laiskiaiset

nukuttiin U:n kanssa tänään puol yhteen. Mennyt tää päivä ihan koomatessa... Mutta saa tällasia päiviä olla välillä.

Nyt odottelen mr S:ää kotiin, U:lla jostain syystä kova sylinkaipuu, en jaksa sitä pidellä koko ajan. Ja ollaan kolme kertaa vaihdettu taas sen vaatteet, pukluilu on ollut tehokasta. Nyt se tuolla mankuu lattialla. Oon ihan hirviömutsi, rääkyköön hetken, ei se siitä rikki mee.

Hirviömutsiudesta kertomaa; vetäsin pikku pikajurrit lauantaina. Tulipahan kokeiltua. Ettei tartte sitten parin viikon päästä duunin pikkujouluissa moista kokeilla (eipä;)) ja ihan kotosalla ollen, parin kaverin seurassa ja mr S oli "hoitovastuussa". Tosin U on tällä erää niin mallikelpoinen pikkumies, että menee siinä yhdeksän aikaan nukkumaan ja heräilee kuudelta syömään, jonka jälkeen voikin sitten vetää kepoiset aamupäikkärit. Eli ei tarttenut edes herätellä mr S:ää syöttämään pullosta pikkuselle keskellä yötä, kun silloin aamusta jo pystyin taas imettämään.

Mitäs tässä ollaan tehty? Nähty kavereita, käyty mummilassa ja mummolassa, ei mitään kummempia. Nyt yltyi huuto sille tasolle, että pakko ottaa taas syliin toi tyyppi...

plääh

jotenkin sellainen mitäänsaamaton, -sanomaton ja -tekemätön olotila. Se saattaa olla tän tiistain syytä. Tai sitten sen faktan, että en oo tässä muutamaan yöhön oikein saanut nukuttua. Kun selkäjumi. Kävin sen takia jopa lääkärissä, ropit (tai ainakin reseptit ropeille) saatu ja fyssarilähete. Nyt vaan pitäis etsiä se fyssari, jolla kävin aiemmin, oli meinaa hyvä. Mutta kun ei muista nimeä. Ehkä joku Tiina ja kai se oli Kampissa. Että lähdepä näillä sitten etsimään...

Perjantaina tosiaan pääsin valmiiseen pöytään, oli kaveri tehnyt sushia. Nam. Uuno käyttäytyi hienosti, vääns kunnon tervetulopaskat heti alkuunsa, veteli pienet ruoat, herppas hetkeksi ja nukkui loppuajan. Että sillein. Lauantaina oli sitten vähän heikompi olotila, mr S:llä meinaa. Oli ollut jossain duunikavereittensa kanssa ja punkkua oli ilmeisesti tullut nautittua melkoisesti. Mua harmitti, kun olin ajatellut pystyväni rauhassa touhuilemaan, että mr S katsoisi vähän U:n perään. Kun siis tarkoituksena oli, että olisi ollut ajoissa kotosalla ja silleen... mutta makoili sitten yhteen asti sängyssä krapulapäissään. Mä yritin siivoilla, silittää ja rauhoitella hysteerisenä huutavaa U:ta siinä sivussa. Oli melko perseestä se päivä. Meinasin, että olisin käynyt kaupassa, mutta ei siitäkään tullut mitään, kun mr S tosiaan koomas aika tehokkaasti. Pääsin sentään pikasesti käymään ennen kuutta, kun sisko soitteli, että kova ikävä on U:ta ja oli vuokrannut pari leffaa. Kävin hakemassa limua ja vähän herkkua. Mr S:n laihiksesta paljon piittaamatta tällä kertaa, kun tosiaan oli ollut niin törtti. U sai taas tottua ihan liian hyvään palveluun, kun sisko sitä kanteli ja hyssytteli ja sylitteli koko ajan. No, eipä toi kai nyt niin vakavaa ole.

