eilinen oli kyllä yhtä vaakalentoa. Siitä kun selvis kotiin ja sänkyyn, huus selkä vastalauseita (ei siis vatsalauseita, koska se on selkä, daa). Duunissa promoomista, illalla vielä päämiehen viihdytystä ravintolassa ja siinä välissä vähän ajelua ympäri kaupunkia jos jonkinmoisissa jutuissa.
Tosin, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, olin/olen väsynyt, mutta onnellinen. Mä tykkään mun työstä niin paljon! Vihdoin oon löytänyt sen paikan, jonne haluisin edelleen jatkaa raahautumista aamuisin, vaikka voittaisin lotossa.
Nyt on perjantaipullat masussa (kaakaon kera nautittuna, tottakai) ja tapan tässä vähän aikaa odotellessani, että duunikaveri vapautuu palaverista. Meillä on tyttöjen ilta sen luona, syömistä ja juomista ja juoruumista. Aivan mieletöntä!
Mr S kysyi aamulla, että miks oon niin hymyileväinen? Onneks, parempi olotila tää kuin se viime viikkoinen ranteet auki ja kyynelkanavat kanssa...
1 kommentti:
siisteina tykkaa tyosta niin paljon! ma haluan kans joskus loytaa semmosen...
Lähetä kommentti