lauantai 18. lokakuuta 2014

Sairasta sakkia

Mr S:n vaari on Suursuon sairaalassa. Ollut nyt jo muutaman viikon. Kun kuulin tästä, tuli mulle välitön ahdistus, muistui mieleen ne kaikki kerrat, kun käytiin mammaa ja ukkoa siellä katsomassa. Olivat siellä melkoisen monta vuotta molemmat... Toivottavasti vaarin tilanne selviää tavalla tai toisella mahdollisimman pian. On kamalaa katsoa, kun vahva, kaiken itse tekemään tottunut mies on niin heikkona, että mukista juominenkin on hankalaa.

Sisko oli viikko sitten perjantaina sydänleikkauksessa. Se meni ihan hyvin, nyt jo on ihan vauhti päällä ja äiti ja isä onkin sen kanssa ihan helisemässä... On siis jo kotihoidossa, tosin asuntolaan ei vielä uskalla päästää, joten koettelee sitten äidin ja isän hermoja tässä jonkin aikaa. Kävin sairaalassa pari kertaa moikkaamassa siskoa, ekalla kerralla siellä oli muutkin siskot. Kyllä sai taas hävetä, kun yks meinas pyörtyä ja lepuutti lattialla ja toinen vouhkas ja meuhkas ja lietso paniikkia ympärilleen. Toisella kerralla olinkin sitten ihan itekseni, tosin sisko melko nopeesti viittoi, että nyt sopisi lähteä. Ei oo turhan kohtelias tapaus.

Järvenpään kummipoikakin on päässyt sairaalasta pois. Joutui viettämään viikon hakemassa hoitotasapainoa vastatodettuun diabetekseen. Pientä käy sääliksi, mutta onneksi löytyi ennen mitään vakavampaa tilannetta syy janoon ja pissalla ravaamiseen.

Tänään mun nimppari. Mä oon pikkasen vissiin dementoitunut tai jotain, olin äidille luvannut mennä konserttiin sen ja siskojen kanssa. Tämä palautui mieleen siinä vaiheessa, kun äiti soitteli aamulla, että mentäiskö vaikka syömään ennen konserttia. Oltiin just mr S:n kanssa lähdössä Turkuun hotelliin yöksi. Mr S oli siis valmistanut mulle yllätyksen, varannut hotellihuoneen, lapsenvahdin ja katsonut jonkin konsertin, jota oltaisiin menty sinne katsomaan. No, onneksi huoneen sai peruttua, ehkä me päästään joku toinen kerta.

Oltiin siskojen ja äidin kanssa katsomassa Rakkaudella Tuliset Tenorit. Onpa vaan hienoa laulantaa heillä. Toki harmitti mr S:n ja mun yhteisen illan peruuntuminen, mutta kyllä noi treffit neljän tenorinkin kanssa kelpasi ;) Siskot oli ihan villeinä, menivät vielä pyytämään halaukset Tomi Metsäkedolta konsertin jälkeen. Tosin äiti sen aloitti, sitten toinen siskoista meni perässä ja kun toinen sisko sai, niin piti toisenkin siskon saada halaus. Siitä sitten riittikin juttua heillä koko kotimatka... Varsinaiset teinit idolinsa kanssa. Kuitenkin molemmat on mua monta vuotta vanhempia.

Josko nyt viettäis hetken aikaa mr S:n kanssa ja sujahtais puhtaisiin lakanoihin nukkumaan. Siinäpä kanssa yks pikku ongelma muuten, oon mennyt rikki noin niinkuin nukkumisen suhteen. En meinaa saada unta illalla, kuuntelen vaan mr S:n tuhinaa/kuorsausta ja herään aamulla jumalattoman aikaisin enkä saa enää unta. Melko paljon stressiä töissä, joten toivottavasti liittyy nyt vaan siihen. Katellaan.

1 kommentti:

Sanni kirjoitti...

Kyl mäkin voisin Tomilta vastaanottaa halauksen, hihhihhhihhi :) Toivottavasti Mr S:n vaari toikenee, täältä positiivisia viboja sinne päin.