Tiistaina 23.6. laitettiin Skodan nokka kohti Vuosaaren satamaa. Laivamatkustusehdoissa luki,että paikalla olisi hyvä olla kolme tuntia ennen laivan lähtöä. Laivan piti lähteä 20.30 joten oltiin paikan päällä vähän ennen puoli kuutta.
Puoli tuntia ennen laivan lähtöaikaa ajettiin auto sisään. Oli aikamoista säätämistä. Ja jonottamista. Ja odottamista. Onneksi oli nätti, lämmin sää. Oltiin ulkona autosta, syötiin punaisia lakuja (ehdotonta automatkasyömistä moiset) juotiin limua. Ongelmana ilmeisesti oli reitin uutuus sekä se, että laiva pysähtyy Gdyniassa (meidän satama) ja jatkaa siitä Saksan puolelle Travemundeen. Laivanlastaajat saattoivat olla hieman hukassa.
Lähtö viivästyi reilulla puolella tunnilla, mutta eihän
siitä lomalainen hermostu, vaan nauttii jo kannella auringonpaisteessa drinksusta=)
Laiva ei siis ollut mikään luxusristeilijä, vaan rahtilaivaksi tarkoitettu Finnlinesin Finnlady.Täytti kuitenkin tehtävänsä, oltiin keskiviikkona 23.6. iltapäivästä Puolan Gdyniassa.
Siitä ajeltiin kohti Poznania, jota puolalaissyntyinen ystävä suositteli käyntikohteeksi kyseisessä maassa. Hieman ennen saapumista kyseiseen kaupunkiin iski kuitenkin väsy ja piti päästä nukkumaan. Vettä satoi mutta sissinä suostuin kokeilemaan autossa nukkumista. Yöpaikaksi valikoitui Shellin piha. Jossa oli muutama rekkakuski jo parkissa. Aamulla näkymä oli seuraavanlainen:
Tässä vaiheessa, sateisen, kostean, märän, levottoman yön jälkeen mulla loppui hetkeksi huumorintaju. Varsinkin kun olin todella flunssaisena ja kipeämmäksi tulossa koko ajan. Käväistiin Poznanissa, ihan kaunis pikkukaupunki. Mutta ei jaksanut vaan turistoida ihan kamalasti. Kun tuntui, että kuolema korjaa aivan kohta.
Poznanista matka jatkui torstaina 25.6. kohti Krakovaa. Sielläkään ei aivan mahdottoman paljon pystynyt katselemaan nähtävyyksiä, lähinnä podin ja sairastin ja nukuin. Yritin ostaa Buranan rinnalle jotakin vähän tujumpaa ja jotain lääkkeitä sainkin lisää.
Perjantaina 26.6. ajeltiin Krakovasta Auschwitz:iin. Vaikka olo oli aika tuskainen, se oli toinen etukäteen määritellyistä käyntikohteista. Ajattelin, että olo voi pahentua kun näkee sen paikan. Onneksi oli kaunis kesäpäivä, linnut lauloi, aurinko paistoi, puut vihreenä ja kukat kukki. Ei oikein tajunnut edes, että siellä on joskus tehty niin kamalia raakuuksia. Tavallaan ihan hyvä. Olis voinut olla ihan ranteet auki, jos siellä vielä olisi ahdistunut sen oman flunssaräkäolon lisäksi.
Samaisena perjantaina jatkettiin Puolasta Tsekin kautta (n. 30 km tsekin puolella ajettiin) Slovakiaan. Slovakiassa majoituttiin hotelliin (lentokenttähotelli Chopin, joka oli avattu kolme viikkoa aiemmin) kahdeksi yöksi, jotta pääsin kunnolla lepuuttamaan. Niin ja näiden avullahan siitä lopulta selvis:
Bratislavassa vietettiin siis perjantai-ilta, lauantai kokonaisuudessaan ja sunnuntaina 28.6. jatkettiin taas matkaa. Tämäkin kaupunki näytti aika mukavalta, mutta kipeenä ei vaan jaksanut. Joten käytiin vieressä olevassa kauppakeskuksessa shoppailemassa, ostin kolme melko peruspaitaa ja hajuveden:
Pullo on aivan kauhean näköinen, ihan mummo. Mutta tuoksu on ihana! Ja tätä ei enää saa Suomesta, en raaskinut ostaa tätä muutama vuosi sitten, kun ostin pari muuta uutta hajuvettä. Silloin ajattelin, että ostan sitten kun edelliset loppuu. Mutta eihän tätä enää ollut missään, kun lähdin etsimään tossa puolisen vuotta sitten. Ja nyt Bratislavan lentokentän läheisessä ostoskeskus Avionissa kyseinen hajuvesi oli alennuksessa ja maksoi 16 euroa!!!!! Olin niin iloinen tästä löydöstä! Mr S ei vaan meinannut ymmärtää, miten iso juttu tämän hajuveden löytyminen ja vielä alennuksesta oli. No, miehet ei tajua.
Jatkuu seuraavalla kerralla, ehkä tekstiä Venetsiasta ja muutenkin Italiasta tulossa=)