Sunnuntaina anoppi ja appiukko kävi kylässä, kärryteltiin äänestämään, käytiin hakemassa mr S:n auto sen duunin pihasta, menhtiin ajoissa nukkumaan. Eilen sitten kävin lekurissa, nukuin päikkärit, kävin kaupassa, tein ruoan (ja ruokalistan koko viikolle, hyvä minä) ja mentiin ajoissa nukkumaan. Jospa nyt hetken ummistais silmät, kun U nukkuu tossa pihalla ja mulla meni tosiaan taas viime yö ton selän kanssa kipuillessa :( ja muuten, tää kellojen siirtely on ihan sieltä ja syvältä, mennyt ihan U:n rytmi sekaisin. Heräilee kahden ja viiden aikoihin, aivan epäinhimillistä!

viikko pikana

sunnuntai meni tosiaan yöppärissä (paitsi U:lla, joka tehokkaasti puklaili ja paskoi vaatekertojaan). Mutta sain sentään eteisen lipaston kasattua ja sitä sitten ma maalailin.

Maanantaina kärrylenkkeilyä Vuosaaren maisemissa kaverin kera, tiistaina ilmeisestikin kotosalla, koska ei oikein muistikuvia, keskiviikkona kaveri kävi kylässä, torstaina eli eilen Itiksen ihmettelyä kera yhden vanhan ystävän. Sain myös viimein U:n 0-v synttärikutsut postiin! Hyvä minä! Oltiin mummilassa, jossa sain kirjoiteltua kutsut sillä aikaa, kun mummi viihdytti U:ta. Hienoa, että on lapsenvahteja! Niin, tiistaina tosiaan oli minä-aikaa. Kuinka unohdinkaan! U oli mr S:n veljenvaimolla hoidossa, mä shopautin! Ja nautiskelin yksinolosta. Oli oikeinkin mukavaa, käydä kaffella rauhassa ja sovitella vaatteita.

Tänään vaaka näytti vajaa viisi kiloa raskauskiloja olevan jäljellä, mulla on vielä toivoa!

Nyt lähdetään U:n kanssa kaverille syömään, mr S on jossain duunikinkereissä, joten kinusin itseni valmiiseen pöytään ;) siellä jo skumppalasi odottaa, joten hippulat vinkumaan ja silleen... Niin, eka lumi oli tänään maassa! Hurjaa tää ajankulu!

Tällanen päivä tänään

Mä en oo ehtinyt vielä käydä suihkussa (ehtiihän sitä huomennakin) mutta U:lla on jo kolmas vaatekerta päällä... Huomenna on päivä uus. Jos nyt edes hampaat pesis...

tavan perjantai

hirviömaanantain vastapainoksi ihan tällanen tavallisen tylsä perjantai (ainakin tähän asti). Tällä viikolla kaveri on käynyt kylässä, vaunulenkkeiltiin ja päiväkahviteltiin, isäpappa on tehnyt duunia, mun nimppareita on vietetty syöden kakkua ja Ikeassa on pyörähdetty lihapullilla. U on ollut ihan normaali, oma, hyvin nukkuva itsensä. Onneksi.

Tänään käytiin U:n kanssa vaunuttelemassa tossa lähikaupassa. Mr S osti (vihdoin) postilaatikon ja asensi sen paikalleen. Me käytiin sitten U:n kanssa tänään hakemassa siihen postilaatikkoon meidän nimikyltti. Tikusta asiaa, mutta tulipa ainakin lähdettyä ulos. On ollut niin tylsät säät, ettei oo paljon tehnyt mieli ulkoilla. Nyt ei sentään satanut.

Paco on ihan hirvee hirviö-riiviö. Nokkas mua äsken aivan jumalattoman kovaa! Sai kyllä huutia. Toisaalta tänään aamulla se oli kyllä aikas söpöläinen, touhotin kaikkia tärkeitä juttuja ja U huusi kopassaan. Paco kävi pariinkin otteeseen siinä kopan reunalla kattelemassa ja ilmottamassa mulle, että täällä ei nyt ole kaikki hyvin. Voi kun toi lintu nyt tottuis tähän taloon ja tohon kakaraan...

Pian ruoan tekoon (aattelin ite tehä ranskalaisia ja pakkasesta kalapaloja, fish&chips ;)), sitä ennen kyllä pakko syödä aamupala.

hirviömaanantai

U nukkuu. Vihdoin. Kun se ei oikein meinannut tänään nukkua ollenkaan. Ihan hirvee itku ja parku koko päivän, pieniä torkahduksia silloin tällöin ja muuten vaan suoraa huutoa. On niin turhauttavaa, kun ei tiedä, mikä toisella on hätänä. Kun ei auttanut syöttö, vaipanvaihto, röyhty, paikallaan olo tai kävely. Toivottavasti tyyppiä vaan vitutti tää harmaa maanantai. En oikeestaan jaksais monia tällasia päiviä...

Kattelin tänään (niissä väleissä kun U torkahteli) vanhoja valokuvia. On sitä oltu niin nuoria, nättejä ja hoikkia. Nyt ollaan enää nättejä ja hoikkia ;). Hoikkuudesta puheenollen, mr S on laihiksella, jos en oo muistanut mainita. Siltä on lähtenyt viikossa yli kolme kiloa. Oon vähän kade, kun munhan se piti laihtua silmissä, kun imetän ja kaikkee. Mä oon jumahtanut tähän yhteen painoon, reilu kahdeksan kiloa raskauskiloja vielä päällä. Eikä mitkään vaatteet (edelleenkään) mahdu. Niiden kahdeksan kilon lisäksi olis vielä kakskytä lisää ylipainoa... No, ehkä realistinen tavoite olis, että tästä sulattais sen 18 kiloa. Tai jos edes sais tän röllykän pois...

loppuviikko

yritän kovasti muistella, jotta mitä ollaan tehty keskiviikon jälkeen... Jotenkin aivot ei oo ihan kuosissaan. Hieman on hämäriä kohtia ympäriinsä. Keskiviikkona tosiaan käytiin U:n kanssa moikkaamassa mun kaveria ja ehkä potentiaalista U:n tulevaa kaveria. Joka tosin on U:ta 2 vuotta vanhempi ja tyttö:). Mutta mutta. Mitäs torstaina? Ei mitään muistikuvia! Varmaankin vaunulenkkiä, jotain ruokaa, imetystä ja sitä rataa. Perjantaina siskot kävi kylässä, kattoivat U:ta hetken kun käytiin mr S:n kanssa kaupassa ja sitten syötiin yhdessä herkullista kanafetasalaattia ja mansikkarahkaa. Nam. U vaan tottuu liika hyvään kohteluun, kun siskot sitä lellii ja nukuttaa sylissä sun muuta.

Eilen käytiin mr S:n kanssa treffeillä. Vei mut syömään Farangiin. NAM! Ei voi oikein muuta sanoa. U oli  siskolla hoidossa, oli saanut erityishuomiota serkuilta ja tietty siskolta. Käytiin vaan syömässä, ajatus oli ehkä käydä sen jälkeen leffassa, mutta väsytti ja laiskotti. Tekipähän hyvää olla hetki ihan kahdestaan. Niin ja päätettiin sitten U:n synttäreistä, että ostetaan palvelu. Kerran se vaan kirpasee. (ja monta kertaa sen jälkeen, kun ei oo varaa enää mihinkään muuhun pitkään aikaan).

Tänään käytiin aamulla lenkillä mr S:n ja U:n kanssa, oli ihana syksysää. Loistavasti ajoitettiin myös meidän lenkki, sillä sekunnilla kun oltiin kotona takaisin, tuli järjetön sade- ja raekuuro. Touhotettiin kaikenlaista ja lähdettiin moikkaamaan kummipoikaa Järvenpäähän. Nyt vaan möllötellään, mr S kävi saunassa, U kävi kylvyssä ja ihan kohta unta kuulaan.

Huomenna uus viikko =)