tänään mr S lähtee pikkuveljensä polttareihin. Pikkasen pelottaa, että tuleekohan sulhanen ehjänä takaisin. Laittaa sen mm. hyppää mäkeä ja käy splättäämässä ja kuulemma tekee sille morsiussaunan. Siinä vaiheessa kun mr S kaivaa näppylähanskoja esiin ja kysyy, onko olemassa karkeampaa suolaa kuin karkeakiteinen merisuola, niin siinä vaiheessa pitää pikkasen huolestua toisen puolesta. Tai lähinnä mr S:n puolesta, ettei morsian pääse tappamaan sitä...
Tänä aamuna 73,3kg!!!! Kyllä tää tästä pikkuhiljaa lähtee. Juteltiin vakavasti eilen illalla. Mun koulunkäynnistä, naimisiinmenosta, lapsista. Pitäisi kuulemma ennen näitä kahta viimeistä saada toi ensimmäinen loppuun. Pitää ottaa tänään duuniläppäri kotiin ja tehdä edes projektit valmiiksi. Olis edes jotain lopussa. Sekin on jotenkin turhauttavaa, kun ne on periaatteessa jo valmiiksi kirjoitetut, pitää vaan jäsennellä ne oikein ja lisäillä kaikenmaailman viitteitä sun muita. Nyt jos syksyllä sais inssityön ja noi projektit pois, niin keväällä vois sitten keskittyä lukemaan tilastomatikkaa ja epäorgaanista. Luulisin, että saisin käydä tekemässä pelkästään tentit. Kun on hiukka vaikee olla kokopäivätyössä ja käydä koulutunneilla. Ne kun tuppaa oleen myös päivisin.
Mitenköhän nyt sais itteensä niskasta kiinni? Mr S on sitä mieltä, etten ole vielä kunnolla terve, kun on niin suhteettoman vaikeeta edes ajatella menevänsä kouluun (siis se rakennus jo itsessään ahdistaa suunnattomasti). Mutta jos vaan lähettelen nää projektit ja inssityön nyt postilla tai s-postilla, niin saan kerätä itseäni kevääseen asti. Sillon on vaan pakko pakottaa ittensä sinne.
Mitäköhän muuta keksis nyt viikonloppuna? Varmaankin kirjottamisen lisäksi vaan siivoon. On niin törkysen näköinen vessa, että taitaa olla pakko kuurata se. Hinkata saumat puhtaaksi. Meillä on myös saniteettisilikonia, ehkä vois yrittää vähän paikkailla saumoja. Jos uskaltais. Kattoo nyt. Toivottavasti menee kaikki hyvin. Pojatkin sais kyllä tulla kokonaisina takaisin.