ulkona on pimeetä kun säkissä, koko päivä oli harmaata ja sadetta (tihkusellaista). Väsy.
Kävin haastattelussa, ihan meni ok. Tietenkin pyörittelee päässään, että mitä olis pitänyt sanoa toisin, mitä jäi kysymättä jne. Yllärin heitti hr-tyyppi mulle, meitä onkin kolme tässä vikassa haastattelussa. Se toinenkin, jota ovat haastatelleet jo pariin otteeseen ja joku ihan uus kolmas tyyppi. Vähän jäi hämmentävä olo. Kun kuitenkin olettaa, että on ihan hyvät valmiudet kyseiseen tehtävään ja että kyse on siitä, että joku toinen on todella samalla viivalla, joten sen takia eivät osaa päättää. Sitten yhtäkkiä heitetäänkin, että joku vielä tulee mukaan peliin. Tulee olo, etten kovin lähtemätöntä vaikutusta ole onnistunut antamaan itsestäni, kun vielä haluavat "selailla" muitakin vaihtoehtoja. No, tällasta tää näköjään on ja maanantaina lopullinen tulos. En pidätä hengitystä.
Uusia hakemuksia vaan kehiin ja sitä oikeeta, mulle oikeeta työtä etsimään. Kyllä se siitä=)
perjantai 25. marraskuuta 2011
torstai 24. marraskuuta 2011
ylläripäivä
piti olla siivopäivä. Tavallaan olikin, muttei sillä tehokkuudella, jolla olin suunnitellut. Mr S ilmoitti seitsemän aikaan aamulla, että hänellä on etäpäivä. Jotenkin ärsytti, ettei voinut aiemmin ilmoittaa moista. Vaikka eihän se tossa varsinaisesti häirinnyt, mitä nyt joutu kyselemään, että milloin voi imuroida... No, tuli siivottua sitten kylppäri pitkästä aikaa ja kunnolla. Jos sen tekis useammin, niin voisi ehkä selvitä vähemmällä äklötyksellä. Varsinkin lattiakaivon putsauksen suhteen. Siellä oli varmaan jo jotain uusia eliölajeja kasvamassa. YÖK. No, voi sanoa, että on vaikkapa joulusiivous sen huoneen osalta plakkarissa ;)
Käytiin Sellossa syömässä, kohtapuoliin ollaan lähdössä moikkaamaan Travista. Viime yö meni taas vaihteeks pyöriessä ja tempoillessa (naistenvaivojakin oli, jotka valvotti) ja vessassa ravatessa. Ens yö arvatenkin menee miettiessä kaikkia mahdollisia ja mahdottomia kysymyksiä, joita voi tulla haastattelussa vastaan. En kyllä ymmärrä, miksi moisia pyörittelen, kun kuitenkin kysyvät ihan eri juttuja ja oon ihan hoomoilasena eikä auta yhtään se, että oon valvonut edellisen yön. No mutta siinä tän päivän valitukset.
Käytiin Sellossa syömässä, kohtapuoliin ollaan lähdössä moikkaamaan Travista. Viime yö meni taas vaihteeks pyöriessä ja tempoillessa (naistenvaivojakin oli, jotka valvotti) ja vessassa ravatessa. Ens yö arvatenkin menee miettiessä kaikkia mahdollisia ja mahdottomia kysymyksiä, joita voi tulla haastattelussa vastaan. En kyllä ymmärrä, miksi moisia pyörittelen, kun kuitenkin kysyvät ihan eri juttuja ja oon ihan hoomoilasena eikä auta yhtään se, että oon valvonut edellisen yön. No mutta siinä tän päivän valitukset.
keskiviikko 23. marraskuuta 2011
neljäs kerta toden sanoo?
