pieni on kaunista?

liittyen tietenkin tähän mun elämänmuutokseen, eli kesäksi olisi jo tavoitteena olla pikkaisen pienempi, kolmikymppisiin mennessä paino saisi alkaa vitosella seiskan sijaan.
Kävin äsken jollain latin -hässäkkä -tunnilla. Se oli liian vaikee, eikä tunnu siltä, että olisi tehnyt oikeestaan mitään. Mutta huomenna on päivä uus. Niin ja huomenna on myös tapaaminen personal trainerin kanssa... katotaan nyt mitäs tässä keksii.

Pieni on myös kaunista siksi, että me vaihdettiin pienempään autoon! Kerkeshän Paska meillä olemaan jo melkein neljä kuukautta. Järjen (tai hulluuden) ääni kuiskutteli mr S:lle sillä seurauksella että meillä on nyt Mini! Aikas söpönen auto, ihan mun näkönen. Vielä kun pääsis joskus ajamaankin sitä =(. Mini on tummansininen "farmari"versio. Se on sellainen auto, joka tarvitsee ihan oikean nimen. Oikeestaan ainut vika siinä on se, että se on manuaalivaihteinen. Ehkä siihenkin tottuu takaisin.

Perjantaina käytiin äitillä ja iskällä, lauantaina olin kaverin kanssa shoppaamassa (uus paita, kengät, creme brule -setti mr S:lle) ja sillä aikaa mr S tosiaan shoppas meille sen uuden auton.

Tänään viimeistelin inssityötä, illalla mr S:n kanssa katotaan se ja sitten lähtee matkaan. Toivon niin, että menis läpi, ettei tartteis sitä enää runkata. Sitten vielä selvittelyä siitä, että miten saan ne kemian kurssit suoritettua. Jos hyvin käy, pikkusisko on täällä silloin, kun valmistun!