on tänään, sillä on 11.2. Ja hätänumerohan on 112. Radiossa tiesivät kertoa aamulla, että on Euroopanlaajuinen tämä hätänumeropäivä. Tietenkin kuuliaisena kansalaisena testaan tänään palohälyttimien kunnon (tai siis mr S saa testata patterit).
Jotenka loogisesti meidän neljästä palohälyttimestä yksi päätti piippailla keskellä yötä patteriensa vähyyttä. On melko vaikeaa yöllä unenpöpperössä paikantaa että mistä pömpelistä se piippaus kuuluukaan. Ja luulen, että oli hengenvaarallista kiipeillä keittiön baarijakkaralla silmät ummessa. Mutta onneks en nähnyt mitään. Viimein vierashuoneesta löytyi syyllinen. Eikun katosta irti (tietenkin ennen tätä olin jo yrittänyt kolmea muuta) ja pattereita pois. Patterit oli järjettömän pienen ruuvin takana piilossa. Hermo meinas mennä, kun saatuani vihdoin patterit pois vekottimesta, se piippaa edelleen!!!!
Menen sängyn viereen epäuskoisena vekotin kädessä ja herätän mr S:n, sillä ei vaan uponnut mun kaaliin, että laite piipittää ilman pattereita. Käsky kävi heivata mokoma kapistus pyykkikoriin. Siellä se on likaisten lakanoitten ja pyyhkeiden alla. Mr S itseasiassa muistutti siinä puoli neljä aamuyöstä, että tänäänhän onkin se päivä, jolloin suositellaan tarkastamaan palovaroittimet. Surrealistista että sillä tulee siihen aikaan yöstä jotain tollaista mieleen.
Joten ihmiset, muistakaa tarkistaa palovaroittimienne toiminta tänään!
keskiviikko 11. helmikuuta 2009
tiistai 10. helmikuuta 2009
työnhakua
ja töistä luimuilemista. Laitoin juuri kaksi työhakemusta (tosin firman sisällä, kunhan vaan pääsisi pois tältä osastolta) ja päätin pikkasen päivittää blogia. Kun oikeastihan siis mun pitäisi tällä hetkellä soitella kouluun opintosihteerille ja anoa joitain kurssienuusimisjuttuja. Mutta kun ajatuskin jo saa sydämen pomppimaan tuhatta ja miljoonaa.
Nämä multa siis puuttuu, että voin valmistua:
1. epäorgaaninen kemia (toivottavasti vaan tentti)
2. epäorgaanisen kemian labrat (toivottavasti vaan tentti)
3. projektien kirjoitus puhtaaksi
4. inssityön kirjoitus
Että näillä mennään, toukokuun alkuun pitäisi olla kaikki valmiina ja töissäkin pitää kuulemma käydä. Ihme hommaa.
Vaaka näytti tänä aamuna 73,4 kg. Hiphei ja rommia pullo.
Nämä multa siis puuttuu, että voin valmistua:
1. epäorgaaninen kemia (toivottavasti vaan tentti)
2. epäorgaanisen kemian labrat (toivottavasti vaan tentti)
3. projektien kirjoitus puhtaaksi
4. inssityön kirjoitus
Että näillä mennään, toukokuun alkuun pitäisi olla kaikki valmiina ja töissäkin pitää kuulemma käydä. Ihme hommaa.
Vaaka näytti tänä aamuna 73,4 kg. Hiphei ja rommia pullo.
maanantai 9. helmikuuta 2009
Vaaka ei ole ystävä
ainakaan tällaisen viikonlopun jälkeen... perjantaina käytiin vaan porukoilla, siitä kotia riidan säestämänä. Aiheena mm. rahankäyttö tai sen puute tai jtn. No, siitä selvittiin ilman itkua! Oon oppinu riitelemään rakentavasti?
Lauantaina kävin parturissa. Pitänee kai taas etsiä uus kampaaja, kun tää tänhetkinen tekee ihan liian mummotukkaa. Oli ekat pari kertaa ihan jees, nyt tajus, että "sullahan on luonnonkiharat, laitetaan tällasia mömmöjä, jotka pitää ne kiharat". Voi elämä että mä voinkin vihata mun tukkaa sillon kun se on kiharana. *angstaa*
Niin, miekkonen oli sillä aikaa kun istuin föönattavana, leikannut eteisen ovesta palan pois. Tarvittais eteismatto. Etittiin noin neljä tuntia mattoa siihen eteiseen. Ei löytynyt. Että silleen. Haluttais joku hapsunen, valkonen.
Turhan matonetsimisreissun päätteeksi käytiin syömässä mr S:n porukoilla, kiinalaista, nam. Oli käyny hakemassa meidän viereisestä kiinalaisesta pöperöt.
Lauantaina tuli vieraita, yks kaveripariskunta + niiden suloinen, karvaava valkoinen koira. Onneksi olin juuri vaihtanut mustat lakanat sänkyyn, jota koira käytti sitten kun silmä vältti, nukkumispaikkanaan... mutta mukavaa oli ja sunnuntai menikin sitten vaan venkoillessa. Pizzat tilattiin... tänä aamuna turvotus oli melkoinen. Joten ei vaakaa.
Lauantaina kävin parturissa. Pitänee kai taas etsiä uus kampaaja, kun tää tänhetkinen tekee ihan liian mummotukkaa. Oli ekat pari kertaa ihan jees, nyt tajus, että "sullahan on luonnonkiharat, laitetaan tällasia mömmöjä, jotka pitää ne kiharat". Voi elämä että mä voinkin vihata mun tukkaa sillon kun se on kiharana. *angstaa*
Niin, miekkonen oli sillä aikaa kun istuin föönattavana, leikannut eteisen ovesta palan pois. Tarvittais eteismatto. Etittiin noin neljä tuntia mattoa siihen eteiseen. Ei löytynyt. Että silleen. Haluttais joku hapsunen, valkonen.
Turhan matonetsimisreissun päätteeksi käytiin syömässä mr S:n porukoilla, kiinalaista, nam. Oli käyny hakemassa meidän viereisestä kiinalaisesta pöperöt.
Lauantaina tuli vieraita, yks kaveripariskunta + niiden suloinen, karvaava valkoinen koira. Onneksi olin juuri vaihtanut mustat lakanat sänkyyn, jota koira käytti sitten kun silmä vältti, nukkumispaikkanaan... mutta mukavaa oli ja sunnuntai menikin sitten vaan venkoillessa. Pizzat tilattiin... tänä aamuna turvotus oli melkoinen. Joten ei vaakaa.
perjantai 6. helmikuuta 2009
viisi pelkoa
Kaikki muutkin tekee listoja, niin päätin mäkin tehdä... Here goes:


Viisi (5) asiaa, joita pelkään
1. Perhoset
Tiedän, että ne on kauniita ja värikkäitä ja vaikka mitä, mutta en voi sille mitään... mulla on perhosfobia. Säälittävää.
2. Että en enää ikinä laihdu mun ihaniin vaatteisiin

3. Että mua ei ikinä kosita (exää kosin minä karkauspäivänä)
4. Etten ikinä valmistu insinööriksi
5. Maailmanloppua
torstai 5. helmikuuta 2009
shopautusta
Ei uimista eilen, miekkonen oli puoli kymmeneen asti töissä ja tänään kuulemma myös menee myöhään... Mutta kostoks tuosta shopautin eilen stokkalla tilin tyhjäks. Tosin kaikkee tylsää...
Teknisen kerraston, joka päällä näytän ihan possulta (jep, se on pinkki). hHarmi, ettei siitä väristä löytynyt kuvaa. On aika villin värinen ainakin tällaisen hyvinsyötetyn porsaan yllä.

lasketteluhousut (valkoiset),
jumppahousut (harmaat),
jumppakengät (Stockan kanta-asiakastarjous, valkoset)
sukkia (kaikki mustia) ja parit sukkahousut.
Mr S:lle myös mustia sukkia paketillinen. Ollaan molemmat ihan mustasukkaisia.
Kuolasin myös eräitä kenkiä, jotka vielä jäivät hyllyyn... katsotaan nyt, josko jossain vaiheessa ne tarttuisivatkin mukaan (hintaa oli 150 €, oon kytännyt näitä jo kauan, ei tullut ikinä aleen...)
Tänään pitääkin sitten mennä vaihteeksi ruokakauppaan, sitä kun ei voinut näemmä tehdä tuossa samalla. En edes uskalla katsoa tiliä...
keskiviikko 4. helmikuuta 2009
viisi addiktiotani
Eilinen oli... tylsä. Duunissa koneet oli kaatuneina koko päivän. Onneksi en jäänyt sohvalle makaamaan duunipäivän jälkeen, vaan repäisin itseni sieltä ylös ja hoipuin kuntonyrkkeilytunnille. Se teki oikeesti niin hyvää. Nyt on nautinnollisen kipeenä kaikki lihakset. Tänään yrittäis vaikka käydä uimassa, niin palauttelis noita lihaksia vähän silleen lempeesti.
Eräässä blogissa, jota seurailen, oli viisi asiaa, johon on addiktoitunut. Aloin ihan tosissaan miettimään, mitkä mun viis asiaa olis. Joten lista:
1. mr S
en enää voisi kuvitellakaan elämää ilman mun karvasta murutsuukelia.
2. kengät.
mitä korkeempi korko, sen parempi.
3. irttarit (etenkin salmiakit ja kirpeet karkit).
vähenevissä määrin harrastan tätä addiktiota enää, mutta silti se siellä on...
4. meikit.
ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä kalliimmat merkit ova kuvioissa... en käy edes roskiksella ilman meikkiä
5. kellot.
en oikeesti edes katso aikaa niistä, rakastan vaan jostain syystä kelloja. Lähinnä ranne- sellaisia.
Siinäpä niitä. Kyllähän noi vaihtelee aika ajoin paljonkin, mutta tällä hetkellä mieleen tulivat ylläolevat.
Eräässä blogissa, jota seurailen, oli viisi asiaa, johon on addiktoitunut. Aloin ihan tosissaan miettimään, mitkä mun viis asiaa olis. Joten lista:
1. mr S
en enää voisi kuvitellakaan elämää ilman mun karvasta murutsuukelia.
2. kengät.
mitä korkeempi korko, sen parempi.
3. irttarit (etenkin salmiakit ja kirpeet karkit).
vähenevissä määrin harrastan tätä addiktiota enää, mutta silti se siellä on...
4. meikit.
ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä kalliimmat merkit ova kuvioissa... en käy edes roskiksella ilman meikkiä
5. kellot.
en oikeesti edes katso aikaa niistä, rakastan vaan jostain syystä kelloja. Lähinnä ranne- sellaisia.
Siinäpä niitä. Kyllähän noi vaihtelee aika ajoin paljonkin, mutta tällä hetkellä mieleen tulivat ylläolevat.
sunnuntai 1. helmikuuta 2009
sunday bloody sunday
oli muuten pakko käydä kysymässä googlelta, että otsikon "bloody" kirjoitetaan varmasti kahdella oolla. Jep, pitäisi kirjoittaa inssityötä. Ei oo niin sitten yhtään inspiraatiota. Miekkonen on jossain muualla, joten tää sadantonnin hiiri tanssii pöydällä. No, kyllä mä tänään ainakin yhden luvun saan kirjoitettua. Pakko.
Eilinen iltapäivä/ilta oli ihan mukava. Käytiin katsomassa suomalainen leffa Blackout. Ihan ok, vähän ahdistava aihe vaan. Siitä mentiin sitten Namaskaariin syömään. Ruoka oli ihan hyvää, tosin ei olis kauheesti tehny mieli intialaista. Mutta pakkanen voitti, ei jaksettu enää kävellä pitempään. Jälkkärillä käytiin Bulevardin kahvisalongissa, siellä olis ollu pikkolopullossa Moet:ta. Olin pihi enkä ostanut. Maksoi 19 euroa. Hui. Sitten käytiin vielä drinksuilla Tornin American Barissa ja Ateljee baarissa. Sitten kotiin. Oltiin jotain ennen yhtätoista jo kotona. Vähän oli vanha olo. Olisin halunnu mennä johonkin. Päässä vaan soi Maijan biisin sanat: "joskus tekis mieli juhlia kauan, pari viikkoa ainakin. Laiminlyödä kaikki työt ja rikkoa puhelin". Mutta ei. Kun pitää olla niin samperin järkevä ja fiksu ja aikuinen. En haluu!!!
Kävin muuten eilen vaa´assa. 72,5 kg. Eli repsahduksesta huolimatta samoissa luvuissa pyöritään. Silti... jos en olis herkutellut, olisinko muka laihempi? Kun tuntuu, että sillä ei oo mitään väliä.
Nyt ainakin levittelen noi mun koulujutut ympäri tätä työhuonetta.
Eilinen iltapäivä/ilta oli ihan mukava. Käytiin katsomassa suomalainen leffa Blackout. Ihan ok, vähän ahdistava aihe vaan. Siitä mentiin sitten Namaskaariin syömään. Ruoka oli ihan hyvää, tosin ei olis kauheesti tehny mieli intialaista. Mutta pakkanen voitti, ei jaksettu enää kävellä pitempään. Jälkkärillä käytiin Bulevardin kahvisalongissa, siellä olis ollu pikkolopullossa Moet:ta. Olin pihi enkä ostanut. Maksoi 19 euroa. Hui. Sitten käytiin vielä drinksuilla Tornin American Barissa ja Ateljee baarissa. Sitten kotiin. Oltiin jotain ennen yhtätoista jo kotona. Vähän oli vanha olo. Olisin halunnu mennä johonkin. Päässä vaan soi Maijan biisin sanat: "joskus tekis mieli juhlia kauan, pari viikkoa ainakin. Laiminlyödä kaikki työt ja rikkoa puhelin". Mutta ei. Kun pitää olla niin samperin järkevä ja fiksu ja aikuinen. En haluu!!!
Kävin muuten eilen vaa´assa. 72,5 kg. Eli repsahduksesta huolimatta samoissa luvuissa pyöritään. Silti... jos en olis herkutellut, olisinko muka laihempi? Kun tuntuu, että sillä ei oo mitään väliä.
Nyt ainakin levittelen noi mun koulujutut ympäri tätä työhuonetta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)