maanantai 11. tammikuuta 2010

maanantaiaamuna

oli yllättävän kivutonta nousta kolmelta ja lähteä leipomaan. Ihan kuin leipomossa. Välillä on ikävä sitä aikaa, mutta sitten taas. Sitä kiirettä ja stressiä ja sitä elämätöntä elämää niiden yövuorojen välissä, kun kävelee pitkin kämppää kuin haamu, kun pitää nukkua vähän töiden jälkeen, vähän päivällä, vähän ennen töitä. Sitä ei ole ikävä. Oli kyllä vaikea nukahtaa ja mr S:kin heräsi kun olin lähdössä ja kyseli, etten vaan nukkunut pommiin. Onneksi en.

Eilinen meni reippaasti ohi, mutta oli mukavaa. Ostin kipon ja kuponkin tupperista, vaikka pari päivää aiemmin mr S muisti mainita, ettei yhtään kippoa tai kuppoa ole lupa tuoda kotiin. Kuitenkin kun heitti mut sinne, käski ostaa jotain, johon voi laittaa ruokaa pakkaseen. Lisäksi ostin kippoja, joissa saisin evästystä töihin kätevästi.

Tästä tulee hyvä viikko. Nyt on sellainen olo. Tällä viikolla saadaan kämpästä satavarmuus. Pakko.

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

viikonloppuna

on aikaa käydä tapaamassa kummilasta sekä sen vanhempia, mummua ja vaaria, kaveria, joka sai kolmannen kakaran kolme kuukautta sitten, yhtä kaveria, joka kasaa Ikeasta ostettua sohvasänkyä ja on pitkällä saikulla =(, sitten vielä siskoa töissään. Nämä kaikki tapahtui eilen, sekä myös valohoidon saaminen ja antaminen Pacolle (JEI aurinko näyttäytyi, nautittiin koko pikku perhe siitä sohvalla köllien). Kämppää myös pakattiin ja touhuiltiin hieman tota muuttojuttuakin. Tein myös lopullisen päätöksen siitä, että en halua pelätä/epäröidä rakentamista. Eli tonttia etsien heti tän muuttorumban jälkeen!

Perjantai-iltana sain viimeisen joululahjan, jonka piti tulla jo joulukalenterin vikasta luukusta, mutta joka oli unohtunut miekkosen töihin. Nunna -puku=)=)=) hauskaa.

Tänään on aikaa tehdä rauhassa aamupala, heräillä hitaasti, leikkiä Pacon kanssa, mennä Tuppereihin kaverille, käydä mr S:n duunikaverin luona kylässä. Aikaisin nukkumaan, huomenna ennen neljää töihin.

Näin unta, että olin keskustaan avatussa uudessa mäkissä, joka oli sellainen subway-snägäri tyyppinen ratkaisu. Tilasin neljälle mätöt ja odottelin tooosi kauan. Jonoa ja tungosta oli ihan pipona ja en jaksanut enää odotella. Olin kuitenkin jo maksanut ruoat. No, ostin sitten tiskin päädystä olevasta Arnoldsista donitsit kaikille, jotka nekin onnistui olemaan eri laatuiset, kuin mitä tilasin. Myöhemmin tuli takaisin siihen mäkin luokse ja menin raivoomaan ja vaatimaan mun rahoja takaisin hamppareista, joita en ikinä saanut. Oikein kunnon kilarit ja huudot ja hieman myös väkivaltaa... en saanut rahoja takaisin, mutta vedinpähän turpaan sitä akkaa, joka niin sanoi. Jep, ei oo ihan terveitä nää mun unet.

Nyt herättelemään mr S:ää, sillä voisi olla mulle hetkeksi kainalopaikka.

perjantai 8. tammikuuta 2010

normipäivä

pitänyt kiirettä töissä, vielä hieman jäi asiat kesken. Maanantaiaamuna ennen kukonlaulua leipomaan, jej. Nyt varmaankin viikonlopun viettoa, miten ajan sais hidastumaan? Niin paljon taas tekemistä ja liian vähän tuntuu olevan aikaa.

torstai 7. tammikuuta 2010

virtsispissis

eilinen meni ikävästi, vietiin pikkusisko kentälle. Tarkoitus oli jäädä sinne heidän kanssa viettämään hetki vielä aikaa (mun mielestä huono idea, lentokenttä on ihan vihoviimeinen paikka viettää aikaa, jos ei itse ole lähdössä mihinkään, vaan on saattamassa jotakuta rakasta pois itsensä luota), no, ei sitten jääty kun mulla oli todella huono olotila (virtsaputken tulehduksen ensioireita). Nopee hali siskolle ja muille, sitten kyynelsilmin pois kotiin. Kotona olemista, juomista enemmän kuin paljon (Paco rrrakastaa näköjään karpalomehua, ei meinannut uskoa, että se on oikeesti mulle, yritti karkoittaa mua pois hänen juomamukiltaan) ja lukemista/nukkumista/vessassa käyntiä.

Illalla sitten käytiin kattomassa kummipoikaa ja syömässä lettuja kera vadelmahillon ynnä kermavaahdon, nam. Eli ei nyt aivan tolkuttoman ikävä päivä sitten loppujen lopuksi. Mr S touhotteli siellä sun täällä, kävi pesemässä autoa pariinkin eri otteeseen, mutta onneksi antoi mun vaan OLLA. Illalla jaksoin sitten silittää vähän kasaa pienemmäksi.

Ei oo nyt ihan kunnossa tää mun kroppa. Tänään en oo juurikaan vielä kerennyt juomaan mitään, ja oon käynyt muutamaan otteeseen jo vessassa... äsken en melkein edes kerennyt pöntölle ja silti tuli vaan muutama tippa. Jos jatkuu, niin pitää kai mennä lääkäriin. Tyhmää.

Tänään töissä leipomispäivä, jee! Sitten illalla parturiin, jee! Pitää tänään yrittää koota kaikkia näitä tuloksia, mitenkähän siitä selviän? On sen verran sekasta touhua nyt viime aikoina ollut täällä töissä...

tiistai 5. tammikuuta 2010

Pacosta ja lomasta

Harmittaa vietävästi, että Paco käyttäytyy/osoittaa mieltään pureksien. Eilen tuli kyyneleet silmiin, kun puras niin kovaa sormesta. Onneksi ei sentään vielä saanut ihoa rikki. Oli pakko käydä internetin ihmeellisessä maailmassa vähän hakemassa vertaistukea. Tuli niin huono omatunto siitä, että laitoin sen häkkiinsä yksin kiukuttelemaan sen jälkeen, kun ei totellut mitään ja pureksi kun yritti sitä saada pois pahanteosta. Minähän tätä lintua kinusin ja halusin, miksi nyt menee hermot ja huusin sille? Kaijulin sivuilta sitten sainkin muutamia hyviä vinkkejä (vaikka siellä onkin melkein pääasiallisesti sekopäistä porukkaa...) ja rohkaisua siihen, etten ole huono ihminen, vaikka se sekopää lintu välillä joutuisi olemaan ihan yksikseen häkissään.

Vähän tuli kyyneleitä silmänurkkiin myös tänään, kun mr S soitti ja kysyi, lähdetäänkö tänne: http://www.pavilionhotels.com/queensbay/destination.php?lang=en
näyttää niin hyvältä, aivan täydelliseltä paikalta, lämmintä ja vaan olemista. Pikaisesti pomolle soittoa ja sitten melkein tirautin kyyneleitä. Ei käy ajankohta, jolloin tuonne olisi suht halpa reissu. Pitää kuulemma tehdä töitä silloin...

Tän päivän oon käyttänyt sekoilemalla töissä. Tekemällä näytteitä, joita ei olisi tarvinnut tehdä, melkein sotkemalla jo olemassa olevia tuloksia, netissä roikkumalla. Ei tule mieleenkään, että voisi katsoa noita tenttijuttuja... Ahdistaa. Ihan vähän tai oikeastaan melko paljon.

