Iski sitten parturissa jonkinmoinen nostalgiatrippi. Radiossa soi parhaimmat ysärihitit ja melko ysärihenkinen tuli tukastakin sitten... Näillä mennään. Olipa taas terapeuttinen istunto, mun parturi on ehkä maailman paras ammatissaan. Siis myös sillä leikkuupuolella, mutta eniten muhun vaikuttaa se meidän keskinäinen kemia. Kun vaan juttujen taso on yhtä luokatonta, ei voi muuta kuin nauraa.
Teki kyllä hyvää mielenterveydelle istua ihan rauhassa, vaan jotain ihan itselleni saaden. On nyt parisen viikkoa ollut melkoinen kiukku päällä. En osaa edes eritellä syitä. Kunhan nyt vaan on ollut. Mr S tossa tokaisi eilen, että häntä ei huvita mun kanssa olla. Että ei haluaisi tulla töistä kotiin, kun tietää, että olen vaan vittuilemassa kotona. Eikä halua edes tulla mun kanssa samaan aikaan nukkumaan. Että sellaista täällä. Mutta minkä mä voin sille, että kaikki ärsyttää?
U on ollut onneksi melko helppona. Tai no, helppona ja helppona... Varsinainen kakara sekin. Alkaa oma tahto olla vahva ja kundikin laittaa kampoihin niin, että mä meinaan jäädä kakkoseksi. Tänään oli dagiksessa pissannut kaaressa lattialle ja pissan loputtua todennut tädille että "nonni". Kuulemma sen lempisana dagiksessa.
Duunissa hoppua, muutoksia, sähläystä, onnistumista, työn iloa, huonoja päiviä. Perussettiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti