hienosti alkoi päivä

kuudeksi töihin, taikinat pyörimään ja kappas, yksi pakastin oli sanonut sopimuksensa yön aikana irti ilman ennakkovaroitusta (tosin ehkä olis voinut ottaa varoituksena ne viimeviikkoiset piippailut?), vettä lattialla ja näytteitä pilalla. En edes jaksanut alkaa panikoimaan moisesta, jatkoin taikinoiden tekoa ja nyt oottelen, että joku muu tulee hoitamaan ton pakkasen. Mä en jaksa. Enkä kerkee.

Eilen kiireinen päivä, tänään kiireinen päivä, huomenna kiireinen päivä. Ensi viikko kiireinen, onneksi perjantai sentään vapaa. Mutta ei mulla muuta (ei ehdi!!!).

ajatukset ja elämä sekaisin

päässä risteilee miljoona eri asiaa, talonrakennuksesta työnhakuun, siinä välillä muutama nykyinen työjuttu. On ihan todella levoton olo, epämukava jopa. Tuntuu, että oon unohtanut miljoona asiaa. Epämääräistä.

Eilinen meni vauhdilla, tänään sama tahti jatkuu. Olin jo kuudelta töissä leipomassa (ihan kun olis oikeessa leipomossa) ja nyt pitää keräillä ajatuksia että mitäs näille leipomuksille pitikään tehdä? Jos nyt kuitenkin pitäis ruokiksen ensin.

Yritettiin eilen illalla saada ruokaseuraa, mutta ei kukaan leikkinyt meidän kaa... Mentiin sitten ihan vaan kahestaan syömään viereiseen intialaiseen. Oli kyllä tosi hyvät pöperöt. Kai se pitäis jossain vaiheessa alkaa rajottaa tätä ulkona syömistä. Mutta jos ei haluu?

normipäivä

jotenkin oon olettanut, että maanantain väsymykset liittyis siihen, jos on ryypännyt ja rellestänyt viikonloppuna, mutta ei. Ihan yhtä paljon nyt ottaa päähän ja väsyttää, vaikka oli kovin aikuisesti koko viikonlopun. Perjantaina puol kasiin töissä, siitä porukoille. Siitä kotiin nukkumaan, lauantaina siivottiin ja illalla mentiin teatteriin mr S:n porukoiden kanssa. Siitä kotiin ja sunnuntaina vähän shoppailua ja kyläilyä. Väsy. Eikä iphone pettänyt, ihan loogisesti tälläkin kertaa sekoili kellon kanssa, että tunnin myöhässä oon töistä. Näin.

Käytiin muuten katsomassa Enron, suuri huijaus. En ehkä just olis halunnut tietää hedge -rahastoista (vai oliko se osakkeista?), raptoreista, pörssimaailmasta. Eli melko tylsä teatteri. Mr S tykkäs. Mun mielestä se oli melkein yhtä kivaa kuin kuunnella mr S:n työpuheluita, sillä erotuksella vaan, että kuulee sen vastapuolenkin puheet. Joo, no tuli kuitenkin käytyä.

Lauantaiaamun fiilis oli tällanen:

moi, oon Paco ja oon linssilude.

Eilisen illan fiilis tämä:

varokin tulemasta lähelle, tai saat nokasta!

Nyt töitä.

jotain piristystä tähän päivään

Paco vaan tuli kysyyn, että kuis roikkuu?

ei tunnu

ei tunnu perjantailta, ei tunnu siltä, että olis kevät, ei tunnu hyvältä. Ei tunnu oikein miltään. Mikä mussa on vikana?

Olisi mahdollista olla tänään töissä iltaan asti, vakavissani jopa mietin moista vaihtoehtoa. Kun ei tässä nyt oikein mitään muutakaan tekemistä olis. Niin ja mr S oli käynyt rakennusvalvonnassa keskustelemassa. Ei nyt ihan tunnu siltä, että tän vuosikymmenen aikana saatais mitään torppaa meidän tontille aikaiseksi. Plääh. Voisko joku vähän positiivisempi ihminen vaihtaa vaikka päätä mun kanssa. Vai sydänkö tän olotilan määrittelee?

kaduilla tuulee

ja kaikkialla muuallakin. Ihan järkky blosis päällä, mulla tietenkin kevyt kevättakki (koska nyt on kevät!) ja meinasin jäätyä aamulla. Nyt oon lähdössä työkavereiden kanssa leffaan, mennään katsomaan Kuninkaan puhe. Ei mitään ennakkotietoja leffasta, muuta kuin että vissiin jotain oscareita voitti? Ja vähän sellasella asenteella, että ainahan siellä leffassa voi nukkua...

Tänään oli aivan hullun kiire päivä töissä ja näitä on tiedossa lisää. Menee ainakin päivät vauhdilla, kun ei ehdi edes syödä mitään. Niin ja laihtuukin=) paitsi että tän päivän eväät oli Kismet ja limu. Sama kuin eilen. Niin paitsi että eilen söin vielä välipalaks irttareita. Mä voisin ihan oikeesti elää karkilla (ja oon niin muutaman vuoden tehnytkin). Pakko sinne leffaankin on saada karkkia!

levoton yö

vaikka valosuus ei enää haitannut, (mun veikkaus osui pieleen, mr S oli eilen laittanut verhot nätisti roikkumaan ihan sieltä mistä niiden kuuluukin roikkua [nippusiteillä tosin, mutta nyt ei puututa siihen]) niin unet haittas. Viime yönä tapahtui melko paljon mun unissa. Ensin oli sellainen pyörremyrsky Hakunilassa, että pari taloa lähti pois paikoiltaan, meidän talo meni hieman rikki ja kaikki oli hieman paniikissa ja sekavaa. Isosiskolta jouduttiin amputoimaan vasen käsi kokonaan. Välissä oli kaikennäköstä sekavaa, mutta sitten olikin jo isän vuoro kuolla. Eli todella ahdistavia ja pelottavia unia.

Tänään kaikkea outoa selvitystä töissä heti aamusta, kohta onneksi pääsee enkuntunnille vähän päätä pois näistä asioista. Niin ja eilen jaksoin raahautua kuoroon, jossa oli melko tylsää. Taputettiin tahtia ja laulettiin ehkä kolmea eri nuottia. Varmastikin eri hyödyllistä, mutta silti tylsää. Vähän luovuttanut olotila, sellainen että nyt vaan kattelen että mihin tää elämä seuraavaks heittää.