yhden kävyn loma

tänään lähdetään mökille. Joulu meni neljän tähden hotellissa, joten on ihan kohtuullista mennä uuttavuotta viettämään yhden kävyn mökkiin=). Oltiin tässä samassa mökissä kaveriporukalla viisi vuotta sitten. Taisin olla silloin niin sokea rakkaudesta, etten muista muuta, kuin että mukavaa oli. Saa nähdä, miten nyt käy... no, suojakänni pelastaa aina. Eiköhän tämäkin reissu mene ihan ok. Ainoa miinuspuoli on oikeastaan se, että on vaan yksi kaveri lähdössä mukaan. Kaveri, joka saattaa kännipäissään käyttäytyä hieman hömelösti. Ehkä se siitä.

Ei huvita juurikaan työnteko, pitää miettiä mitä ruokaa on helppo valmistaa siellä alkeellisissa oloissa. (Vesikin juoksee niin rivakasti kun sitä jaksaa kaivolta tuoda). Jotain helppoa, mutta hyvää ja suht tiskivapaata hommelia. No, en kauheammin välitä siitä tiskihommasta, mr S on nyt päässyt viime aikoina niin helpolla, että saa luvan tällä reissulla tehdä oman osansa ja hieman enemmänkin.

Paco on ollut tosi kiukkuinen, puree ja ärisee. Selkeästi loukkaantunut meidän poissaolosta... mitenköhän uudenvuoden jälkeen, suostuukohan ollenkaan enää leikkimään meidän kanssa? Toisaalta, mäkin olin eilen niin kiukkuinen, ettei Paco edes ollut olkapäällä... oli mun niskan takana piilossa, kaivautuneena mun hiuksiin. Huusin ja kiroilin ja ärisin, kun oli niin hirveä kaaos. Miksei niitä tavaroita voi laittaa omille paikoilleen??? No, tulipahan siivottua.

Sainkin shamppanjaa joululahjaksi mr S:n veljeltä ja tämän vaimolta. Vielä mun lempparia, Moet Chandonia. Nam. Ei malta odottaa sen korkkaamista. Ostoslistaan pitää lisätä kerttis skumppalasit.

kiire, hoppu

teenkö mä vaan itse päässäni tän kamalan kiireen ja vauhdin tunnun? Vai meneekö tää maailma ihan hirveetä vauhtia eteenpäin? Niin, ettei kerkeä saada enää edes viikoista kiinni, päivistä ja tunneista puhumattakaan. Mr S luulee, että sillä on enemmän tunteja vuorokaudessa kuin muilla kuolevaisilla, mutta kun mä joudun paikkaamaan ne tunnit, joina sen on pitänyt tehdä jotain ja aika ei olekaan kumma kyllä riittänyt.

Tänään pitää siivota (miten voi kämppä olla sen näköinen, vaikka ollaan oltu kaksi päivää kotona???), käydä shopauttamassa mulle pari juttua, sitten yksi melko tärkeä juttu. Pacolle ruokaa. Hermostuttaa, kun mr S lupasi jo ennen joulua käydä ostamassa ruokaa meidän riiviölle, mutta eipä ole vieläkään näkynyt. No, meen tänään muutenkin vähän kattelemaan josko olis alessa jotain kivaa. Joku sellanen villaneulemekko olis kiva. Uudenvuoden aattona kun jostain kumman syystä haluan olla mekossa. Siellä korpimökissä vaan pitää olla ehkä jotain lämmintä päällä=)

ÄÄÄÄÄÄHHHH milloin tää helpottaa???

sekoilua

ensimmäinen kunnon sekaannus töissä. Parit raskinäytteet ihan päin honkia, väärin merkattuna, menee arvailuksi mikä oikeasti on mikäkin. Ärsyttää.

Joulu meni mukavasti, rauhallisesti (mitä nyt joutui rauhoittelemaan mr S:ää, ettei se täysin menettänyt hermojaan äitinsä kanssa). Budapest oli ennallaan, siellä oli melko lämmintä ja parina päivänä aurinkoista. Shoppailtiin ja syötiin ja nukuttiin. Oikein hyvä loma mun mielestä=)

Lahjojakin oli tullut, neljä kirjaa ja pari peliä. Mukavaa. On uudeksivuodeksi mökille touhuamista. Kaveri tulee mukaan, joten ei ihan kahdestaan olla.

Selvittely jatkukoon...

vielä hetki

kestä vielä hetki, niin sitten saat vaan olla. Kunhan ensin hoidat alta pois yhden perhevalokuvan, kämpän siivouksen, pyykinpesun, kamojen pakkauksen. Mutta sitten. Sitten pääset hetkeksi pois hullunmyllystä. Ihanaa.

ei saa surettaa...

mutta mitä tehdään, jos siltikin surettaa? Eilisilta meni ihan itkemiseksi, nyt on silmät turvoksissa ja edelleen surumieli. Inhottavinta on se, ettei varsinaisesti tiedä, että mikä nyt mättää? Ilmeisesti on vaan liikaa nyt tapahtumia, joita pitää stressata. Kuten sellainen pieni asia, että missä sitä asuu tuossa kuukauden päästä? Tai ihan vaan tämäniltainen siskojen perinteinen pikkujoulu. Miten kerkeän sinne ja saan vedettyä iloisen naamarin päälle? Tai huominen perhevalokuva. En välttämättä haluais ikuistaa itseäni tän kokoisena ja näköisenä vanhempien seinälle pällisteltäväksi. Jep, ei oo nyt hyvä elämä mulla...

Uudenvuoden mökkireissu on ilmeisesti nyt sitten ihan vaan kahdestaan suoritettava juttu. Äh, touhutaan nyt ensin toi joulu pois alta. Nyt itteä niskasta kiinni! Ja kauppaan hakemaan hiivaa. Onneksi tänään on leivontapäivä töissä. Saa touhuilla.

tyttöilta

tänään! Ihan kahestaan pikkusiskon kanssa, voidaan päivittää ne asiat, joita ei sähköpostitse tule sanottua. Pitänee myös kouluttaa pikkusiskoa Pacon kiinniotossa, jotta voidaan rauhassa lähteä joulureissuun. Linnun hoitajasta/hoitamisesta tuli pientä sanomista, mutta se on onneksi jo ohi.

Ostin eilen tosiaan koko konkkaronkan kaikki (melkein) lahjat! Kuinka helppoa oliskaan, jos olis vaan yks tai kaks siskoa/veljeä? Sain kyllä jonkin verran tunnustusta mr S:ltä, oli helpottunut siitä, ettei tarvitse miettiä noita lahjajuttuja kaiken muun härdellibordellin lisäksi. Mulle olis parasta olla hyvät lahjat! Sen verran oon nyt sykkiny noiden kaikkien läheisten (eikä välttämättä edes mulle niin läheisten) ihmisten lahjojen kanssa. Tänään viimoinen rutistus. Kyllä mä sen vielä kestän. Saa sitten illalla vaan rauhottua, rupatella, syöpötellä ja vaikka lauleskella.

Tänään muuten tehdään kämpästä kaupat! Viimeksi kun oli tällainen kaupantekopäivä, käytiin neljä kertaa ulkona syömässä (kunnon aamupala, lounas, välipala, päivällinen). Tänään en edes nää mr S:ää. (välittäjä hoitaa kaupanteot meidän puolesta, kun on vähän muita kiireitä tässä...)
No, kunhan rahat tulee tilille, niin ei haitta.

Siitä puheenollen, pitääkin mennä maksamaan laskuja...

vaakalentoa

ja erittäin vauhdikasta sellaista ollut tässä ihan liian kauan. En oikeestaan jaksais enää odottaa joulun matkaa, vaan olemista ja möllöttämistä. Budapest odottaa=) Vielä vajaa viikko pitää jaksaa säntäillä.

Enää pari punkkupulloa ja kaikki lahjukset on pulkassa. Loistavaa. Nyt paketointipuuhiin. Toivottavasti paperit riittää...