Mr S soitteli, että meille tulee tänään kaikki. En vaan nyt tiedä, mikä määritelmä on tuolle... Voi vaihdella kuudesta neljääntoista ihmiseen mun käsityksen mukaan (tai niillä main noi lukemat). Oli jo pakkaillut kamoja (vaikka uudesta kämpästä siis ei ole varmuutta vielä) ja kuulemma oli aikamoinen kaaos päällänsä. En edes halua tietää. Lupas siivota ja tehdä ruokaa kaikille. Mä käyn tentissä ja yritän jotain. Ehkä. Jos huvittaa.

tiistaivalitusta

taas vaihteeksi. Tänään uusintatentti ja eilisen käytin tehokkaasti olemalla pitkään töissä, vilkuilemalla melko sivusilmällä joitain muistiinpanoja, kiukuttelemalla kiukuttelevalle linnulle, syömällä kaksi lihapiirakkaa, katsomalla telkkaria. Eli ei nyt hyvä fiilis taaskaan sitä tenttiä silmälläpitäen.

Kävin äsken pomon kanssa keskustelemassa lomista. Talvilomaa ja kesälomaakin pitäisi pitää. Onneksi ovat hyvin joustavia täällä. Oon vaikka palkattomalla, jos ei saldoja kerry. Kohta onkin muuten jo ruokis, enkä oo vielä edes aloittanut tän päivän töitä... ei kauheen hyvältä nyt vaikuta.

Paco on kiukkuinen jostain. Luultavasti kiukuttelee meidän poissaoloista. Puree ihan urakalla. Mitenkähän sen sais loppumaan?

Ei jaksa.

maanantai 4. tammikuuta 2010

jäätävää

olen päässyt ajamaan meidän uudella autolla tasan koeajolla n. kaksi kilometriä. No, antaa mr S:n nyt nauttia siitä... eniten mä meidän perheessä autolla ajelen. Uudenvuoden reissulla (josta lisää alempana=)) tuli nimettyä uusi auto sitten Paskaksi. Jepujee. Eli autohistoria viideltä vuodelta: Catti, Rolle, Skeida ja Paska. Miten tää nyt tuntuu menevän ihan väärään suuntaan? No, osansa tähän nimeämispolitiikkaan voi tuoda siis se fakta, että tiistaina tehtiin kaupat, keskiviikkona auto jo vilkutteli moottorivaroitusvaloa (matkalla keskellä ei-mitään, Ylöjärvellä päin). Mr S käy tänään autokaupassa vähän näyttämässä Paskaa, että voisko vian korjata. Auto siis myös nytkähteli ikävän tuntuisesti. Hieman oli pelko perseessä (kahdenkymmenen asteen pakkasessa) että jäädäänkö tien varteen.

Uusivuosi. Lähdettiin siis kevyitten säätämisten jälkeen yhden miespuolisen kaverin kera Kurun pohjalle Metsähallituksen omistamalle yhden kävyn mökille. Ensimmäinen virhe tapahtui siinä, että oltiin perillä vasta n. klo 1 yöllä. Ulkona oli noin 20 astetta pakkasta, samoin mökissä sisällä. No, eikun tulia pesään ja siitä alkoi. Kolmen vuorokauden lievä hypotermia. Jossain vaiheessa saatiin jopa mökki sen verran lämpimäksi, että yläkroppaa hikoilutti. Tosin siinäkin vaiheessa varpaat hieman jäätyi lattiaan kiinni. Oikeastaan oli ihan hauskaa.

Toinen virhe oli se, että poijjaat alkoi lämmittämään uudenvuodenaattona saunaa vasta joskus illasta. Ylälauteilla oli n. 60 -70 astetta lämmintä, lattia olikin sitten jäässä. No, uudenvuoden päivänä käväistiin myös saunomassa, silloin vahingosta viisastuneena pojat aloitti jo aamupäivästä saunan lämmittämisen.

Oli melko mukavaa, rentoa ja mutkatonta olemista siellä mökillä. Ei paljon muuta kerennyt kuin hakea puita, tehdä ruokaa ja sen sellaista.

Nyt alkoikin (lauantain semikevyen juopottelun jälkeen) tipaton loppu tammikuu. Voi tehdä ihan hyvää.

Mr S kysyi eilen illalla, että miksi me vieläkin koko ajan pussaillaan, vaikka ollaan jo viisi vuotta hengattu. Siks kun se on kivaa=)