mutta tekee työharjoitteluaan täällä maamme pääkaupungissa. Siitä tulee joku lanssikuski kai. Ihan hauska tyyppi. En tosin oo kauheen vieraanvaraisena tälleen kipeenä. Ja tää paikkakin on ihan kaaos. Huomenna pitäis olla bileet. Tai siis on, mutta tää kämppä näyttää jo siltä, että ne olis ollut ne bileet...

Mr S kävi eilen kaupassa. Meni vähän villiksi. Mä luulin, että näiden oli tarkotus olla sellaset omapullomukaan -bileet, mutta luulin väärin. Oli ostanut laatikollisen! viinipulloja ja kaikkea muuta sellaista. Ja sokerikon ja kermakon. En oo kyllä ikinä ennen ollut sokerikon ja kermakon ylpeä omistaja. Mr S väittää, että mä tuhlaan, mutta takuulla ei olis saanut ostaa niin paljon tavaraa, jos mä olisin ollut mukana.

Alkupalana tai siis kun astuu ovesta sisään, on glögi, pipari ja joulupuuro. Seisovassa pöydässä on sitten kalaa, mätiä, jotain leipää, laatikoita, kinkkua, herneitä.... Vieraita on tulossa 12. Piti olla 14, mutta joku muukin on kipeänä kun minä. Ja mr S on taas kaupassa... ilmeisesti unohti ostaa kristallit tai jotain muuta yhtä järkevää. No, en kyllä valita. Toivon vaan, että pysyn tolpillani sen aikaa, että pystyn emännöimään ne bileet. Nyt on vaan pikkasen heikko happi. Mutta siis eihän ole tautia, joka ei saunalla (en harrasta) viinalla tai tervalla olis parannettavissa. Eikö niin? Ja mulla on uus mekko näihin bileisiin. Se on se, jonka ostin niihin kaverin tupareihin, mutta en sitten loppujen lopuks laittanutkaan sitä sitten sinne... Eli ihan pränikkä. Pikkumusta=)

Jotain hyvää sairastamisessakin, tänään vaaka näytti 71,3kg!!! Eli toivoa näkyy tunnelin päässä.

Ei kommentteja: