nyt se alkoi

nimittäin aivosolujen joukkokuolema. Eikä kuulemma ole tästä ihan lähiaikoina helpottumassa. On vaan jotenkin täyshömelö olo jatkuvasti. Ja jostain syystä taas väsyttää niin, että vallan pyörryttää. Melkolailla samalla lailla kuin tän olion alkuaikoina.

Koko ajan on myös nälkä, jostain syystä vaakakin oli sanonut sopimuksensa irti. Ehkä parempi niin, ettei tuu kytättyä sitä painoa aivan järjettömästi, mutta toisaalta sitten kauhistuttaa se neuvolan punnaus. Siellä vaaka kun tuntuu järjestään näyttävän pari kiloa enemmän kuin kotona. No joo, jos nyt sitten menis syömään tän pohdinnan päätteeksi =)

maanantaiskumpat

ai että voikin samppakalja maistua hyvältä maanantaiaamupäivästä (vaikka sitä saikin sen pari siemausta, tai ehkä juuri siksi). Työkaveri oli kihlautunut lomamatkallaan ja sitä keräännyttiin juhlistamaan kuohuvalla. Jotenkin alkaa viikko ihan eri jalalla kuin normaalisti.

Tää kellojen siirtely tai sitten joku muu juttu on saanut mut ihan sekaisin. Väsyttää aivan mielettömän paljon ja just heräsinkin parin tunnin päikkäreiltä. Työpöydän ääreen meinasin nukahtaa, onneksi ei tarvinnut tänään tehdä juuri koneella hommia.

Tälle illalle olisi suunnitelmissa Täydelliset naiset ja silitystä. Lakanatkin pitäis vaihtaa, mutta taidan pystyä vielä yhden yön nukkua noilla vanhoilla. Laiskottaa.

Nälkäpeli!!!

Tänään kummitytön kanssa katsomaan leffaa ensi-iltaan. Pitäisköhän huolestua, koska mä oon vähintäänkin (ellen jopa enemmän) innostunut tästä leffasta kuin se 11 v kummityttö ;)

Ei aikaa oikein kirjoitella muuta, töitä riittää.

Maha kasvaa (mr S:n mukaan oon vaan lopettanut vatsan sisäänvetämisen) ja ruoka maistuu.

kummallista

oon melkein aina inhonnut kahvin hajua. Äsken tossa kahvihuoneessa jäin suorastaan haistelemaan, kun siinä tuoretta kahvia oli pannussa. Enpä olis ihan heti uskonut, että voi tehdä mieli kahvia? Kun on aina sitä ällönnyt. No, en kuitenkaan ottanut sumppia, tyydyin haistelemaan =)

Ei muuta tiedotettavaa.

tietoutta

en voi olla visualisoimatta ajatusta, jonka bongasin jostain: "vauvasi on nyt pihvitomaatin kokoinen". Pyörii vaan mielikuvana päässä sellanen punanen tomaatti, joka lilluu jossain vesialtaassa. Vihreä kanta vielä paikoillaan tukkana.

HR laittoi tänään kaikille firmassa tiedon tästä mun siunatusta tilasta, kun joku oli jo bongannut vuokrafirman sivuilta äitiyslomasijaisuuden tähän mun paikkaan... Että onnitteluja on satanut :)

Viikonloppu meni vauhdilla, kahden pojanviikarin kanssa. Kummipojat oli oikein mallikelpoisia ja leikki kiltisti keskenään. Lauantaina käytiin siskontytön 7-v prinsessasynttäreillä. Kakku maistui ja leikittiin ja tanssittiinkin vähän.

Oli kyllä ihanaa, kun pojat vihdoin lähti koteihinsa, mikä rauha. Sitten tajus, että kohta tää rauha on ainiaan mennyttä.

Illalla mr S täräytti pelkonsa ilmaan. Mitä jos kakarasta tulee tyhmä? Niinpä. Mitä sitten tehdään? Laitetaan vaihtoon?

Yleisön pyynnöstä

oon nyt vähän itsekin ulalla näistä viikkojutuista, mutta neuvolassa taas kertoi, että nyt ollaan kahdeksannellatoista viikolla, eli 17+4 menee niiden laskelmat.

Että siinä viikkotietoutta.

Kävin eilen siskon kanssa syömässä Sellossa, oli kyllä tosi hyvät pöperöt thaikkupaikassa. Nam. Aamulla kyllä sitten vähän meinas tulla kiire vessaan, muttei onneksi mitenkään sekaisin ollut vatsa, kunhan vaan toimi tehokkaasti. Niin oli siskon kohta 18 v kakara myös mukana. Taas tuli sellainen olo, että voiskos tän oman kakarajutun jotenkin peruuttaa... ;) on noi teinit sen verran veikeitä tapauksia...

möyrintää

tyyppi on melkoinen menijä, sunnuntaina illalla ihan oikeesti tunsin ekaa kertaa kunnolla kuinka se möyrys menemään. Sen jälkeen pariin otteeseen oon tuntenu sen möykkäyksen tuolla vatsassa. Mutta pientähän tää vielä on, kohta se oikeesti tuntuu ja potkii mua urakalla. Pitänee nauttia nyt kun vasta pikkasen kutittelee.

Lauantaina mentiin sitten yhdelle kaveripariskunnalle, syötiin ja käytiin keilaamassa. Ihan kivaa, paitsi että se kaveripariskunnan miekkonen oli ilmeisesti saanut jonkun pienen aivotärähdyksen tai sitten sillä alkoi vatsatauti. Se tyhjenteli pariinkin otteeseen siinä =( no toivottavasti toipui siitä. Oli siis ollut aiemmin päivällä thaiboxaamassa veljensä kanssa (ja tietty ilman kypärää, fiksu).

Ei kummempia. Kolmatta päivää päänsärkyä pukkaa, tää on mallia ei auta lääkkeet. Toisaalta ihan niitä parhaita roppejahan ei nyt saa ottaakaan, että ihan vaan lepuuttamalla ja valoa välttelemällä mennään. Maanantaina olin pimeessä makkarissa töiden jälkeen n. neljä tuntia. Eilen päätin olla välittämättä tästä särystä ja lähdin mr S:n mukaan talolle ja rautakauppaan. Ei auttanut, tänään olo on kun jyrän alle jäänyt. Että lepoa taas töiden jälkeen =(

Tuli tossa mieleen, että pitää ihan oikeesti varoa, mitä toivoo. Se voipi toteutua. Muistelin eilen, kun ajeltiin rautakauppaan, kuinka intona olin pienenä parhaan kaverin ja sen porukoiden kanssa rautakaupassa aina mukana. Olisin halunnut vaikka joka päivä käydä K-raudassa. No nythän pääsisin vaikka monta kertaa päivässä kaikkiin eri rautakauppoihin, ei tartte enää tyytyy pelkkään K-rautaan (vaikka sitä kyllä käytetäänkin melko paljon, sieltä saadaan melkein parhaat rabatit, kun yks tuttu on siellä töissä). Että lapsuuden toivetta tässä toteuttamassa ;)

Aurinko paistaa, tosi kiva muuten, mutta tää mun päänsärky ei nyt yhtään tykkää moisesta ilmiöstä.