hyvä takki, parempi mieli =)

tuli eilen sitten shopautettua. Ihan sillä verukkeella, kun oli niin maassa. Niin ja tarvitsin kevättakin. Tavoitteena oli siis ostaa trenssi, ei kuitenkaan ihan perus. Tavoite saavutettu! Aivan ihana, rusetein ja ikkipikkiriikkisin puhvihihoin versioitu vaalean beige trenssi kaapissa. (Myös siis päällä jo tänään, vaikka lämpötila olikin nollassa aamulla).

kuva takista täällä

luvluvluv, ihana takki!

Ostin myös uuden luomivärin, kynsilakan sekä ripsarin. Aikaa tähän kaikkeen meni n. 15 minuuttia. Melkoinen suoritus=)

ahdistus

nyt alkaa taas mennä hiukka ylikierroksilla. Sen tietää siitä, että rakastan nukkumista yli kaiken, enkä saa unta. Pitänee ottaa nukahtamislääkkeet käyttöön taas väliaikaisesti. Vai johtuukohan tää nyt vaan tästä kellojen siirtelystä? No, joka tapauksessa päässä pyörii niin miljardi asiaa, jotka pitää hoitaa, että loppujen lopuksi mitään ei tule tehtyä. Lamaannun. Pää menee vauhdilla eteenpäin, mutta kroppa ei pysy perässä.

Olen kirjoitellut jonkin verran inssityötä nyt, tavoitteena oli saada se alta pois ennen mun synttäreitä, mutta eipä tainnut nyt ihan mennä niinkään. No, kunhan saan eteenpäin sitä. Ei väliä, millä arvosanalla se menee läpi, kunhan vaan saa sen tehtyä. Tuli ilmoitusta (taas vaihteeksi) opiskeluajan päättymisestä. ÄÄÄÄÄÄÄHHHHH!!!!

uusia tuulia (taas vaihteeksi=))

tosiaan, nyt odotellaan lainalupausta, jotta voitaisiin jättää tarjous kesäpaikasta /(vapaa-ajan asuntohan toi loppujen lopuksi tulisi olemaan). Myös pienempi keskustakämppä on kiikarissa, tosin kämppä ei ihan niin keskustassa olekaan, kuin olisi ollut suotavaa. Mutta Hermannissa kuitenkin. Niin ja uusi talo olisi kyseessä.

Viikonloppu oli melko rauhallinen, käytiin siis uudemman kerran vielä tarkastamassa kesäpaikka (edelleen tykkään), yksi kaveri kävi kylässä ja käytiin kummipoikaa moikkaamassa. Pacon pasmat meni sekaisin tästä kaverista, joka käväisi. Kun ei mokoma suostunut pelkäämään, vaikka Paco teki ihan täydellisiä "nyt pyrähdän sua päin, sun kuuluu pompata tässä kohtaa ilmaan" -yrityksiä. Kaveri vaan katteli ja Pacolla meni koko huvi vieraasta, kun se ei säpsähdellytkään. Eli kaikista parhaita vieraita (Pacon mielestä) on ne, jotka saa suurimmat sätkyt sen lentonäytöksistä ;)

Pääsiäinen ihan oven takana, ja ulkona sataa lunta/räntää. Kävin yhden duunikaverin kanssa syömässä ja kutsuin ne meille ens lauantaiksi syömään. Ihan kivaa vähän uusia kuvioita välillä.

hyvä kuuntelija

sellainen olen ollut koko ikäni. Eilen töistä lähtiessä päätin, että nyt on pakko nähdä jotakin kaveria. Selailin kännykän nimet läpi ja tajusin, etteipä nyt ole ihan kovinkaan monta kaveria, joka noin vaan vartin varoitusajalla pääsisi lähtemään kahville. No, onneksi yksi sentään löytyi. Käytiin yhdellä, joka sitten vaihtuikin kahdeksi skumppapulloksi ;). Mä juopottelin vaan pari lasillista, mutta kaveri hörppäili munkin edestä. Ja puhui. Ja puhui ja vielä hieman puhui. Toisaalta, en valita. Viime aikoina kun on joutunut kuuntelemaan joko Pacon tai mr S:n kiukuttelua, niin olihan toi vaihtelua.

