Inhottavaa olla tällainen, no,
tyttö. Mr S tokaisi toissailtana, että tykkäsi jutella exänsä kanssa, heillä oli oikein hyviä keskusteluja. Tästä heti suoraan vedin johtopäätöksen, että mä en juttele / keskustele asioista tarpeeksi, mr S:llä on mun kanssa ylitylsää, kaipailee exäänsä ja mä oon vaan paska. Että tällanen ajatuskulku tällä kertaa.
Tänään sitten rohkaistuin mainitsemaan tästä mieltäni vaivaavasta asiasta mr S:lle. Eikä se prkl osannut yhtään suhtautua. Mä teen joka päivä sen kanssa henkilökohtaisia puhe-ennätyksiä (oon oikeesti todella hiljainen tyyppi) ja jotenkin se sai mut tuntemaan oloni tyhmäksi. Kertoi, että usein keskustelivat jostain teknisistä laitteista, niiden toimintaperusteista ja esimerkiksi termodynamiikka kiehtoi kumpaakin. Voi elämä, että on mahtanut olla mielenkiintoista. En jaksa eikä kiinnosta moiset aiheet. Eli oon tyhmä. Argh, miksi pitää pahoittaa mieltänsä asioista, joissa ei ole mitään järkeä!
U:lla puhkesi toinen ylähammas, ihan pian on jo neljä hammasta näkyvissä. Iso poika meillä.
Kävin tänään parturissa, nyt peilistä taas katsoo vähän omemman näköinen minä. Tumma väri vaan on se mun juttu, pakko se on uskoa. Vaikka välillä on kokeiltava sitä vaaleeta, että voi taas tän todeta.
Imuri rikki, pitäisi viedä se huoltoon arkena kahdeksan ja viiden välillä. Missä vaiheessa sitä ehtii?