lauleskelin tossa pyykkejä laitellessani otsikonmukaista rallatusta. Rikasta isää ja koiraa ei ole, mutta muuten nyt tuntuu olevan pelottavan helppoa elämää. Pikkasen jopa tosiaan odottelee jotain pahaa tapahtuvaksi, mutta yritän olla olematta pirujen seinälle maalailija.
Perjantaina olin duunikavereiden kanssa viettämässä iltaa, oli kivaa. Parit skumpathan siinä tuli sitten nautittua. Joten lauantaiaamuna ehkä hivenen väsytti.
Kuitenkin piti keräillä ittensä ja lähteä kaverin polttareihin. Jotka sitten nostattikin verenpainetta ihan kaksin käsin. Kun ei oikein kukaan tiennyt mistään mitään, mitään ei oltu juuri järkätty, ihme vässyttelyä ja myöhästelyä ja odottelua. No, polttarisankari tuntui kuitenkin kaikesta tästä huolimatta olevan ihan tyytyväinen, niin sehän on pääasia. Mutta jos päivä alkaa sillä, että ravintolabrunssilta myöhästytään TUNTI, niin kyllähän se hieman ottaa piäntä ihmistä piästä. Ei siitä sitten sen enempää. Brunssin lisäksi lauleskeltiin, saunottiin (paitsi mä en kyllä sinne hikikoppiin tälläkään kertaa suostunut änkemään) ja tarkastettiin mummotunnelin fiilistä. Ei oo väärin paikkaa nimetty. Siellähän tunsi olonsa suorastaan junioriksi. Mutta johtuen valtavasta tungoksesta ja yleisestä v-tuksesta jätettiin sankari fiilistelemään muiden kavereiden kanssa sinne ja tultiin meille yhden kaverin kanssa.
Täällä kotona odotti nätisti laitetut iltapalatarvikkeet, sipsiä ja limua, aamupalapöytäkin oli katettu valmiiksi ja croissantit odotti syöjäänsä. Mr S ja U olivat evakossa tällä mun kaverilla, jotta mammat sai nukkua. (Kaverilla 3 ja 1,5 -vuotiaat lapsoset).
Me vielä jauhettiin paskaa ja tuhottiin yks skumppapullo, mutta nukkumassa oltiin kuitenkin jo puolenyön aikoihin. Järjetöntä kreisibailausta :P. Tänään oli luksusta nukkua pitkään (molemmat herättiin seitsemän aikoihin, mutta onneksi pystyi jatkamaan unia vielä yhdeksään asti) ja syödä aamupala rauhassa.
Ajettiin sitten katselemaan, että miten meidän miekkoset on pärjäillyt. Hyvin oli mennyt, mitä nyt tais olla kaikki vähän väsyneitä. U oli hivenen loukkaantunut mulle, ei suostunut hetkeen mua edes katsomaan. Siitä onneksi tokeni nopeasti, hali ja hymyili söpösti. Jätettiin kivat leikkikaverit ja suunnattiin mummille ja papalle. Kotiin kun tultiin, oli U melkoisen poikki, nukkui pitkän pätkän. Mäkin torkahdin hetkeksi. Nyt alkaa silmä lupsumaan siihen malliin, että kunhan mr S tulee saunasta, kömmin sen kainaloon ja nukahdan siihen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti