Oli todella levoton yö. Heräilin koko ajan ja lopulta heräsin kymmenen minuttia ennen kellon soittoa (joka oli soimassa jo puoli kuudelta). Eli jäi ihan kohtuupaljon aikaa sähläillä vielä aamulla.
Eilen illalla valmistauduin miekkosen paluuseen. Mm. sheivasin mun puskajalat, laitoin itseruskettavaa jne. Tänä aamuna vielä lotrasin itseruskettavan kanssa. Miks niiden pitää haista niin pahalle?
Niin, yöllä näin unta, että yksi kaveripariskunta meni naimisiin, mua ei oltu kutsuttu häihin, mutta mr S oli. Oikeastaan oli sitten helpotus, koska unessa mr S antoi mulle kenkää, niin ettei tarvinnut edes ajatella, mennäkö sinne häihin. Mutta se tunne, kun oli jätetty. Voi elämä, en haluu enää ikinä tuntea sitä! Se on ihan kauheeta.
Se tulee tänään kotiin!!! Pikkusiskokin tulee tänään kotiin!!! Onkohan tää joku mun onnenpäivä?
Paitsi että vaaka näytti (uskaltauduin pitkästä aikaa sille vekottimelle) 73,5kg Yäk
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paino. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paino. Näytä kaikki tekstit
perjantai 27. helmikuuta 2009
keskiviikko 10. joulukuuta 2008
Lits läts löts on niin märkää
Ihana räntäloskapaska rantautunut tänne maamme pääkaupunkiseudun hujakoille. Eilen kävin hakemassa tosiaan sen auton keskustasta ja sen seurauksena jalat oli ihan litimärät. Salaa tosin toivoin, että olisin vilustunut, mutta ei edes sitä iloa saanut tästä seikkailusta. Ajelin kotia, laitoin vähän kynttilöitä palamaan (valot pois, ettei villakoirat ja pöly näy) ja yritin vaan nautiskella. Jonkin aikaa se toimi, mutta jalkoja alkoi särkemään niin maan perusteellisen paljon, että ei siitä tullut sitten mitään. Kynttilät sammuksiin (valot edelleen pois päältä), makkariin ja sänkyyn. Ajattelin, että kyllä nyt sängyssä saa pienet päikkärit otettua. Mutta ei. Jalkoja särki edelleen. Mikään asento ei ollut hyvä. Eli ei päikkäreitä. No, kattelin telkkaria ja odottelin, milloin kutsu käy, että pitää lähteä hakemaan herraa pikkujouluista. Siinä odotellessa ompelin parit housut (niistä myöhemmin) ja söin ihan hulluna kaikkea karkkia. Karkit olin ostanut mr S:lle, että tekisin jonkinmoisen joulukalenterin. En tehnyt, kun mr S halusi Kinderkalenterin. Etsin sellaista, en löytänyt, niin ostin kaksi jotain muuta suklaakalenteria lohdutukseksi. Paitsi tietenkin lähikaupasta sitten löytyi myös Kinderkalenteri. Eli lopputuloksena kolme suklaakalenteria plus jätin päivänä muutamana jonkin lisäyllärin (pätkis, tryffeli...) vaikka tyynyn alle. Ei arvostanut mun lisäylläreitä, kuulemma yritän lihottaa sitä vaan. Eli lopputuloksena nyt oon sitten ahtanut itseeni ne herkut, joita ostin sille. Se siitä laihiksesta sitten.
