Eka

Mr S oli eilen U:n kanssa touhuillut korttiin hienon kädenjäljen. U kuulemma valitsi itse kortin ja värin, jolla kädenjälki tehtiin. Ihanaa ekaa äitienpäivää mulle :)

Faktaa yrjöstä

Jos juo esim. kylmää mustikkakeittoa n. 4 sekuntia ennen yrjöämistä, tulee (mulla ainakin) ensin lämmintä muuta vatsansisältöä (appelsiinimehua ja vettä) ja vasta ihan vikana tulee sellainen viilentävä ja ennen kaikkea kauniin värinen mustikkakeitto tervehtimään pönttöä. Olis voinut kuvitella, että se, mitä juot vikana, tulee ekana ulos. Jännä on tämä juttu...

Yrjö

Tuli sitten kylään taudin muodossa. Enpä ookaan ennen joutunut turvautumaan lavuaariin kun samalla toisesta päästä suoltaa sitä itteensä. Tein kyllä ehkä jonkinlaisen pituusenkan, pöntöltä eteisen matolle saakka lensi yrjö, vaikka kovasti lavuaariin yritin tähdätä... Toivottavasti tää on jotain ruokaperästä, koska jos U oksentaa samalla intensiteetillä, niin täällä menee tapetit vaihtoon...

Tätä tulee ikävä

U on päikkäreillä. Näitä keskipäivän kiireettömiä hetkiä, kun voi selailla blogeja, haahuilla ympäri kämppää ja vähän mussutella karkkikätköjä, näitä tulee ikävä. Toisaalta, saan kuitenkin sitten ihan oikeasti joka päivä lämpimän lounaan seuran kera, älyllistä keskustelua, aivotoimintaa vaativia työtehtäviä ja kaikkea muuta mukavaa. Ehkä pystyn elämään ilman tätä omaa hetkeä.

Eilen oli oikein mukava sunnuntai. Heräiltiin rauhassa (U heräsi vasta 7.20!) ja pöllöteltiin vaan kotosalla. Anoppi miehensä kera käväs kahvilla (ilman ameriikantuliaisia, kun tulivat ihan vaan matkalla mökiltä käväisemään), jonka jälkeen mr S lähtikin köpikseen. Me lähdettiin U:n kanssa heti perään iltateelle mun kaverin luokse Vuosaareen. U:lla oli kaksi kaveria siellä leikittämässä. Ihanaa, kun se viihtyy niin hyvin lattialla ja touhuilee ja tutkii niin intensiivisesti kaikkea. Sai kaverin kanssa melko rauhassa jutella. Ja syödä hyvää salaattia ja lihapasteijaa. Nam. Siitä kun lähdettiin niin kurvattiin Arabianrannan kautta siskon luona. Siellä U vetäs iltapuuron napaan (aina positiivista, kun ei itse tartte tehdä näitä rutiineja, sisko ihan innoissaan syötti ja vaihto vaipan.)

Tänään ollaan oltu touhukkaita. Aamusella käytiin pankissa viemässä prätkän myynnistä tulleet käteiset tilille ja siitä suoraan kirppispöytää järkkäilemään. Huomenna vika päivä kun on se kirppispöytä. Toivottavasti sieltä nyt menis tavaraa vielä... No, mr S menee sitten vaikka joku päivä Hietsuun myymään loput. Melko paljon jäi vaatetta ja kirjoja. Mutta yllättävän hyvin on kyllä mennytkin kaikkea romua.

Kunhan U herää, niin lähdetään Itikseen moikkaamaan yhtä kaveria ja siitä varmaan mummille ja papalle käymään. Nyt se tuolla jo huuteleekin. U siis, ei mummi tai pappa :)

Pohjoisen asukkeja

Niinhän se vaan sitten män sen pärrä. Eilen vietiin uudelle omistajalleen. En edes ehtinyt käydä jäähyväisajelulla. Mutta onneksi meni, nyt on vähän taas parempi fiilis noiden pihatöiden suhteen. Kyllä prätkärahoilla nyt ainakin osan terdestä rakentaa ja saa varmaan pari kuormallista maatakin pihalle.

Oli jännä ostaja. Nuori kundi jostain Oulun suunnilta. Tuli kaverinsa kyydillä Tampereelle hakemaan pyörää (mr S kilttinä tyyppinä lupasi mennä vähän vastaan, ettei toisen tarvinnut ajaa kuuttasataa kilsaa edestakaisin, nyt ajoi vaan nelisensataa...). Kaverinsa hieman yritti olla sosiaalinen, vähän jutusteli ja kaikkea. Ostaja oli aivan jännässä. Jonkinsortin neurologinen vaiva oli hällä (tuli mieleen siskonpojan ticksit, toureten oireita siis) ja kauppojen alkuvaiheessa nyki päätään ja räpytteli silmiään aivan tuhottoman paljon. Jopa sen verran, että mietin, onko tuollaisten pakkoliikkeiden kera kovin turvallista ajella prätkällä... Mutta kun oltiin hetki siinä jutusteltu, niin pakkoliikkeetkin hieman rauhoittuivat. Saattoi olla todella hermostuttavaa, uusia asioita ja ihmisiä kun oli niin paljon.

Mutta siis kaikista oudoin oli tämän ostajan kaverin mukana ollut tyttö/nainen. Oltiin kolmistaan (minä, U ja tämä outo tyttö) sisällä ABC:llä (jossa siis tämä kauppa tehtiin lopulta). Olisihan siinä voinut jotain jutustella, vaikkapa ihan U:n touhottamisesta olisi saanut juttua aikaan. Ei. Tyttö otti rintamasuunnan täysin minusta ja U:sta poispäin, ei sanonut yhtään mitään koko aikana, kun pojat ulkona syynäsivät ja tarkastelivat prätkää. Melko kauan siinä istuskeltiin. Niin ja olisinhan minäkin voinut tietenkin avata pelin, mutta kun tyttö suorastaan huokui luotaantyöntävyyttä, niin en sitten viitsinyt. Tokaisinkin mr S:lle autossa kauppatapahtuman jälkeen, että on melko erilainen ihmisrotu tuo pohjoisen porukka. Oli kyllä todella huono yleistys se... Mutta sillä hetkellä totta.

Kun kerta Tampereen suunnilla oltiin, käytiin moikkaamassa mr S:n vanhaa kaveria, joka sillä suunnilla asuu. Olipahan vilskettä ja menoa siellä huushollissa. Kolme koiraa ja kaksi kakaraa, joille tuli vielä kaksi kaveria kylään saa aikamoisen hulabaloon aikaan. Heillä on myös n. 14 hevosta, yksi sattui olemaan siinä talon vieressä olevassa aitauksessa. Mehän sitten U:n kanssa käytiin ihmettelemässä moista isoa elukkaa. U ei arvostanut. Ihmetteli aikansa, mutta sitten totesi, että liika pelottava on tuollainen eläin ja tuli alahuuliharmitus. Kaupunkilaiskakara...

Siitä hullunmyllystä kun lähdettiin, päätettiin ajaa Manseen syömään. Mr S halusi verestellä vanhoja ja mentiin Hookiin. Iso virhe. Kun pääsääntöisesti tässä on nyt syönyt suht terveellisesti ja yhtäkkiä tunkee systeemin täyteen kaikkea uppopaistettua, tekee mätön jälkeen mieli työntää sormet kurkkuun. Vaikka kumpikaan meistä ei edes pystynyt syömään puoliakaan annoksestaan... U oli meistä fiksuin, järsi kurkkua tyytyväisenä.

Sellainen reissu eilen.

Nyyh

Eilen mr S kävi ottamassa myyntikuvat Hondasta. Mun oranssista vauhtihirmusta :(. Nyt on pärrä parilla eri myyntisivustolla odottamassa ostajaansa, salaa toivoin, ettei ihan heti löytyis ottajaa. Paitsi sitten kävin verkkopankissa ja toivoin, että joku ostais sen samantien. Mun eka prätkä, nyt vaan ei oo varaa pitää sitä kahden auton lisäksi. Vielä pitää ehtiä käydä ajeluttamassa sitä ennen kuin siitä pitää luopua.

U oli aivan järkyttävän rasittavan kauhistuttava kakara eilen. Nukkui kahdet parinkymmenen minuutin päikkärit ja loppuajan kitisi sitä, kun oli niin väsynyt. Onneksi tänään sentään malttoi hieman pidempään päikkäröidä, prkleen naapurin katti vaan kävi herättämässä sen. Olis varmaan nukkunut pidempäänkin, mutta se kissa moukui ihan tajuttoman lujaa (en tiedä, kävikö ihan kärryissä asti varmistamassa U:n heräämisen).

Kissoista puheenollen, kukas se kissan hännän nostaa jne... oon ollut tänään aivan huippuahkera! Puoleenpäivään mennessä kämppä siivottu, lakanat vaihdettu (jopa vuodevaatteet ravisteltu), pyykkiä pyöritetty, kirppiksellä pyörähdetty ja U sekä mut ruokittu. Muistettu myös kahta synttärisankaria! Tänään oon ehkä ansainnut lasin kuohuviintä. Joskos jonkun sais sitä mun seuraksi siemailemaan... Jään pohtimaan vaihtoehtoja.

toukokuu

eilen oltiin ihan kolmistaan vaan. Tais olla rauhallisin vappu ikinä. Mr S teki ihan tosi hyvät hampparit (mä tein ihan ite sämpylät, aivan loistavat nekin) ja juotiin lasit punkkua. Yhentoista aikaan nukkumaan ja silleen... Simaa ja munkkeja ostettiin, niitä ei vielä vaan kulutettu. Josko tänään.

Valivali nyt kuitenkin tosta säästä, sais lämmetä pikkahiljaa.