Ruodittiin melko paljon exiä, jonka seurauksena sitten näin unta, että pyysin sitä mun exää kahville. Melko ahdistava ajatus.

Perjantai. Hieman masentunut/väsynyt olotila. Kyllä tää tästä.

höpinää, löpinää, kitinää, narinaa

sitä samaa taas. Ei huvita, kuka kirjoittelis mun inssityön? Tietokonekin temppuilee töissä, en saa kuvia käsiteltyä. Ohjelma kaatuu koko ajan (asiahan tietenkään ei johdu siitä, etten osaisi käyttää kyseistä ohjelmaa).

Löysin ehkä sormuksen itselleni. Pitää vaan käydä neuvottelemassa kultasepän/-seppien kanssa, että miten toteutus käytännössä tehdään, kun on valmiina sormus + läjä timantteja (anoppi haluaa antaa vanhoista koruistaan dimangeja mulle, mä en pistä vastaan;))

Pitää varmaankin lähteä kotiin tästä narisemasta, kun ei enää työmotivaatiota ole sitten mihinkään. Huomenna muuten possunuhapiikille, hui!

lääketietopankki, päivää

ei, oli oikeasti ihan mukavaa, että entinen duunikaveri soitteli ja kyseli masennuslääkityksestä. Kuitenkin ihan huippuhyvä tyyppi, mielelläni sen kanssa puhuin tänä aamuna. Harmi vaan, että oli kovin maassa. Saikulla ja lähestulkoon siis pakkohoitokamaa. Sentään pahimmat itsetuhoajatukset kuulemma vähentyneet. Oli aloittanut lääkityksen (taas) ja elämä kai pikkuhiljaa taas voittaa. Yritin kertoa, että se terapia (jopa se pakkohoito) olisi ihan oleellisen tärkeää tossa vaiheessa.

Töissä oli tänään tulityökorttikoulutusta. Olen kai nyt tulityöturvallinen ;).

Ahdistaa hieman taas vaihteeksi tekemätön inssityö (äsken jopa avasin sen ja hieman kirjoittelinkin). Hääbilejärkkäilyt kun olis niin paljon kivampia juttuja.

lahjaton

huomenlahjoja ei keretty kumpikaan hankkimaan siinä naimisiinmenon rytäkässä (kihlaus-aika kun tosiaan kesti sen huiman viikon). Nyt oon ettinyt secret box/budoar (vai miten se nyt kirjoitetaan) -kuvaukseen sopivaa kuvaajaa. Haluisin antaa mr S:lle moisia kuvia huomenlahjaksi. Mutta. Tottakai pitää olla mutta tässä hommassa. Yhtä tärkeää, kuin ne itse kuvat, olisi se itse secret box. Siis sellainen melkeinpä avaamattomissa oleva laatikko, johon vain mr S:llä olisi ohjeet. Mun mies kun rakastaa sekä alastomia naisia, että pulmapelejä. Niin täydellinen lahjayhdistelmä. Suomesta vaan ei tunnu löytyvän moisia bokseja. Apua. Valokuvaajia nyt riittää joka sormelle, pitäisi vaan valita se paras, omanlainen. Mutta se boksi!

Niin ja mökkiasiaa selvitellään yhä. Luulenpa, ettei vapaa-ajan käyttöongelmia pian enää ole... remppa kutsuu ja suorastaan kutkuttelisi jo päästä touhuilemaan siitä oman näköistä. Siis sekä saunamökistä että siitä vanhasta tiilitehtaasta.

Eilinen meni jumalattomassa päänsäryssä (särkylääkkeet ei avittanu) kärvistellessä. Nyt hieman tuntuu taas silmien takana viiltelyä. Ei hyvä. Viimeksi tällaisesta kehkeytyi neljän päivän migreeni + lähete fyssarille. Että ehkä hieman niskahartiajumppaa, ettei ihan mene työkunto.