Liskojen disco

Perjantaina oltiin siskolla, pelailtiin rappakaljaa, syötiin, naurettiin. Oli ihan hauska perjantai-ilta. Lauantaina tuli pari kaveria käymään, syötiin, juotiin, lähdettiin paikalliseen. Nukkumaan mentiin joskus viiden aikoihin. Tästä johtuen olikin sitten viimeyö oikein perinteinen liskojen yö... Onneksi kuitenkin melko pirteänä ylös ja tänään aikamoinen härdelli täällä töissä.

Mr S totesi eilen illalla, ettei halua enää mennä paikalliseen. Kun siellä ihmiset ei osaa käyttäytyä. Meinasi taas tulla nokkapokkaturpakeikka... Joku urpo tunki mun tissien väliin parit jääpalat. Mr S kyllä sen verran uhkaavasti sen jälkeen käyttäytyi, että epäilin jo, että tulee tappelu. Vaan tää urpoilija ynnä kaverinsa fiksusti perääntyi takavasemmalle. Edellisellä kerralla samassa baarissa joku urpo virolainen ei ymmärtänyt, etten pidä lähemmästä kontaktista... siitäkin selvittiin kyllä ilman turpakeikkaa, mutta mr S ei kuulemma halua enää joutua moisiin tilanteisiin. Ihan ymmärrettävää. Oli kyllä kaveritkin vähän äimänä, että joutuuko tässä nyt painimaan ja vielä mr S:n kera liikenteessä ollessaan. Mutta olin kyllä ihan pikkasen otettukin, kun mua "ritarillisesti" puolustetaan.

Eilinen olikin sitten oikein kunnon darrapäivä. Telkkarintuijotusta, päikkäreitä, limua, karkkia, pizzaa... niin ja illalla katottiin vielä Avatar. Oli ihan hyvä, mulla oli pieni ennakkoasenne kyseistä leffaa kohtaan, mutta onneksi en antanut sen häiritä. Mutta joo... töitä pitäis tehdä =)

painajaisista

miksi pitää ottaa unet niin vakavasti? Itkin unissani koko aamun, kun näin unta, että pikkusiskolisko ja äiti olivat kuolemansellissä, odottivat teloitustaan. Aikaa ei ollut enää valituksille tai muille toimenpiteille, käytiin vain sanomassa viimeiset jäähyväiset. Siitä kun heräsi, oli olo niin paska ettei ihan hetkeen. Niin ja kuolemantuomion syynä taisi olla joku epäselvä varkausjuttu. Ei oo ihan terveitä nää mun unetkaan.

Mr S kyseli eilen mikä mulla on hätänä. Ei kai mikään. Mikään ei vaan tunnu miltään, harmautta liikaa ilmassa. Oon ollu aikamoinen kärtty tässä nyt ainakin tän viikon. Eikä oikeestaan syy ole muualla kuin ihan omassa itsessä. Oikein välillä vellon tässä tyytymättömyydessä, töihini, asuntoon, itseeni. Pitää parantua taas tästä jos ja sitku -ajattelusta. Kaikki on oikeasti ihan hyvin.

TGIF!

Turisti

käytiin eilen illalla elävissä kuvissa, tuli ihan kamala kaipuu johonkin reissun päälle kun katteli niitä Venetsian+Pariisin maisemia. Nyt kun ei oo mitään reissua tiedossa... Mr S tosin mainitsi jotain jostain spläsh-kohteesta (lämmin, jossa vesipuisto vieressä). Ei olis välttämättä yhtään huono vaihtis. Haluun aurinkoon!

Tänään tosiaan sitä yhtä rivarinpätkää katsomaan, eilen kävästiin siellä alueella vähän kattelemassa. Vähän on syrjässä, mutta ei kuitenkaan korvessa. Ennakko-odotukset on korkeella. Ihan näyttäis kuvien perusteella meidän kodilta. Tosin sitten ei olis kyllä varaa lähteä mihinkään reissuun, sen verran kova hintalappu olis torpalla.

Mietin eilen myös 30 v -synttäreiden järkkäilyjä. Niin haluisin, että mr S vaan suunnittelis ne mulle, olis vaikka yllärit tai jotain. En jaksais stressaa ja suunnitella ja miettiä niitä. Mutta jotkut bileet on pakko pitää!

pakkasella

tuntuu olevan nyt koko elämä vähän pakkasen puolella. Työpaikoista ei kuulu mitään, tän nykyisen työn tekeminen töksähtelee pahasti, tilit on miinuksella (palkkapäivää odotellessa), ulkona edelleen ylimääräisen paljon lunta ja tänään vielä yli kymmenen astetta pakkasta. Eli ei mikään huippufiilis -olo jatkuu. Ehkä tää tästä. Jos hetken tuijottelis vaikka tonne ulos, jossa paistaa pitkästä aikaa aurinko!

Kenkiä en oo kuvaillu hetkeen, koko ajan samat kenkulit jalassa. Eilen yritin töiden jälkeen käydä etsimässä uusia talvikenkiä, mutta tuloksena olikin mr S:lle uudet työkengät. Ei ihan menny putkeen sekään shoppailu. Hirvee nälkä olis, mutta tunnin päästä vasta vois pitää ruokiksen. Ehkä jos töitä tekis välistä.

tiistai, tiistai...

ihan on taas yks mun lempparipäivistä (NOT). Joudun juoksemaan ympäri taloa, kun kaikki pitää olla nythetimielellääneilenjahuolellisestitehtynäsamantien!!! Ärsyä. No, kohta ruokis, sen hetken hengähdän (ehkäpä) ja sitten taas juoksuun.

Pientä kinaa eilen illalla, mutta kaipa se on jo unohdettu. Yhtä kämppää kattomaan tällä viikolla, liian kallis se on meille, mutta kuvissa aivan täydellisen oloinen. Saa nähdä.

Nyt taas leipomaan=)

traditionaalinen sunnuntai

päätettiin mr S:n kanssa aloittaa uusi perinne: sunnuntaibrunssi. Eilisen brunssin osallistujamäärä oli hieman vaillinainen, paikalla oli kummipoika isänsä kera. Ehkä ensi sunnuntaina suuremmalla osallistujamäärällä=). Tarkoituksena olisi, että nähtäisiin vähän säännöllisemmin kavereita (mitäköhän tapahtui sille, ettei soiteta kelleen...???) ja nautittais sunnuntaiaamun kiireettömyydestä yhdessä.

Brunssin jälkeen lähdettiin taas vaihteeksi turhautumaan asuntonäytöille. Kaikki välittäjät on rottia ja täysiä roistoja. Järvenpään taloon olivat unohtaneet mainita yhden pikku seikan: puolet tontista jää myyjille. Muutenkin ihan ylihinnoiteltu talo, sitten vielä tontti puoliksi... Plääh, sanon minä. Olis kyllä harmittanut, jos ihan vaan sitä taloa varten olisi ajanut sinne asti. Onneksi sentään käväistiin sitten kahvilla kavereilla. Muutenkin ihme epätoivon ilmapiiri asuntokaupoilla. Pitää yrittää vaan pitää päänsä kylmänä ja jatkaa etsimistä.

Työpaikastakaan ei oo kuulunut mitään. Yks tutkija tosta käytävän toiselta puolelta on lähdössä jonnekin muualle, mä haluan kanssa uuden työn! Ei nyt oikein hotsita. Aamulla nukutti pitkään, vaikka menin ennen kymmentä jo nukkumaan. Onneksi sentään kerkesin ennen yhdeksää töihin. Nyt odottelen, että pääsen esittelemään tän päivän tuloksia tutkijalle. Huomenna yks härdellibordellipäivä, muttei sitä nyt kannata etukäteen murehtia. 

Tänään illalla haluan vaan silittää ja katsoa Täydelliset naiset. Joskos sellainen onnistuis?

vapaa viikonloppu

ja pah, sanon minä. Jos ei ole mitään ohjelmaa suunniteltuna, niin mehän juostaan ympäri kyliä kuin hullut. Eiliset vieraat olivat vähentyneet kahteen, maastonakit jäivät kotiin. Harmi, olisi ollut kiva tavata myös koiruudet. Mutta oli kivaa nähdä serkkua ynnä miestänsä. Syötiin tortilloja ja jälkkäriks mutakakkuu, nam.

Tänään käytiin jo ostoksilla (yks kauluspaita mulle, meikkivoidetta ja yks ylikallis Gallianon jakkupuku). Niin ja kävästiin myös möksällä viemässä ja tuomassa romua, mr S:n mummolla ja vaarilla, nyt jatketaan Järvenpäähän moikkaamaan kummipoikaa. Eiköhän tässä taas oo tälle päivälle tarpeeks ohjelmaa...