mr S oli mun puolesta niin malttamaton, että käväisi eilen hakemassa pärrän pois mökiltä. Ja tänä aamuna työmatkalla tajusin niin täysin, että mut on niin tehty sen pyörän päälle. Tuli niin hyvä fiilis, vaikka meikit levis pitkin naamaa, tukka on liiskana, vaatteet pitää miettiä käytännöllisyyden eikä suinkaan ulkonäön mukaan... Huippua.
Viikonloppu meni vauhdilla, perjantaina J ja K kävi sushilla, lauantaina käväistiin kaupungilla (jossa vastaan tuli mm. kolme hölkkäävää banaania, parit supersankarit, kymmeniä hippejä ja tietty haalarikansaa), eilen olin kuoron kanssa levyttämässä.
Niin ja se haastattelu. No, se meni kai ihan ok, mutta tällä viikolla saa tietää, pääseekö jatkoon. Että vielä joutuu jänskättää. Vaikka enpä tiiä, olivat niin paljon haastatelleet, että kai siellä on montakin mua pätevämpää ja parempaa. Eli ei ihan kauheesti oo toiveet korkeella =(
1 kommentti:
en ymmarra banaaneista sun muista.
muistaakseni sanoit, et kavit aanestamassa.. toivottavasti et persuja, vaikka siella ne nyt killittaa eduskunnassa.. melkein meni mehut vaaraan kurkkuun kun tan uutisen luin. (no ei, ihan sama mita aanestit, mut hitto!) ENIVEIS! jos teit parhaas ja olit just hyva siel haastattelussa, ni sitte ei voi mittaa jos valitsevat jonkun muun.(tyhman) Eivat tiia mita menettavat! :)
Vois ehka menna nukkuu nyt...
Lähetä kommentti