Mökki

tavallaan on vähän harmi, ettei ole sellaista mökkimökkiä käytettävissä. Mutta onneksi vuokramökkejä löytyy, eipähän pääse kyllästymään :)

Syke

ihan eka työkokemus oli sellaisesta "syke 100" -tapahtumasta, joka oli vuonna -94? Helsingissä jäähallilla. Isoäiti oli mut sinne nakittanut jakamaan urheilijoille/osallistujille jotain eväspussukoita. Ite se humputteli kavereittensa kanssa jossain piiloröökillä. Ruoja. Olipahan melkoinen eka rytistys, mutta hyvin se meni ja valmisti vähän ihan oikeisiin töihin. Tais olla viikonloppujuttu tuo ja sellasia kymmenen tunnin kevyitä seisaallaanolopäiviä. Yrittäis nykyteinin saada moiseen, vois olla vähän hiljasta...

Joutilas

joutilaana jottain tiettää. Sano mammakin aikoinaan. Tiiä sitten, mitä tarkotti. Eipä jouda olla joutilaana, ehkä sitten muutaman vuoden päästä pystyy hetkeksi hellittämään...

Kärpänen

kerrankin ihan tuoretta kerrottavaa. U:lla oli bileet tänään, mr S teki mansikkakakun ja kutsuttiin perhettä syömään kakkua. Tuolla pihamaalla istuskeltiin "huvi"majassa (lue: jollekin rymyreissulle joskus ostetun muovikatoksen alla ulkokalusteilla, jotka vaan odottavat terassia valmistuvaksi). Tuo teltantapainen on aikamoinen kärpäspyydys. Katto mustanaan kaikenmaailman öttiäisiä. Mr S nohevana poikana keksi ratkaisun, soittelihe äitillensä, joka oli matkalla tänne. Jotta koukkaisivat tarkkarin kautta kärpäspaperiostoksilla. Ei ollut ollut tarkkarissa kärpäspaperia, mutta jotain vastaavia härpäkkeitä oli tarttunut matkaan. Ja nehän toimi. Oli niiden kärpästen loppu se!

Passikuva

Ehdottomasti paras passikuva oli siinä passissa, jonka hain sen jälkeen, kun otin eron jälkeen tyttönimeni takaisin. Olin niin hoikkana ja nättinä. Pikkasen harmitti, että joutui hankkimaan uuden passin sukunimen vaihdoksen myötä. Nyt en kyllä enää vaihda nimeä, passikuvakin saa olla ihan näköinen.

U:n passikuva on kyllä maailman suloisin ikinä!

resepti

tällä hetkellä kaivattaisiin sellaista arjenyläpuolellekohoamisreseptiä. On nyt hieman hankalampi aika, eikä mr S suostu käsittämään, että ottaa aikansa tämän erilaisen tilanteen rullaamaan lähtö. Vähän vaikeaa, mutta kyllä me täältä taas ponkastaan.

Juhannusperinne

meni hiukka rikki jo viime vuonna. Melko monena jussina ollaan vuokrattu metsähallituksen (yhden tai kahden kävyn) mökki ja vietetty siellä juhannusta. Yleensä kera pikkusiskoliskon. Ei kyllä tällä hetkellä yhtään haittaa, että tämä perinne on katkolla. On sen verran mukavaa olla kotona, koska sähkö, juokseva vesi ja oma sänky on melko kova juttu.

Eilen sisko perheineen tuli illalla kylään, grillailtiin ja paljuiltiin. Mr S ja siskonmies intoutui paljuilemaan melko myöhään, siskon keskimmäinen oli nukahtanut tuoliin odotellessaan kotiinlähtöä. Siitä kun heräsi, eikä vieläkään isänsä ollut suvainnut tulla pois paljusta, ehdotti tämä esiteini, että lähtisivät kotiin ilman isää... Kerrankin saivat valvoa pitkään ja hirveä valitus siitäkin. Teinit.

Tänään kaveriperheen olisi tarkoitus tulla kylään. Saa nähdä, meneekö tämä päivä suunnitellusti. (Eilinen siis ei aivan mennyt, mutta oikein hienosti sitten loppuviimein.)

Niin no, onhan se perinne sekin, että grilli hohkaa kuumana kyllä koko jussin :)