haluavat vielä kerran nähdä mut siellä firmassa. Eli perjantaina olis jo neljäs haastattelukerta kyseiseen tehtävään. Kyllä on vaikeeta yks assari palkata... Olisivat heittäneet vaikka kolikkoa tai jotain, että olis saanut jo selvyyden tähän tilanteeseen. No, eipä toi nyt mua suuremmin heiluta, menen taas näyttäytymään ja yrittämään kovasti sen jännityksen seasta näyttää sen oman itteni. Olin jo heittäny kyllä kirveen kaivoon ton paikan suhteen, mutta ilmeisesti en nyt ihan toivoton ollutkaan haastatteluissa=)
Tälle viikolle ei mitään kummempia suunnitelmia, lauantaina mennään kylään mr S:n kaverille, mutta ei muuta tiedossa. Niin ja pe pitää käydä iskää moikkaamassa ja ehkä toimimassa tonttuna ;)
Nyt mua laiskottaa kovin, aion ottaa päikkärit. Ehkä toiset tai kolmannet tän kahden kuukauden aikana kun oon ollut kotona. Jotenkin tulee niin kauheen huono omatunto, että vaan päikkäröi. Mutta eipä tässä muutakaan tähdellistä tekemistä ole. Ja jos unettaa, niin sitten pitää nukkua.
Niin ja vihdoin sain laitettua päivärahahakemuksen, ehkä jotain rahaa parin viikon sisään olis tiedossa. Toivottavasti!
Tälle viikolle ei mitään kummempia suunnitelmia, lauantaina mennään kylään mr S:n kaverille, mutta ei muuta tiedossa. Niin ja pe pitää käydä iskää moikkaamassa ja ehkä toimimassa tonttuna ;)
Nyt mua laiskottaa kovin, aion ottaa päikkärit. Ehkä toiset tai kolmannet tän kahden kuukauden aikana kun oon ollut kotona. Jotenkin tulee niin kauheen huono omatunto, että vaan päikkäröi. Mutta eipä tässä muutakaan tähdellistä tekemistä ole. Ja jos unettaa, niin sitten pitää nukkua.
Niin ja vihdoin sain laitettua päivärahahakemuksen, ehkä jotain rahaa parin viikon sisään olis tiedossa. Toivottavasti!
tiistai 22. marraskuuta 2011
vuoden synkein päivä
ilmeisesti työssäkäyvistä puhuivat, mutta eilinen maanantai oli taloussanomien mukaan väsyttävin päivä koko vuonna. Eipä tääkään päivä mikään hiphiphurraa ole, vaikkei töissä olekaan. Hieman on väsy... Yöt valvon/pyörin/ajattelen asioita, päivisin väsyttää ja laiskottaa. Muutama rästihomma on odottanut jo liian kauan. Talobudjetti ja kuittihommelit on yksi rästihommista. Mr S eilen kyseli noiden perään, lainaa kun piti nostaa taas hieman lisää. Jospa nyt saisin skannattua ja siirrettyä exceliin kuittien summat.
Lauantainen meni hyvin, oli hyvät pöperöt, vaikka itse sanonkin ;). Sunnuntaina oli pikkasen heikko olo, mutta päästiin kuitenkin liikkeelle. Käytiin katsomassa vähän huonekaluja uuteen kämppään. Niin hassua, kun koko taloa ei vielä edes ole ja parin kuukauden päästä pitäisi olla jo melkein kaikki valmiina. Sunnuntaina käytiin myös anoppilassa syömässä, oli hyvää kinkkiä. Anoppi äsken (taas vaihteeksi) soitteli ja kysyi lähdenkö ajelemaan. Nyt ei jaksanut, ihan aikuisten oikeesti pakko ottaa ittensä niskasta kiinni ja laittaa työhakemuksia menemään. Oli pankkitäti kysellyt mun työtilanteen perään... Mr S rauhoittelee mua, että meille on jo luvattu kys. summa lainaa, mutta mua silti huolestuttaa, että mun työttömyys sotkee tätä talokuviota. Vaikka vähemmän mä tälleen työttömänä tuhlaan kuin töissä ollessani. Mr S:kin ihmetteli eilen ääneen, ettei hällä oo menny vielä kertaakaan tili pakkasen puolelle, että millä mä elän? No, eipä tässä kauheesti pysty tuhlaileen, kun ei oo mitään rahoja.
