Painajaisia

Oli todella levoton yö. Heräilin koko ajan ja lopulta heräsin kymmenen minuttia ennen kellon soittoa (joka oli soimassa jo puoli kuudelta). Eli jäi ihan kohtuupaljon aikaa sähläillä vielä aamulla.
Eilen illalla valmistauduin miekkosen paluuseen. Mm. sheivasin mun puskajalat, laitoin itseruskettavaa jne. Tänä aamuna vielä lotrasin itseruskettavan kanssa. Miks niiden pitää haista niin pahalle?

Niin, yöllä näin unta, että yksi kaveripariskunta meni naimisiin, mua ei oltu kutsuttu häihin, mutta mr S oli. Oikeastaan oli sitten helpotus, koska unessa mr S antoi mulle kenkää, niin ettei tarvinnut edes ajatella, mennäkö sinne häihin. Mutta se tunne, kun oli jätetty. Voi elämä, en haluu enää ikinä tuntea sitä! Se on ihan kauheeta.

Se tulee tänään kotiin!!! Pikkusiskokin tulee tänään kotiin!!! Onkohan tää joku mun onnenpäivä?
Paitsi että vaaka näytti (uskaltauduin pitkästä aikaa sille vekottimelle) 73,5kg Yäk

Blääh

Miten voikin olla tylsää. No, oon tavannut kavereita ja leikkinyt Papun kanssa. Eilen illalla leikittiin hippaa sen hassun tirpan kanssa, kun se ei millään olis halunnu mennä nukkumaan. Väliä kaarilamppu --> peilin päälle --> telkkarin päälle --> kaarilamppu. Sitä jatkui kymmenisen minuuttia ja koko ajan mä maanisesti juttelen ja yritän komentaa että Papu häkkiin. Rupes omaa mielenterveyttään epäilee, kun se lintu juoksutti mua. Sillä kun on tosiaan ne siivet...

Huomenna mr S tulee kotiin! Toivottavasti paljon tuliaisia mukanaan. Onneksi tänäänkin on aika paljon ohjelmaa, meen avopin kanssa syömään ja sitten illalla pitäisi vielä vähän siivoilla ja silitellä. Työpäivänkin pitäis mennä suht nopeesti, on kaikenmaailman koulutusta, tuotannossakäyntiä + normaalit työt. Eli eikun käyntiin vaan tääkin päivä!

Ikävä!

Miten voikaan elämä olla kiinni yhdessä ihmisessä? Tää on kyllä pisin aika, mitä ollaan oltu erossa. Maaliskuussa myös ollaan viikko erossa toisistamme. Perjantaina lähdin kaverin (kiitoksia Suskille, että lähti) kanssa kaupungille. Oli todella hiljaista joka puolella. Tehtiin oikein kunnon baarikierros. Käytiin neljässä baarissa. Ja vaikka aikaa oli rajoitetusti, aika kätevä humalatila oli loppuillasta. Kotona päädyin vielä kokkailemaan sellaista sotkua, että en tiedä miten sain sen alas. Oli kai nälkä.... Yöllä myös päädyin halailemaan posliinia. (amatööri)

Lauantaina aamusta lähdin hakemaan varaamiani foccaccia -leipiä Kanniston leipomosta. Eikä voinut ihan kauheasti odotella sitä pahan olon loppumista, kun pelkäsin, etten saakaan mun himoitsemia leipiä. Ensimmäistä kertaa elämässäni peljästyin kun sattui puhallusratsia kohdalle. Sydän hyppäs melkein ulos paikoiltaan. Onneksi puhalsin nollat, mutta en kyllä olis uskonut. Ajattelin että nyt lähtee kortti tai ainakin sakkoja tulee niin että ropisee. Onneksi ei.

Illalla lauantaina vietettiin kavereiden kanssa Mr. S:n synttäreitä. Aika rauhallisesti kyllä. Sunnuntain vietinkin sohvan ja sängyn väliä ravaten. Eilen töissä myöhään, jonka jälkeen kotiin leikkimään Papun kanssa ja sitten nukkumaan.

Tänään näen kaveria, käyn korjauttamassa rillit ja yritän löytää synttärilahjaa Mr S:lle. Äiti tulee myös illalla käymään ja tuo laskiaispullia! Nam!

kateudesta vihreänä

mr S lähtee huomenna viikoksi Los Angelesiin. Jonnekin helikopterimessuille. Elämä ei oo reiluu, haluun kanssa!!! Onneksi sillä on niin huono omatunto tosta (joutuu peruu sen synttärit) että toivottavasti saan ihan järkyttävän paljon tuliaisia!

dinosaurus?

punnailen tässä kovasti. Pitäisikö liittyä facebookiin vai ei? Toisaalta sieltä voisi löytää joitain ihmisiä, joihin yhteys on syystä tai toisesta katkennut jossain vaiheessa, sitten taas toisaalta joihinkin vaan on halunnut katkaista yhteydet. Taidan oikeesti olla joku muinaisjäänne, kun en ole mokomassa yhteisössä...

viikonlopun tekemisiä

Viikonloppu tuli ja meni. Miksi ne aina menee niin nopeasti? Perjantaina menin siskon luo, kun sillä oli synttärit. Syötiin kaikkia erilaisia juustoja ja ihanaa juustokakkua. Singstar oli myös lujasti mukana kuvioissa.

Lauantaina oli ystävänpäivä, joten loogisesti nähtiin ystäviä. Eräs kaveripariskunta, jonka kanssa käytiin kahvilla. Mr S kävi myös kaverinsa kanssa venemessuilla. Kovasti olis venekuumekin sillä. (Kaikki heti mulle nyt -syndroomaa taitaa sairastaa hän)

Eilen oli ihanan aurinkoinen pakkaspäivä. Käytiin kaivarissa kävelyllä, käveltiin jäällä ja käytiin kaakaolla. Illalla mr S vei mut syömään mäkkäriin ja sen jälkeen elokuviin. Leffana oli Bolt 3-D versiona. Oli hyvä leffa!

Tuli näki ja voitti

siis Papu taas mun sydämen. Vaikka se on maailman hömelöin lintu eikä edes oo kesy niin silti se vaan on jotenkin niin ihana. Saan taas nauttia sen seurasta ainakin seuraavan viikon. Ilmeisesti omistajillansa on muuta kiirettä kun on talvilomaa ja vauvan ristiäistä sun muuta. Niin, olihan se vauvakin ihan suloinen. En vaan jotenkin ihan kauheesti välitä siitä tavasta, jolla ihmiset tyrkyttää omaa "onneaan" muille. Kuulemma kaikkien pitäisi tehdä lapsia. Jep, ne oli varmaankin ne raskaus/äitihormonit, joten en sitä ihan itteeni ottanut. Kai se on luonnon joku mekanismi, että se äiti kiintyy siihen kekaraansa.

Kyllä mäkin ehkä joskus haluisin lapsia, mutta... Tuntuu ettei ikinä oo oikee aika. Mulla oli tää kaikki suunniteltuna. Koulun jälkeen leipomoon töihin jokskuks vuoropäälliköks, siellä vuos-pari, sitten pari lasta. Niin, että mulla olis ollu 25-vuotiaana jo vähintään yks lapsi. Mutta ei ihan just menny elämä noin. Nyt nautin tästä elämästä, jossa mikään muu ei oo varmaa kuin epävarma.

Hyvää viikonloppua ja ystävänpäivää.