päivät, tunnit, minuutit kuluu, eikä haastattelun tiimoilta kuulu mitään. Ihan tosi tyhmää, että joutuu odottelemaan näin kauan, on ihan kärttynen olotila koko ajan, kun vaan ajattelee huonointa vaihtoehtoa.
Ostin pitkästä aikaa kirjan, oon ihan uppoutunut siihen. Alunperin piti olla töissä pitkään ja mennä suoraan katsomaan yhtä taloa, mutta se kirja kutsuu mua, mä niin haluan käydä lukemassa (ja ehkä vähän nukkumassakin) ennen sovittua menoa. Niin ja onhan mulla plussaa, että sen puolesta vois kyllä lähteä. Paitsi olis fiksua jättää kesäkuulle noita plussatunteja, että vois leikkii pikkusiskon kanssa. No jaa. Väsy, joten käyn pyörähtämässä kotosalla.
Mitään ei oikein tapahdu, kevätkin tuntuu pysähtyneen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti