Olin lähes varma siitä, että tänään on just kuukaus jouluaattoon. Ei sitten ollutkaan. Vaan vähemmän! Kohta iskee paniikki ja hätä, kaikki vielä tekemättä (päättämättömyydestä puhumattakaan) ja vajaa kuukausi aikaa. Vierashuoneen tavarakaaos on pikkuhiljaa hivuttautunut myös olohuoneen puolelle... Apuva. Mistäs sitä aikaa sais lähteä vaikka kirppikselle myymään niitä romujaan? Kun alkaa noi viikonloput oleen jo melkosen täynnänsä. Nyt syväänhengitys, rauhoittuminen ja keskittyminen yhteen asiaan kerralla. Ensin tän työpäivän jutut pois alta, sitten kotiin leipomaan kummipojalle 1-vuotiskakkua. Keskitytään nyt ensin vaikka siihen. Ressataan myöhemmin muut asiat.
Laitoin yhden työpaikkahakemuksen Helsingin kaupungille, kuulosti hyvälle paikalle, vaikka mr S onkin sitä mieltä, että seuraavaksi vaan osakeyhtiöön töihin. Ei mitään kunnan/valtion paikkoja. Mutta kun...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti