Vikoja viedään

Pikkusiskon vika viikonloppu Suomessa, mun vika lomaviikonloppu edessä, vika huvipuistoreissu (luultavasti) tältä kesältä käytynä.

Oltiin tänään Lintsillä (taas). Mr S, pikkusisko ja siskon kaveri kakaransa kera juoksi laitteista toiseen, mä olin U:n vahtina. Sain hattaraa palkinnoksi, ei huono diili ;). Makkaraperunat jäi syömättä, mutta mr S juurikin tuolla kattaa pöytää, jotta saadaan moisista nauttia.

Pieni ressinpoikanen päällä, duuniposteja oon salaa vilkuillut silloin tällöin. (Varsinkin se yks iso tapahtuma, jossa ollaan huomenna mukana, tuotti luultavasti todella paljon lisähommia muille, kun asioissa on ollut kommunikaatiokatkoksia.) Maanantaina uuteen konttoriin ja hirveen huono omatunto siitä, ettei ollut muutossa mukana. Jos nyt kuitenkin osais ottaa rennosti vielä tän vikan lomaviikonlopun. Mr S lupas huomisiin bileisiin (meillä on tuparit!) järkätä tarjoilut. U:llekin saatiin yösija, vaikka hieman näytti jo siltä, että joutuu pitämään vähän hillitymmät bileet.

Asiasta seinään, Nollavaimo antoi pienen haasteen omassa blogissaan tarkkailla tän päivän nauramista. Aamupäivästä vielä oli mielessä tämä haaste, jolloin kikateltiin U:n kanssa ihan urakalla, kun U harjoitteli askeleiden ottoa. Jostain syystä U haluaisi lähteä saman tien juoksemaan ja siitä johtuen dyykkaa sen vastaanottajan syliin ja sekös naurattaa. Eikä tollasen pienen nauruun voi olla yhtymättä. Varmasti tuli naurettua paljon myös tuon aamupäivän jälkeen (varsinkin kun mr S ja pikkusisko puhuivat keskenään täysin samaa kieltä, mutta aidanseipäät ja niin edelleen...) mutta jotenkin unohtui tämä rekisteröiminen.

Hyvä päivä oli tämä, toivottavasti huominenkin on.