Näin aamusta himppasen outoa unta, mut pidätettiin, muttei kuitenkaan pidätetty, meinasin tippua kalliolta mereen, olin syömässä vanhojen duunikavereiden kanssa, prätkäkamat hävis... sekavaa.
Eilen oli perheilta Kontulassa. Katottiin leffa ja napsattiin sipsiä ja karkkia. Ihan mukava, rento ilta. Leffana katottiin suomalainen vuosisadan alusta kertova Valo, jossa lapset oli pääosassa. Vähän oli kökkö (lapsinäyttelijät eivät ihan osanneet rentoutua ja olla näyttelemättä), mutta ihan mielenkiintoinen. Tuli taas vähän historiaa opittua.
Lauantainen meni hyvin, oli hyvät pöperöt, vaikka itse sanonkin ;). Sunnuntaina oli pikkasen heikko olo, mutta päästiin kuitenkin liikkeelle. Käytiin katsomassa vähän huonekaluja uuteen kämppään. Niin hassua, kun koko taloa ei vielä edes ole ja parin kuukauden päästä pitäisi olla jo melkein kaikki valmiina. Sunnuntaina käytiin myös anoppilassa syömässä, oli hyvää kinkkiä. Anoppi äsken (taas vaihteeksi) soitteli ja kysyi lähdenkö ajelemaan. Nyt ei jaksanut, ihan aikuisten oikeesti pakko ottaa ittensä niskasta kiinni ja laittaa työhakemuksia menemään. Oli pankkitäti kysellyt mun työtilanteen perään... Mr S rauhoittelee mua, että meille on jo luvattu kys. summa lainaa, mutta mua silti huolestuttaa, että mun työttömyys sotkee tätä talokuviota. Vaikka vähemmän mä tälleen työttömänä tuhlaan kuin töissä ollessani. Mr S:kin ihmetteli eilen ääneen, ettei hällä oo menny vielä kertaakaan tili pakkasen puolelle, että millä mä elän? No, eipä tässä kauheesti pysty tuhlaileen, kun ei oo mitään rahoja.
Näin aamusta himppasen outoa unta, mut pidätettiin, muttei kuitenkaan pidätetty, meinasin tippua kalliolta mereen, olin syömässä vanhojen duunikavereiden kanssa, prätkäkamat hävis... sekavaa.
Eilen oli perheilta Kontulassa. Katottiin leffa ja napsattiin sipsiä ja karkkia. Ihan mukava, rento ilta. Leffana katottiin suomalainen vuosisadan alusta kertova Valo, jossa lapset oli pääosassa. Vähän oli kökkö (lapsinäyttelijät eivät ihan osanneet rentoutua ja olla näyttelemättä), mutta ihan mielenkiintoinen. Tuli taas vähän historiaa opittua.
perjantai 18. marraskuuta 2011
beaujolais nouveau 2011
oli tullut jo eilen (vai toissapäivänä?) alkoihin, mutta tänään vasta noudin omani ja huomenna vasta maistellaan. Meillä on ollut perinteenä tätä "marjamehua" syksyisin yksi pullo ostaa, maistella joko kahdestaan tai hyvässä seurassa. Huomenna mr S:n serkku vaimonsa kera tulee seuraksi. Ruoaksi olen kaavaillut vähän mukaillen ranskalaista teemaa, alkupalaksi sipulipiiras, pääruoaksi paprikabroileria kera risoton, jälkkäriksi tarte tatin calvadoskermavaahdolla. Niin ja jos tän jälkeen vielä uppoaa, niin vielä juustoja pikkasen ostelin. Nälkä tulee tässä jo ajatellessa.
Odottelen mr S:ää kotia, sen pitäis jo olla... Ollaan menossa Järvenpäähän ekaa kertaa vahtimaan kummipoikaa. Taitaa kummipojan äitiä jännittää ehkä joku kymmenen kertaa enemmän kuin ketään muuta... Poitsu kuitenkin on jo kaksivuotias, melko omatoiminenkin jo. On sitä hieman pienempiä kakaroita joskus katsottu ja vähän pidempiä aikoja ;) mutta kiva, että päästään sentään nyt edes hetki touhuilemaan pojan kanssa.
Yritän aktiivisesti olla ajattelematta eilistä haastattelua, mutta kuitenkin se kummittelee. Mitä olis pitänyt sanoa/tehdä toisin jne. Voi kun voisi olla pyörittelemättä näitä juttuja muutenkin sekaisessa päässä. Ens viikolla loppuu tää piina (varaudun jo kyyneliin) ja pääsee jatkamaan aktiivisemmin taas työnhakua. Oon nyt vähän himmaillut, jotenkin odotellut tän työpaikan kanssa, ei varmaan olis kyllä kannattanut. Maanantaina siis uudella tarmolla työnhakuun!
torstai 17. marraskuuta 2011
hmph
oikeinkin olivat mukavan oloisia, potentiaalit uudet työkaverit. Mutta mutta. Meitä on neljä toisen vaiheen haastattelussa ja kaikki kuulemma oikeinkin hyviä kandidaatteja. Että eikun vaan lisää hakemuksia pukkaamaan. Olis aikamoinen lottovoitto päästä tonne. Että pessimisti ei pety ja sitä rataa. Ens viikolla ilmoittelevat.
Ei tässä muuta. Vatsa vaatii ruokaa, pakko totella sitä.
Ei tässä muuta. Vatsa vaatii ruokaa, pakko totella sitä.
keskiviikko 16. marraskuuta 2011
keskellä
päivät vaan on ja menee. Vaikka eipä tässä pahemmin valittamista, nukun pitkään ja haahuilen ympäriinsä. Maanantainen suunnistuskisa meni mukavasti, päälle keitto ja kaakao+pulla teki kauppansa enemmän kuin hyvin. Eilen en oikeestaan tehnyt mitään, käväisin Sellossa. Niin ja tein ruoan mr S:lle kilttinä pikkuvaimona samantien kun saapui kotiin töistänsä.
Anoppi just tiputti mut kotiin, käytiin Kirkkonummella ja syömässä Larun kiinalaisessa. Nam, se paikka vaan ei ikinä petä.
Hieman yritin tota Pacoa päästää ulkoilemaan, mutta nokankäyttö oli taas senlaatuista, että joutui melko pian takaisin häkkiin. Onneksi oon saanut sen sentään tajuamaan sen verran, että Tipua ei käy kurmoottamassa. Kostaa sitten mulle turhautumisensa siitä, ettei saa yrittää tappaa kaveria... Tipu eilen yllätti, isotteli ja kukkoili Pacolle ihan urakalla. Ihan hyvä juttu, että vähän näyttää takaisin.
Nyt ehkä pikkupäikkärit, ruoaksi aion kaivaa jotain tuolta pakkasen kätköistä=)
Anoppi just tiputti mut kotiin, käytiin Kirkkonummella ja syömässä Larun kiinalaisessa. Nam, se paikka vaan ei ikinä petä.
Hieman yritin tota Pacoa päästää ulkoilemaan, mutta nokankäyttö oli taas senlaatuista, että joutui melko pian takaisin häkkiin. Onneksi oon saanut sen sentään tajuamaan sen verran, että Tipua ei käy kurmoottamassa. Kostaa sitten mulle turhautumisensa siitä, ettei saa yrittää tappaa kaveria... Tipu eilen yllätti, isotteli ja kukkoili Pacolle ihan urakalla. Ihan hyvä juttu, että vähän näyttää takaisin.
Nyt ehkä pikkupäikkärit, ruoaksi aion kaivaa jotain tuolta pakkasen kätköistä=)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)