Mr S:n vaari, U:n isovaari pääsi pois sunnuntain-maanantain välisenä yönä. Juuri oli mr S:n isä soittanut sunnuntaina, että nesteytys on lopetettu ja vaan kipuja lääkitään. Onneksi meni noinkin nopeasti, oli sydäntäsärkevää tietää, että kaiken aina itse tekemään tottunut mies ei pystynyt enää mihinkään.
Hautajaiset tiedossa siis. On ollut miettimistä siinä, miten ja mitä U:lle kertoo? Kun ei se vielä pieni tajua mitään. Ehkä ennen hautajaisia kerrotaan, että siellä on surullisia ihmisiä, mutta se ei haittaa, koska vaari eli hyvän ja pitkän elämän. Myös mietityttää noin niinkuin ylipäänsä, että miten tällainen 'pakana', joka kuitenkin uskoo johonkin energiaan, henkeen, kuolemanjälkeiseen elämään, kertoo kuolemasta lapselle. Kun ei kuitenkaan halua tuputtaa sitä omaa uskomustaan. No, sitä mietitään sitten.
Oli lähes kymmenen vuoden ajan mun varavaari, omia isovanhempia kun ei elossa ole ollut vuosikausiin... Haikea olo.
Mr S lähdössä duunimatkalle kahdeksi päiväksi. Mulla siis yh-arkea taas vaihteeksi ja U on ihan kauheen räkäsenä. Saa nähdä, onko kotipäiviä tiedossa. Kun töissäkin olis kaikkea. Ei voi mitään.
2 kommenttia:
Noin pienenä ei varmaan tartte oikein kertoa oikein mitään, vaan kertoo että ei voida enää nähdä. Isompana voi kysyä sitte että mitäs se itse tuumaa siitä, ja voi tietty kuvailla mitä jotkut muut ihmiset uskoo/mitä ite uskoo. Näin oon päätelly osimoilleen...
Ainii, ja osanotot.
Lähetä kommentti