Niin, housuista. Mulla on viime aikoina ollut aivan käsittämättömän huono onni housujen kanssa. Ostin ihka uudet suorat mustat housut, ekan pesun jälkeen ne oli rikki haaroista. Ei haittaa, äkkiäkös mä ne ompelen. Vedän päälle hiluihin ja lahkeen sauma onkin auki. Siis tietenkin vasta perillä, etten voi enää edes vaihtaa housuja. Sitten muutama viikko sitten olin työmatkalla Tanskassa. Tottakai yritän näyttää mahdollisimman edustavalta, mutta suht mukavat vaatteet oli pakko olla, kun meni lentokoneella ja muuta. Sielläkin toisista housuista lahkeen sauma auki, ja yllättävän pitkä puntti. Nää molemmat housut ompelin eilen kasaan, saa nähdä, kauan mun hienot pistot pitää. En oo mikään käsityöihme meinaa. Niin ja ne kolmannet housut, jotka omistan, on rikki haaruksista kun pikkukoira oli hieman kokeillut hampaitaan niihin. Että näillä sitten mennään. Heti kun vähän laihdun, mahdun muutamiin farkkuihin niin sitten ei oo hätää enää. Sitä odotellessa...
Niin, siitä jalkojen särkemisestä. Vieläkin särkee todella paljon. Vähän niinkuin teininä kun oli pahimmat kasvukivut. Nyt vaan pelottaa, että varsinkin toi toinen jalka, jota särkee enemmän, ottaa jonkun kasvupyrähdyksen. Tässä iässä se vaan on leveyssuuntainen yleensä. Joten sitä kauhulla odottelen. Viime yönä tosin (en saanut kovin paljon nukuttua) kehitin itselleni jo luuvalon tai luusyövän. Että hyvästi vaan, julma elämä.
Mitäköhän ihmettä tästä elämästä oikein tulee? Pitää varmaan vaan katsoa ja odotella. Tänä aamuna vaaka 72,4kg ei mikään ihme eilisten syöpöttelyjen jälkeen. Pitää taas laittaa herkuttelu kuriin. Katoin eilen sellaista dokkaria, jossa ylipainoiselle teinipojalle laitettiin sellainen vyö vatsalaukun ympärille. Haluu kanssa!!!
Niin, housuista. Mulla on viime aikoina ollut aivan käsittämättömän huono onni housujen kanssa. Ostin ihka uudet suorat mustat housut, ekan pesun jälkeen ne oli rikki haaroista. Ei haittaa, äkkiäkös mä ne ompelen. Vedän päälle hiluihin ja lahkeen sauma onkin auki. Siis tietenkin vasta perillä, etten voi enää edes vaihtaa housuja. Sitten muutama viikko sitten olin työmatkalla Tanskassa. Tottakai yritän näyttää mahdollisimman edustavalta, mutta suht mukavat vaatteet oli pakko olla, kun meni lentokoneella ja muuta. Sielläkin toisista housuista lahkeen sauma auki, ja yllättävän pitkä puntti. Nää molemmat housut ompelin eilen kasaan, saa nähdä, kauan mun hienot pistot pitää. En oo mikään käsityöihme meinaa. Niin ja ne kolmannet housut, jotka omistan, on rikki haaruksista kun pikkukoira oli hieman kokeillut hampaitaan niihin. Että näillä sitten mennään. Heti kun vähän laihdun, mahdun muutamiin farkkuihin niin sitten ei oo hätää enää. Sitä odotellessa...
Niin, siitä jalkojen särkemisestä. Vieläkin särkee todella paljon. Vähän niinkuin teininä kun oli pahimmat kasvukivut. Nyt vaan pelottaa, että varsinkin toi toinen jalka, jota särkee enemmän, ottaa jonkun kasvupyrähdyksen. Tässä iässä se vaan on leveyssuuntainen yleensä. Joten sitä kauhulla odottelen. Viime yönä tosin (en saanut kovin paljon nukuttua) kehitin itselleni jo luuvalon tai luusyövän. Että hyvästi vaan, julma elämä.
Mitäköhän ihmettä tästä elämästä oikein tulee? Pitää varmaan vaan katsoa ja odotella. Tänä aamuna vaaka 72,4kg ei mikään ihme eilisten syöpöttelyjen jälkeen. Pitää taas laittaa herkuttelu kuriin. Katoin eilen sellaista dokkaria, jossa ylipainoiselle teinipojalle laitettiin sellainen vyö vatsalaukun ympärille. Haluu kanssa!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)